Qazaqstan häliqara hämkarliq üçün oçuq

0
295 ret oqıldı

Prezident Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstanda tirkälgän çät äl diplomatik missiyaliriniŋ rähbärliri bilän uçraşti.

Qasım-Jomart Toqaev älçilärgä muraҗiät qilip, diplomatik korpus bilän uçrişişlarniŋ ikkitäräplimä vä kšptäräplimä hämkarliqni küçäytişkä qaritilğan yahşi än°änä ekänligini täkitlidi. Uniŋ sšziçä, mundaq dialog mämlikitimizniŋ taşqi vä içki säyasitiniŋ asasiy yšnilişlirini muhakimä qiliş imkaniyitini beridu.
Dšlät rähbiri bügünki kündä Nur-Sultanda 70 älçihana vä häliqara täşkilatlarniŋ 30 vakaläthanisiniŋ bar ekänligini eytti. Buniŋda u diplomatik korpusniŋ käŋiyidiğanliğiğa işänçä bildürdi.
Prezident šziniŋmu uzaq vaqit diplomatik işta işligänligini äslitip, bu işniŋ näqädär muhim vä җavapkärligini yahşi bilidiğanliğini eytti vä älçilärgä ularniŋ paaliyiti üçün minnätdarliq bildürdi.
Qasım-Jomart Toqaev biyilqi jilniŋ Qazaqstan üçün nahayiti ähmiyätlik bolğanliğiğa diqqät ağdurdi. Tunҗa Prezident – Elbası Nursultan Nazarbaev Dšlät rähbiri vakalitini saqit qildi. Mämlikättä Prezident saylimi štüp, säyasiy sistemimizniŋ turaqliq ekänligini namayiş qildi.
Prezident diplomatlarğa muraҗiät qilip, şundaqla yeŋi basquçta Qazaqstanniŋ Elbası bälgüligän säyasiy yolğa bolğan varisliqni saqlap qalidiğanliğini täkitlidi.
Qasım-Jomart Toqaev diplomatik korpus väkillirigä şundaqla Qazaqstanniŋ türlük sahalarda bälgüligän täräqqiyat ävzällikliri toğriliq sšzläp bärdi.
– Biz täŋpuŋ, päydin-päy säyasiy yeŋilaşni izçil ämälgä aşuruvatimiz. Bizniŋ ävzälliklirimiz İhtisadiy hämkarliq vä täräqqiyat täşkilatiniŋ yetäkçi älliriniŋ ülgilirigä asaslanğan. Һškümät moşu mähsätkä yetiş boyiçä җür°ätlik vä işäşlik çarilärni kšrüvatidu. “Küçlük Prezident – täsirlik Parlament, hesavat beridiğan Һškümät” formulisi Qazaqstanniŋ dšlät sistemisiniŋ asasi bolup hesaplinidu, – däp täkitlidi Prezident.
Dšlät rähbiri şundaqla duniyada keyinki 28 jilda җiddiy šzgärgän geosäyasiy väziyätni qandaq täsävvur qilidiğanliği bilänmu ortaqlaşti. Uniŋ sšziçä, štkän äsirniŋ 90-jilliriniŋ beşida “soğ munasivätlär uruşiniŋ” orniğa destruktiv ideologiyadin vä hätärlik stereotiplardin halis uyğun hämkarliq dävri kälgändäk bilingän edi. Biraq HHI äsir mundaq ümütni aqlimidi.
– Bloklarniŋ qarşi turuşi dävridiki täpäkkür hazirqi vaqiälirigä šz täsirini yätküzüvatidu. Addiy qobul qiliş üstün boluvatidu, XXI äsirdiki häliqara munasivätlärniŋ muräkkäp vä šzara bağliq konstruktsiyasigä mas kälmäydiğan yandişişlarğa ämäl qilinivatidu. Sanktsiyalär vä soda çäkläşliri kšp җähättin än°niviy diplomatiya vasitilirini almaşturuvatidu. Duniyaviy soda täşkilatiniŋ printsipliriğa ziyan yätküzgän halda soda tärtivini regionlaşturuş davamlişivatidu, yšläkçilik säyasiti küçiyivatidu. Atap kšrsitilgän täşvişlik tendentsiyalär duniyaviy ihtisatniŋ sozulma ağriğiğa muvapiq kelivatidu – mämlikätlär vä regionlarniŋ täräqqiyatidiki nisbätsizliklär, tehnologiyalik täŋpuŋsizliq, alämşumul maliyä sistemisiniŋ aҗizliği. Moşu muräkkäp şaraitta hovuplarğa vä sinaqlarğa qät°iy qarşi turuş Qazaqstanniŋ taşqi säyasitiniŋ asasiy väzipisigä aylinidu, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident Qazaqstanniŋ häliqara hämkarliq üçün oçuq bolup qalidiğanliğini vä strategiyalik şeriklär häm barliq mänpiyätdar ällär bilän konstruktiv vä täŋpuŋ šzara härikätni davamlaşturidiğanliğini täkitlidi.
Dšlät rähbiri biyil mämlikitimizniŋ çät ällärdiki diplomatik infraqurulumini helä käŋäytip, Bolğariya, Latviya, Estoniya, Serbiya, Slovakiya, Portugaliya, Şveytsariya paytähtlirigä turaqliq qarargah bilän älçilärni ävätkänligini äslitip štti.
Qasım-Jomart Toqaev biyil šziniŋ Qazaqstan Prezidenti süpitidä däsläpki qetim BMTta sšzgä çiqqqanliğini, şundaqla N'yu-Yorkta täşkilatniŋ Baş kativi bilän uçrişip, Qazaqstan vä BMTniŋ işäşlik şeriklärdin ekänligini tästiqligänligini atap kšrsätti.
Qasım-Jomart Toqaev sšziniŋ ahirida häliqara munasivätlärni yolğa seliş, behätär vä paravän duniyani quruş üçün diplomatlar işiniŋ muhim ähmiyätkä egä ekänligini üç tilda – qazaq, rus vä ingliz tillirida – yänä bir qetim täkitlidi. Prezident älçilärni kelivatqan mäyrämlär bilän täbrikläp, ularniŋ paaliyitigä utuq-muvappäqiyät tilidi.
Uçrişiş ahirida qeliplaşqan än°änä boyiçä diplomatik korpus duayeni – Belarus' Җumhuriyitiniŋ Qazaqstandiki älçisi Anatoliy Niçkasov sšzgä çiqti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ