Nahiyädä – yeŋi baş jigitbeşi

0
105 ret oqıldı

Bügün jigitbeşisiz šzimizgä täälluq heçbir iş ämälgä aşmaydu. Ular šzliri istiqamät qilivatqan mähällilärdä, jutdaşlar aldida šz zimmisigä jüklängän şäräplik işlarğa juquri җavapkärlik, juquri mäs°uliyät bilän qarap, paaliyitini qädämmu-qädäm җanlandurmaqta. Jigitbaşliri nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi tärkividä җanpidaliq bilän iş elip berip, jil beşidin tüzülgän planliriğa muvapiq paaliyät elip berivatqanliğinimu täkitläş orunluq.

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Ular elimizniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» namliq strategiyalik maqalisidiki layihilär asasida tuğulğan jutini qädirläp, uniŋ täräqqiyatiğa tšhpisini qoşuvatqan jutdaşlarni kšpçilikkä tonuşturuş, äzäldin iҗil-inaq yaşap kelivatqan kšpmillätlik tävä turğunliriniŋ urpi-adät, räsim-qaidilärni saqlap, zamanğa layiq täräqqiy ätküzüş, šsüp kelivatqan ävlatni vätänpärlik rohta tärbiyiläş, ana tilimizni saqlap, täräqqiy ätküzüş ohşaş layihilär asasida çarä-täbirlärni uyuşturuşta täşäbbuskarliq kšrsitivatqanliği diqqätkä sazavär.
Biz bir maqalida ularniŋ kšpqirliq paaliyitini yorutup, atap štälmäymiz, älvättä. Şundimu ahirqi vaqitlarda ular täşäbbuskarliq kšrsitivatqan işlar az ämäs. Bolupmu kšpmillätlik tävä turğunliriniŋ dostluği bilän šmlügini mustähkämläp, uni rivaҗlanduruşta, milliy maarip, mätbuat, sän°ät, sport sahaliriniŋ täräqqiyatiğa birkişilik hässilirini qoşuvatqanliğini eytişniŋ šzi kupayä. Mana şundaq işlarda başlamçi boluvatqan yarkäntlik jigitbaşliri yeqinda šzara baş qoşti.
Nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizidä bolup štkän baş qoşuşta sšzgä çiqqan mädäniyät märkiziniŋ räisi Rizaydin Äysaev Panfilov nahiyäsiniŋ mädäniy, iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiğa birkişilik hässisini qoşuvatqan jigitbaşliriniŋ tinimsiz ämgigini atap štti. Bebaha, minnätsiz hizmitigä utuq tilidi. Andin nahiyädä uzun jillar baş jigitbeşi bolup işligän Azat İskändärovniŋ salamätligigä bola җämiyätlik, jutdarçiliq işlarğa qatnişalmayvatqanliğini eytip, uniŋ iltimasiğa benaän, orniğa uzun jillar Yarkänt şähiridiki Җapar mähällisiniŋ jigitbeşi bolup hizmät qilivatqan, milliy mädäniyitimizniŋ җankšyäri Azatҗan Gayitovniŋ (sürättä otturida) namzitini kšrsätti. Jiğin qatnaşçiliri bir eğizdin uniŋ namzitini qollap-quvätläp, zor işänçä bildüridiğanliğini täkitläşti.
Yarkänt şähiridiki «Yättisu» mähällisiniŋ jigitbeşi Nurullam Vaҗitov mundaq dedi:
– Män Azat inimni kšptin beri bilimän. U milliy mädäniyitimizniŋ häqiqiy җankšyäri süpitidä šziniŋ sšzini ämäldä dälilläp kelivatqan jigitlärniŋ biri. Özi istiqamät qilivatqan Җapar mähällisiniŋ turğunliri bilän jut mštivärliriniŋ halidin hävär elip, andin birär muhim çarä-tädbirni uyuşturuşqa kirişidu. U milliy mätbuat, milliy maarip desä, içivatqan çeyini qoyup jut arilaydu. Şuniŋ üçünmu uniŋ mähällisiniŋ turğunliri birdin-bir räsmiy, җumhuriyätlik җämiyätlik-säyasiy «Uyğur avazi» gezitiğa toluği bilän muştiri bolup, teatr qoyulumliridin qalmaydu. Yänä bir eytmasqa bolmaydiğan gäp, u šziniŋ käŋdairilik häyrihahliq paaliyiti bilän kšzgä çüşkän jigitbeşi. Ahirqi tšrt-bäş jil davamida Panfilov nahiyälik iş bilän täminläş vä iҗtimaiy programmilar bšlümi bilän birliktä nahiyädiki tuğuluşidin naka balilar bilän yardämgä muhtaҗ aililärgä qolidin kelişiçä yardäm kšrsitip kelivatidu. Ändi şähärdiki Helil Һämraev namidiki uyğur ottura mäktiviniŋ vasiyliq keŋişini başqurup, mäktäp mämuriyiti, muällimlär kollektivi bilän ziç munasivättä iş elip berivatidu.
Һäqiqitini eytiş keräkki, jut başquruş oŋay iş ämäs. Bolupmu, kšpçilikniŋ kšŋlidin çiqiş intayin qiyin iş. Azat bolsa, mundaq «sinaqlardin sürünmäy» štkän, šziniŋ millätpärvärligi bilän kšzgä çüşkän jigit. U tehi yaş. Ändila älliktin aşti. Biz jigitbaşliriniŋ yeşi yätmiştin eşip, aldimiz säksängä taqap qalduq, biz Azatqa işinimiz. U bu mäs°uliyätlik iştin şäräp bilän çiqidu. Uniŋ üçün biz yeŋi baş jigitbeşini här qädämdä qollap-quvätlişimiz keräk. Şu çağdila dostluğimiz, birligimiz tehimu küçlük bolidu. Ändi burunqi baş jigitbeşi Azat İskändärov nurğunliğan yahşi işlarniŋ täşäbbuskari boldi. Biz Azat İskändärovqa mustähkäm salamätlik tiläymiz.
Ahirida sšz alğan nahiyäniŋ yeŋi baş jigitbeşi Azatҗan Gayitov, šzigä işänçä bildürüvatqan jutdaşliriğa minnätdarliğini bildürüp, uzun jillardin beri jut başquruvatqan Ğlajdin Baqiev, Nurmähämät Abdullaev, Nurullam Vaҗitov, Taşmähämät Mämläkov, Ablekim Qurbanov ohşaş başqimu jigitbaşliri bilän birliktä kšpmillätlik tävä hälqiniŋ birligini, razimänligini mustähkämläştä bar küç-ğäyritini särip qilidiğanliğini eytti.

Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ