Mäktäp – kemä, bilim – deŋiz

0
145 ret oqıldı

Ötkän häptidä Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Yeŋişär yezisida Turar Rısqulov namidiki ottura mäktiviniŋ 100 jilliq tävälludi täntänilik nişanlandi.

Raşidäm RÄҺMANOVA,
«Uyğur avazi»

Märasim mäktäpniŋ mäҗlislär zalida štüp, u jiraq-yeqindin kälgän mehmanlarğa liq toldi. Kšpçilik mäktäp tarihidin deräk beridiğan vä muällimlär bilän oquğuçilarniŋ qolhünärvänçilik buyumliri kšrgäzmiliri bilän tonuşti.
Aldi bilän yeza vä mäktäp tarihiğa qisqiçä tohtilayli.
Äsli, Yeŋişär yezisiniŋ tarihi HİH äsirniŋ 80-jilliri hälqimizniŋ beşiğa çüşkän paҗiälik «kšç-kšç» vaqiäsi bilän çämbärças bağliq. Eniğiraq eytsaq, şu kšçniŋ bäşinçi topiniŋ bir qismi däl moşu yärgä kelip orunlişip, jut bärpa qilğan ekän. Yeŋişär jildin-jilğa täräqqiy etip, HH äsirniŋ başlirida Qoram-Qarisu bolusliri boyiçä soda märkizi bolğan. Yeza u zamanlarda birnäççä mälidin ibarät bolup, tähminän, üç miŋ nopus adäm yaşiğan. Һärbir jutniŋ šz meçiti bolğan. Yezida täşkil qilinğan mädrisidä yüzgä yeqin bala oquğan. Mädrisidä Eläkvär vä däsläpki käspiy uyğur kompozitori Quddus Ğoҗamiyarovniŋ atisi Ğoҗamiyar ahunumlar mudärrislik qilğan ekän.
Şu vaqitlarda yezida päqät ikki slavyan vä ikki qazaq ailisi yaşap, qalğanlirini uyğur aililiri täşkil qilğan. Şuŋlaşqimu 1919-jili yezida işçi-dehanlar üçün tšrt jilliq uyğur mäktivi eçilidu. Mäzkür bilim därgahiniŋ däsläpki mudiri bolup Mähsüt Baqiev, ilmiy mudiri bolup Muhpul Nasirov tayinlinidu. Vahap Tayirov, Abduraşit Abduşükürov vä Tudam Nadirov däsläpkilärdin bolup mäktäptä muällimlik qilidu.
1937 – 1940-jilliri mäktäpkä Moldabay Elubaev mudir bolidu. Keyiniräk mäktäp on jilliq bilim därgahiğa aylinip, 1941-jili birinçi uçumkarlirini uçuridu. Ularniŋ hämmisi degidäk Uluq Vätän uruşiğa ketidu. Uruştin keyin muällimlär yetişmigänliktin on jilliq mäktäp yepilip, yättä jilliqqa aylinidu. 1948 – 1949-oquş jili mäzkür bilim därgahi qaytidin on jilliq mäktäp bolup eçilidu.
1972-jili yezida yeŋi mäktäp benasi selinip, bilim därgahiğa T.Rısqulovniŋ nami berilidu.
100 jilliq tarihqa egä uşbu mäktäptä bügün 800din oşuq bala qazaq, rus vä uyğur siniplirida bilim elivatidu. Mäzkür mäktäp uçumkarliri içidä Märüp Qasimov 13 yeşidin «Qizil Şäriq» kolhozida hesapçi bolup ämgäk yolini başlap, sovhoz mudiri lavazimiğiçä kštirildi. Nizamdun Kibirov — käspiy kompozitor, Vasiliy Devyatko tibbiy pänlär doktori bolup yetildi. Uyğur keŋäş ädäbiyatiniŋ asasini salğuçilarniŋ biri, şair Ömär Muhämmädiymu moşu juttin.
Mäktäpniŋ tävälludiğa beğişlanğan täntäniniŋ däsläpki sšzi mäktäp mudiri Maynura Saqalovağa berildi.
– Tunҗa Prezidentimiz elan qilğan «Yaşlar jilida» Uluq Abayniŋ tuğulğiniğa – 175 jil, mäktivimizgä nami berilgän qazaq hälqiniŋ munävvär pärzändi Turar Rısqulovniŋ tuğulğiniğa 125 jil toluşi harpisida mäktivimizniŋ 100 jilliq tävälludi täntänilik nişanlinivatidu. Uşbu çarä-tädbirni uyuşturuşqa qatnaşqan jutdaşlar bilän jiğilğan mehmanlarğa çäksiz minnätdarliğimni bildürimän, – dedi Maynura Tšlägänqizi.
Andin natiq bilim därgahiniŋ tarihi, uniŋda härhil jillarda işligän muällimlär vä egiz çoqqilardin kšrüngän «Altın Belgi» sahibliri Malika Ähmät, Rinat Egizbaev, Aida Damirjan, yaş sportçi, Aziya çempioni Gülnaz Nurdinova vä başqimu şagirtliri häqqidä pähirliniş ilkidä eytip štti.
– Okrugniŋ mädäniy hayatiğa paal arilişip kelivatqan T.Rısqulov namidiki mäktäpniŋ tävälludi — pütkül okrug, hätta nahiyä üçünmu soŋ sänä. Çünki u nahiyädiki qedimiy bilim därgahlirini biri, – dedi Yeŋişär yeza okruginiŋ hakimi Jan Qurametovniŋ täbrigini yätküzgän okrug hakimiyitiniŋ baş mutähässisi Aynur Tšlbaeva vä bilim därgahiniŋ muällimliri bilän oquğuçiliriğa utuq tilidi.
Kšpçilik biliduki, Yeŋişärdä šz vaqtida diniy zat Pirmuhämmät haҗim Kuzievniŋ ailisi yaşiğan. Şuŋlaşqa uniŋ pärzäntliri, milliy maaripimizniŋ җankšyärliri Dilmurat vä Zakirҗan Kuzievlar ata-anisi yaşiğan jutqa dayim ğämhorluq qilip kelivatidu. Mäsilän, štkän äsirniŋ 90-jilliri yeziğa haşamätlik meçit selip bärsä, buniŋdin birnäççä jil ilgiri uni җiddiy remonttin štküzdi. Şunimu alahidä täkitläp ketiş keräkki, 2000-jili Dilmurat Kuzievniŋ küç çiqirişi bilän 1994-jili yepilip qalğan uyğur sinipi işigini qaytidin açti.
– Män šzämni häqliq räviştä yeŋişärliklärniŋ jutdişi däp hesaplaymän, — dedi sšz novitini alğan tän-täniniŋ hšrmätlik mehmini Dilmurat Kuziev. — Çünki meniŋ bovam moşu jutni bärpa qilğuçilarniŋ biri bolsa, dadam 1916-jili Yeŋişärdä tuğuluptu. Mäktäp – adäm balisi üçün bilimla ämäs, bälki tärbiyä alidiğan hasiyätlik orun. Һeli yadimda, dadam rämiti hayat çeğida pat-pat Yeŋişärgä kelip turidiğan. Birdä yezidin käypiyati intayin tšvän däriҗidä qaytip käldi. Sävävini soridim. Dadam jürigini moҗutqan yeza mäktiviniŋ müşkül ähvalini eytti. İnim ikkimiz mäktäp benasini seliş mäsilisi bilän Yeŋişärgä kälduq. Biraq kšpçilikniŋ hahişi bilän biz däsläp yezida meçit salduq. Keyin mäktäpniŋ çedirini җiddiy remonttin štküzüp bärduq. Äҗdatlirimniŋ, ata-anamniŋ mäslihiti bilän yeza mäktivigä ğämhorluq qiliş ailimiz üçün än°änigä aylandi. Nutqiniŋ ahirida Dilmurat Kuziev ailisi namidin mäktäpkä 350 miŋ täŋgä soğa qildi.
Nizamidinovlar ailisidin sšz alğan uşbu mäktäpniŋ sabiq uçumkari, ädliyä sahasida hizmät qilivatqan Turahan Nizamidinova hädisi, kšrnäklik ädliyä hadimi Nurvanäm vä başqimu qerindaşliri namidin mäktäp kollektivi bilän jutdaşlirini sämimiy täbrikläp, mäktäpkä atiğan 250 miŋ täŋgisini tapşurdi.
– Barliğiŋlar bilisilärki, bizniŋ atimiz – Manay Toquşev Yeŋişärdä yeza keŋişiniŋ räisi bolğan bolsa, momimiz Nuriya bilän animiz Märiya muällimlär edi. Ular moşu T.Rısqulov namidiki mäktäptä hizmät qildi. Ailidä bäş pärzänt çoŋ bolduq. Şuni pähirliniş bilän eytimänki, barliğimiz momam bilän anamniŋ yolini davamlaşturup, muällim bolup yetilduq. Bizniŋ pärzäntlirimiz bilän nävrilirimizniŋ arisidimu moşu aliyҗanap käsipni egiligänlär az ämäs. Һesaplap kšrsäk, ailimiz muällimliriniŋ bala tärbiyisidiki ämgäk štili 250 – 300 jilni täşkil qilidekän. Şuŋlaşqimu ustazniŋ eğir, biraq şäräplik ämgigi bizgä yahşi ayan, – dedi Gauhar vä Gülnar Toquşevalar.
Andin sšzgä çiqqan «Almuta vilayätlik bilim beriş mähkimiliri hadimliriniŋ yärlik käspiy ittipaqi» җämiyätlik täşkilatiniŋ Ämgäkçiqazaq nahiyälik komitetiniŋ yetäkçi hadimi Nurğisa Älişev, Yeŋişär ambulatoriyasiniŋ baş dohturi İzitilla Älimbaev, peşqädäm ustazlar Säule Jünisbekova, Gülhan Tšsenbaeva, Lyubov' Protsenko, Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi Yeŋişär yeziliq şšbisiniŋ räisi Sarhan İmamzarova, jigitbaşliri İsrayil Suliev, Jumağazı Nüsipov, Qurvanҗan Aznibaqiev vä başqilar štmüşkä näzär taşlap, puhta bilim bärgän muällimlirini äsläp štti, peşqädäm ustazlarğa salamätlik, mäktäpniŋ hazirqi muällimlirigä vä oquğuçiliriğa utuq tilidi.
Qutluq därgahniŋ 100 jilliq tävälludiğa beğişlanğan märasim davamida «Bolaşaq», «Aylin» ansambli, mäktäp oquğuçiliri bilän muällimliri täripidin täyyarlanğan yeqimliq nahşa-saz, ävrişim ussullar orunlinip, mehmanlarğa arambähş dämlirini beğişlidi.
Käçni T.Rısqulov namidiki mäktäpniŋ muällimliri ana-Vätän, ana mäktäp vä muällim häqqidiki nahşilar bilän yäkünlidi.

SÜRÄTTÄ: mäktäp muällimliri peşqädäm ustazlar vä mehmanlar bilän hatirä sürätkä çüşti.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ