“On ikki muqamniŋ” himayiçisi

0
127 ret oqıldı

Muqam — uyğurlarniŋ tarihiy täräqqiyat nätiҗisi. U äŋ iptidaiy sän°ät şäkilliriniŋ sirliq alimidin başlap, ta bügünki zamaniviy muzıka durdaniliriğiçä adämniŋ duniyani seziş vä estetik zoq eliş salahiyitiniŋ inkasi bolup kälgän. Muqamniŋ näğmä-navaliri — gšzällik mülkiniŋ mäŋgü solmas çeçäkliridur. Ularda işq-muhäbbät bar, därt-äläm bar, şatliq-şadimanliq bar… Tinimsiz, otluq qälbniŋ büyük tälpünüşliri bilän yüksäk, aliyҗanap rohniŋ betäkrar qiyapiti, mänziriliri bar…
Turdi Ahun — šzigä täälluq äynä şundaq sirliq alämniŋ iç-içigä juğirilip kätkän vä bir šmür uni šzigä rähnamä qilğan muqam ustazidur. Uniŋ җämiyättiki orni, täğdiri muqam bilän çämbärças bağlinip kätkän. U 1951-jili tunҗa qetim Ürümçigä çaqirilğandila, šziniŋ muqamğa, äl-jutqa lazim ekänligini çoŋqur his qilip, alämşumul bähitkä çšmgän vä uzaqtin beri saqlinip kelivatqan bu bebaha äŋgüştärni hälqigä täğdim qilişqa bäl bağliğan edi. Şuniŋdin keyin uniŋ bu šçmäs tšhpisi hälqimizniŋ mädäniy, mäniviy hayatiğa siŋip kätti vä uniŋğa bolğan hšrmätmu muqärrär sän°itimizgä nisbätän çäksiz muhäbbitiniŋ nişaniğa aylandi. Şuŋlaşqimu Turdi Ahunni uyğur “On ikki muqaminiŋ” kšrki häm pährila ämäs, bälki uniŋ himayiçisi, qutquzğuçisi däp işäşlik eytalaymiz. Uniŋ vuҗudidin vä alämşumul tšhpisidin huddi tağdäk salmaqqa egä tarihiy küç balqip turidu. U šzigä has nadir sän°ätkar süpitidä tarihniŋ täräqqiyat җäriyaniğa täsir kšrsätti vä nurğun adämlärniŋ arzu-ümütlirini muŋluq satari bilän yaŋraq küyliridä ipadiläp, ularniŋ muqamğa varisliq qilişida uluq muräbbilik rol' oynidi.
Şuni alahidä täkitläş lazimki, uyğur “On ikki muqamini” qoğdaş işiğa nurğun şähslärniŋ qan-täri, äqil-parasiti siŋdi. Ötkän äsirniŋ 50-jillirida daŋliq muqamçilardin Turdi Ahun, Һoşur Ahun, Rozi Tämbür, Abduväli Җärullaev vä Zikri Älpätta qatarliq sän°ät peşivaliriniŋ qatnişişida çoŋ kšrük uyuşturuldi. Uni birqatar sän°ät-mädäniyät täşkilatçiliri, şair-ädiplär, tärҗimanlar qollap-quvätlidi häm šzigä yarişa hässä qoşti, tšhpä yaratti. Biz buniŋdin şundaq bir häqiqätni çüşinimizki, egiz çoqqilarni kštirip turidiğan nurğun kiçik çoqqilar bolidu. Siz päqät taqqa yeqinlaşqandila, ularni kšräläysiz. Һävzi kävsär bulaqliri äynä şu kiçik çoqqilar bağridin çiqidu, ular, šz novitidä, egiz çoqqilarni tehimu hayatiy küçkä egä qilidu.
Muqamniŋ tarihi, Turdi Ahunniŋ täğdir-qismätliri vä muqamğa täälluq paaliyitiniŋ bädiiy hatirisi Ğäyrät Abdullaniŋ «Tävärük» namliq romanida šz ipadisini tapqan. Äsärdiki nurğunliğan pikirlärniŋ, his-tuyğularniŋ jüräktin orğup çiqqanliği, sämimiyligi tüpäyli oqurmänniŋ diqqitini birdin šzigä җälip qilidu. Kitapni çoŋqur çšküp oqup çiqqan adäm täbiiy halda mäşhür sän°ätkarTurdi Ahunniŋ häqiqiy mänasida muqam şäydasi ekänligigä, härqandaq şaraitta uni jüräk qetida tävärük qilip saqlap, häqliq yosunda muqamniŋ himayiçi niҗatkariğa aylanğanliğiğa eniq kšz yätküzidu. Buniŋ šzi bizniŋ qälbimizdä qandaqtu-bir saddä hisdaşliq yaki çolta pikirlär bilän ämäs, bälki rät qilğusiz tarihiy fakt vä zamanniŋ çoŋ häqiqiti arqiliq zor işänçä şäkilländüridu, ädäbiyatni, sän°ätni vä mädäniyätni üzlüksiz ravaҗlanduridu.
Hulasä şuki, Şäriqniŋ yoruq yultuzi Turdi Ahun vä u arqiliq bizgä yätkän äҗdatlar varisi — tävärük “On ikki muqam” ävlatlarniŋ mäniviy duniyasini beyitip, sän°ät asminida äbädiy-äbät parlaydu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ