Yänä bir teplitsa işqa qoşuldi

0
155 ret oqıldı

«Amalini tapsaŋ, qar yağar» demäkçi, “teplitsa” degän uqum päyda bolğandin beri, qişniŋ künimu yazniŋ daramätliri pärviş qilinidiğan boldi. İlmiy tilda eytsaq, teplitsa – issiqni yahşi kšridiğan yäl-yemişlar bilän kšktatlarni, güllärni vä başqimu šsümlüklärni jil boyi šstürüşkä mümkinçilik beridiğan, qorçalğan, issiq saqlaydiğan, šlçimi härhil quruluş.

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

Sšzniŋ rasti, šz vaqtida qişniŋ küni bazarlarğa kältürülidiğan yäl-yemiş, kšktatlarni oğidäk bahağa setivalattuq. Bahasiğu mäyli, kšrünüşidin sürättäk paqirap turğan çätällik mähsulatniŋ dora-därmäkniŋ küçi bilän pişqanliğini bilip tursaqmu, «yoqtin bari yahşi» däp setiveliştin başqa amalimiz bolmiğan. Ändi ähval tamamän başqa. Elimizdä teplitsilarni işqa qoşuş işi җanlanğandin buyan, šzimizniŋ yärlik mähsulatlirini qorqmay istimal qilidiğan bolduq.
Җümlidin teplitsa quruluşi Uyğur nahiyäsidä yahşi täräqqiy ätmäktä. Jildin-jilğa šlkimizdiki teplitsilarniŋ mäydani käŋiyip, sani kšpäymäktä. Tehi yeqindila rämzlik lentisi qiyilğan yänä bir yeŋi teplitsa sšzümizniŋ yarqin dälilidur.
Şundaq, Tunҗa Prezident küni harpisida Uyğur nahiyäsidä yänä bir teplitsa kompleksiniŋ eçiliş märasimi bolup štti. Yäni, Çonҗa-Ğalҗat taş yoliniŋ boyida qäd kštärgän teplitsilarniŋ sani yänä birgä kšpäydi. Dardamtu yeza okrugiğa qaraşliq “Arişaŋ” uçastkisidiki yeŋi teplitsiniŋ eçiliş märasimiğa nahiyä rähbärligi vä җamaätçilik väkilliri iştrak qildi. İssiq suni mähsätlik paydilinişni kšzligän «EkoProduktPlyus» ҖÇY 1,2 gektar yärgä zamaniviy ülgidiki teplitsa selip, 25 adämni turaqliq iş bilän täminlidi.
Mälumki, Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev «Konstruktiv җämiyätlik dialog Konstruktiv җämiyätlik dialog – Qazaqstanniŋ turaqliqliği vä güllinişiniŋ asasi» namliq Mäktübidä: «Yeza egiligi – bizniŋ asasiy resursimiz, biraq uniŋ iqtidari toluği bilän paydilinilmayvatidu. Biz suğirilidiğan yär kšlämini päydin-päy 2030-jilğiçä üç million gektarğa käŋäytişimiz lazim. Bu yeza egiligi mähsulatliriniŋ kšlämini 4,5 hässigä aşuruşqa imkaniyät beridu. Soda vä integratsiya, Yeza egiligi ministrlikliri fermerlarniŋ šz mähsulatlirini sirtqa çiqirip setişi üçün hämmä җähättin qollap-quvätlişi lazim» däp täkitläp, yeza egiligigä çät äldin investorlar җälip qiliş häqqidä eytti. Hoş, mäzkür teplitsini işqa qoşuşta Uyğur nahiyäsigä 400 million täŋgä investitsiya җälip qiliniptu. Bu nahiyä üçün zor kšrsätküç, älvättä.
Märasimda däsläp sšzgä çiqqan nahiyä hakimi Şšhrät Nurahunov aldi bilän kšpçilikni Tunҗa Prezident küni bilän qizğin täbrikläp, elimizdä teplitsini rivaҗlanduruş tapşurmisi Tunҗa Prezidentimiz – Elbası Nursultan Äbişoğli Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän qolğa elinğan izgü başlanmilarniŋ biri ekänligini atap eytti. Teplitsa kompleksiniŋ işqa qoşuluşi, nahiyäniŋ, şu җümlidin elimizniŋ täräqqiyatiğa qoşulğan bir hässä ekänligini sšz qilğan Şšhrät Turdahunoğli turğunlarni taza ekologiyalik mähsulat bilän täminläş mähsitidä iş başliğan «EkoProduktPlyus» ҖÇY rähbärligigä šziniŋ minnätdarliğini yätküzdi.
Şuniŋdin keyin sšz novitini alğan teplitsa kompleksiniŋ investori Vladimir Kanavalov keläçäktä teplitsa mäydanini tehimu käŋäytişni planlavatqanliğini izhar qildi. İlliq tiligini izhar qilğuçilar qatarida Dardamtu yeza okruginiŋ mštiväri Erkin Raqımbaevmu boldi. Keyin täntänilik türdä teplitsiniŋ rämzlik lentisi qiyilip, jiraq-yeqindin iştrak qilğuçilar teplitsa kompleksini ziyarät qildi. Puriğidinla taza ekologiyalik mähsulat ekänligi sezilip turidiğan yap-yeşil tärhämäklär birdin kšpçilikniŋ diqqitini šzigä җälip qildi.
Yoşuruşniŋ haҗiti yoqki, elimizdä teplitsa komplekslirini seliş işi ändi-ändi täräqqiy etivatidu. Җumhuriyitimiz boyiçä äŋ çoŋ teplitsa kompleksliriniŋ sani barmaq bilän sanavalğidäkla. Bir qiziği, täräqqiyati bilän kšzgä çüşkän çät ällärdä teplitsa kompleksliriniŋ işi intayin yahşi rivaҗlanğan ekän. Mäsilän, Pol'şida teplitsa egilikliriniŋ mäydani 6 000 gektardin aşsa, Gollandiyadä – 10 000, Türkiyadä – 41 000, hoşna Hitayda – tähminän 1,5 million gektar yärni täşkil qilidekän.
Hulläs, gäp teplitsa mäydanidila ämäs, bälki quruluşniŋ süpiti vä tehnologiyalärniŋ iqtidariğimu bağliq, älvättä. Yeŋidin lentisi qiyilğan teplitsini qoşqanda, bügünki kündä Uyğur nahiyäsidiki zamaniviy teplitsa kompleksliriniŋ sani 6gä yetip, umumiy mäydani 10 gektardin aşti. Bu Pol'şa, Gollandiya, Türkiya, Hitay qatarliq çät ällär bilän selişturuşqa kälmäydiğan kšrsätküç bolsimu, ihtisadiy täräqqiyatqa bolğan intiliş ekänligi şübhisiz.

Muällip çüşärgän sürätlär.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ