Çaçtim çaçqa qurlardin

0
81 ret oqıldı

Rahiläm MUZÄPPÄROVA

Ämgäk ät
Kšp izdinip bar bilimniŋ
Bil qirini häm sirini.
Һärisigä bärdaş ätkän,
Yäydu çoqum häsilini.

Ämgäk älni šrgä başlar,
İnsap-iman tšrgä başlar.
Bilim izdäp št hayatta,
Nadanliq u gšrgä taşlar.

Bähtiŋni
tiläymän
Tiligim här uyğurniŋ,
Jürigidä ot bolsa.
Yaşar edim armansiz,
Öz hälqimgä qut qonsa.

Nahşa-muqam yaratqan,
Bar alämgä taratqan.
Käşip etip yeziqni
Öz lävzigä qaratqan.

Bähit qonar beşiğa,
Yšlisä dost qeşida.
Kirpikliri uzaq jil
Çšmüldi kšz yeşiğa.

Tilni yavğa biläymän,
Äl külkisin kinäymän.
Çin dilimdin uyğurğa,
Amät, bähit tiläymän.

Sadir käbi är qeni,
Tilär älniŋ ärkini.
Buğday bilän samanniŋ,
Bilär hälqim pärqini.

Şuŋdaq äҗdat izimän,
Uluq älniŋ qizimän.
Atap dayim hälqimgä,
Qur-misralar tizimän.

Talantliqlar qerimas
Җahan yayrap, şat külär,
Çiqsa qiziŋ sähnigä.
Talantini beğişlar,
Sän°ätsšyär ähligä.

Uyğurçä saz, näğmilär,
Çoŋ sähnidä yaŋraydu.
Jigit-qizlar nahşisin
Äl zoqlinip aŋlaydu.

Ülgä etär yahşini,
Eytqanda här nahşini.
Äşu nahşa bšläydu,
Gšzällikkä ahşimi.

Älniŋ muŋluq zarini,
Seğinğanda yarini.
Eytilidu nahşilar,
Täŋkäş etip tarini.

Beyitlar
Yahşini ayap qaldim,
Yamanğa tayaq aldim.
Yahşini ayaymän däp,
Rast, šzäm yayaq qaldim.

Hänҗirim bar ğilapta,
Һaҗät maŋa sinaqta.
Adalätsiz insanğa,
Ğäzivim bar biraqta.

Sayra, tilim, sän ärkin,
Sirim uqar bar bälkim.
Misralirim kšmülmäs,
Aman bolsa җan hälqim.

Gšzäl sšz
İlhamim kälsä bäzän,
Eytimän, şeir ğäzäl.
Bilgängä marҗan bolsa,
Bilmäskä qädri ärzän.

Çaqirdim talay qetim,
Nahşamğa җor bop qetil.
Uyğurniŋ ümüt kütär,
Pärzändi bolup yetil.

Yahşiniŋ şarapitin,
Män dayim eytip käldim.
Avatni – äl-jutumni,
Nahşamğa qetip käldim.

Jutumni kinäp qaldim,
Hiyalda berip yandim.
Qoyniğa yätkinimdä,
Mehridin ilham aldim.

İlhamim bäzän kälmäs,
Ömürmu häsäl ämäs.
Şeirni qatmaq äsli,
Mäşäqät, asan ämäs.

Şundimu yezip käldim,
Bulaqni qezip käldim.
Jutumni küyläp haman,
Äl dilin kezip käldim.

Etivar
Alla uluq hämmidin,
Qudriti zor täŋriniŋ.
Täqvadar bu Rahiläm,
Çiqmas Huda ämridin.

Yanda dayim ravavi,
Çelinidu dil tari.
Öz hälqigä eytilar,
Hoşalliği häm zari.

Älgä eytar sšzüm bar,
Dil-kšŋlüŋgä toqiğin.
«Uyğur avazi» namliq,
Gezitimdin oquğin.

Silär üçün härdayim,
Çaçti çaçqa qurlardin.
Һaҗät bolsa terip al,
Yahşi oyni ulardin.

Qoşaq qatqaç Rahiläm,
Aŋa dayim җapa yar.
Daŋliq qizi uyğurniŋ,
Millitigä vapadar.

Dilida bar tšzümi,
Һšrmät ätkin šzini.
Ävladiğa qaldurdi,
İbrät ätkin sšzini.

Avat jutumğa
Avat jutum, mehriŋgä,
Atap käldim nahşini.
Çin jüräktin eytimän,
Seğinğanda, ahşimi.

Mäŋgü bahar beğişlar,
Nahşam Avat jutumğa.
Uluq Alla guvadur,
Jüräktiki otumğa.

Käçür, jutum, kütkändä,
Yetälmisäm yeniŋğa.
Sänçün yazğan qoşiğim,
Һšzür äylär җenimğa.

Hizmät ätsäm jut üçün,
Şunda razi šmrümdin.
Qur-misradin gül tizip,
Çiqay, jutum, kšŋlüŋdin.

Uyğurumğa
Utuğuŋğa kerilmä,
Beğämlikkä berilmä.
Qumğa çüşkän iziŋni,
İzdä, hälqim, erinmä.

At tamğisi šçärmu,
Tağdin lay su kšçärmu.
Zärdavidin iblisniŋ,
Namiŋ seniŋ šçärmu?

Çoŋ tarihniŋ betidä,
Qaldi mäŋgü tarihiŋ.
İşinimän açidu,
Ävlat bir kün variğin.

Kšŋlüm haman ezilär,
Kšrüp seniŋ yeşiŋni.
Uluq älniŋ pärzändi,
Ägmä härgiz beşiŋni.

Nesihät
Bilimlik äl har bolmas,
Yoli härgiz tar bolmas.
Ötküzmä boş šmrüŋni,
Bilim bezär kšŋlüŋni.

Periştädäk pak bolğin,
Ömürdä häm aq bolğin.
Düşmän paylar iziŋni,
Sägäk, häyyar saq bolğin.

Һšrmät etip hayatta,
Dana älni qolliğin.
Bilim bilän bil päqät,
Oçuq bolar yolliriŋ.

Namiŋ yoq
Äl quşi bop sayridim,
Bäzän teşip qaynidim.
Yazdim şeir ävlatqa,
Şuğu meniŋ bayliğim.

Tosap aldi yolumni,
Asta yanğa şir kelip.
Talay tarttim җapani,
Bu šmürgä bir kelip.

Pükmidim heç qäddimni,
Keyin bilär qädrimni.
İzgülükkä tolturup,
Män kelimän qälbimni.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ