Mähsät — behätärlikni mustähkämläş

0
179 ret oqıldı

Prezident Qasım-Jomart Toqaev Bişkekta Kollektivliq behätärlik toğriliq şärtnamä täşkilati (KBŞT) Kollektivliq behätärlik keŋişiniŋ sessiyasigä qatnaşti.
Sessiyagä şundaqla Belarus', Qirğizstan, Rossiya, Taҗikstan Prezidentliri – Aleksandr Lukaşenko, Sooronbay Jeenbekov, Vladimir Putin, Emomali Rahmon, Ärmänstan Prem'er-ministri Nikol Paşinyan vä KBŞT baş kativi Valeriy Semerikov qatnişip, tar tärkiptä, andin keyin delegatsiyalär äzaliriniŋ iştrak qilişi bilän muzakirilärni štküzdi.
Dšlät başliqliri häliqara vä regionluq behätärlik mäsililiri boyiçä pikirläşti, KBŞT paaliyitiniŋ muhim yšnilişlirini ämälgä aşuruş yäkünini çiqardi, aldiki vaqitqa planlarni bälgülidi.
Qasım-Jomart Toqaev tar tärkiptiki uçrişiş dairisidä šz käsipdaşlirini Qazaqstanniŋ qatnaşquçi dšlätlärniŋ šzara härikät qilişiniŋ muhim mäsililiri boyiçä mävqäsi toğriliq hävärdar qildi.
– Biz KBŞT dairisidä säyasiy hämkarliqniŋ täräqqiy etişini, täşkilatniŋ härbiy iqtidariniŋ küçiyişini vä zamaniviy sinaq-hovuplarğa qarşi turuşni niyät qilimiz, – däp täkitlidi Prezident.
Qasım-Jomart Toqaevniŋ pikriçä, täşkilat Evropa bilän Aziyani birpütün Evraziya behätärlik platformisiğa birläştürüp, helä aktiv mävqädä boluşi keräk. Bu mähsätkä yetiş üçün Qazaqstan Prezidenti birqatar mäsililärni qarap çiqişni täklip qildi. Җümlidin KBŞTniŋ häliqara abroyini aşuruşniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
– Biz kimdu-birigä qarşi turmaymiz, bälki, äksiçä – šzara paydiliq dialogqa täyyar. Moşu printsipni ilgirilitiş muhim, – dedi Dšlät rähbiri.
Qazaqstan Prezidenti KBŞT yenida Şerik vä Bayqiğuçi institutlirini tehimu täräqqiy ätküzüşniŋ muhim ekänligini täkitlidi. Mälumki, ularni quruş toğriliq qarar štkän jili Qazaqstan paytähtidä qobul qilinğan edi. Dšlät rähbiriniŋ pikriçä, mäzkür institutlar paaliyitiniŋ nätiҗiliri hazirniŋ šzidä bayqilivatidu.
Dšlät rähbiri şundaqla KBŞT ätrapida ekspertliq-dialogluq infraqurulumni küçäytişkä çaqirdi. Prezidentniŋ täkitlişiçä, Kollektivliq behätärlik keŋişi kälgüsidiki sessiyaliriniŋ biri dairisidä ministrlar, Behätärlik keŋäşliriniŋ katipliri, çoŋ ekspertlar vä çätällik mehmanlar däriҗisidä häliqara konferentsiyani štküzüş toğriliq oyliniş mähsätkä muvapiqtur.
Qasım-Jomart Toqaev Myunhen konferentsiyasini misal süpitidä kältürdi. Prezidentniŋ pikriçä, konferentsiya, däsläptä NATO älliri mudapiä idariliri väkilliriniŋ naräsmiy uçrişişi süpitidä oylaşturulğan edi, ändi hazirqi vaqitta bolsa, Evropa behätärliginiŋ äŋ muhim problemilirini muhakimä qiliş boyiçä abroyluq forum bolup hesaplinidu.
Dokladta şundaqla KBŞTniŋ җavapkärlik zonisida, җümlidin Avğanstanda terrorizmğa qarşi turuş mäsililirimu kštirildi.
– Räsmiy hakimiyät orunliri hazir mämlikät territoriyasiniŋ yerimidin säl oşuğinila nazarät qilidu, u yärdä ahaliniŋ 65 payizi yaşaydu. Avğanstanniŋ qalğan qismi terrorluq täşkilatlarniŋ nazariti astida turuvatidu. KBŞT җänuptin äynä şundaq hovup tuğuluvatqanliqtin, barliq küç vä mäbläğni häliqara terrorizmğa vä başqa hovuplarğa qarşi kürişişkä qaritişi keräk, – dedi Prezident.
Dšlät rähbiri sammit qatnaşquçilirini, şundaqla “Jusan” mähsus gumanitarliq operatsiyasiniŋ nätiҗiliri toğriliq hävärdar qildi vä yeqindila İraqtin bir top balilarniŋ elip çiqirilğanliğini eytip štti.
Qasım-Jomart Toqaev uniŋdin taşqiri narkotiklarniŋ qanunsiz oborotiğa qarşi kürişiş vä ähbarat häm kiberbehätärlik sahaliridiki hämkarliqni küçäytiş mäsililirigä diqqätni җälip qildi.
Qazaqstan delegatsiyasiniŋ rähbiri sšzini tamamlap, Sooronbay Jeenbekovqa Qirğizstan täräpniŋ KBŞTqa räislik qilişta җiddiy utuqlarğa yätkänligi üçün minnätdarliq bildürdi. Şundaqla täşkilatqa räislik qilişni qobul qilğan rossiyalik käsipdaşlirini täbriklidi.
Sessiya davamida Qirğizstanniŋ räislik qiliş vaqtiğa elan qilinğan ävzälliklärniŋ toluq orunlanğanliği täkitländi.
Sessiya yäküni boyiçä KBŞTqa äza dšlätlärniŋ rähbärliri alämşumul vä regionluq behätärlikni mustähkämläş mähsitidä Häliqara šzara härikät vä hämkarliqni mukämmälläştürüş toğriliq birläşkän bildürüş qobul qilip, barliq mämlikätlärni “qurallar üstidin nazarät qiliş, quralsizliniş vä qurallarni tarqatmasliq boyiçä ämäldiki häliqara kelişimlär sistemisini küçäytiş vä täräqqiy ätküzüş üstidä birlişip işläşkä” çaqirdi.
Umumän, sessiya yäküni boyiçä barliği bolup 17 hšҗҗät imzalinip, ular KBŞT paaliyitiniŋ muhim yšnilişlirini tehimu küçäytişkä qaritildi vä täşkilatniŋ oçuqluğini, şundaqla uniŋ başqa mämlikätlär häm häliqara qurulumlar bilän hämkarliqni käŋäytiş niyitidä ekänligini namayiş qildi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ