Märkiziy Aziya: yeŋi şeriklik

0
303 ret oqıldı

Özbäkstanda iş babidiki säpärdä bolğan Elbası Nursultan Nazarbaev mämlikät Prezidenti Şavkät Mirziyaev bilän uçraşti.

Muzakirilär davamida Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti vä Özbäkstan Prezidenti Märkiziy Aziya mämlikätliri otturisidiki munasivätlärniŋ hazirqi ähvali häm hämkarliqni käŋäytişniŋ istiqbalini muhakimä qildi. Şundaqla täräplär häliqara vä regionluq kün tärtividiki mäsililär boyiçä pikirläşti.
Andin keyin Elbası Märkiziy Aziya mämlikätliri rähbärliriniŋ ikkinçi Konsul'tativ uçrişişiğa qatnaşti. Uçrişişqa Qirğizstan, Özbäkstan, Taҗikstan, Türkmänstan Prezidentliri – Sooronbay Jeenbekov, Şavkät Mirziyaev, Emomali Rahmon, Gurbangulı Berdımuhamedov – qatnaşti. Tar tärkiptä štkän uçrişiş yäküni boyiçä tšrt mämlikätniŋ rähbärliri Nursultan Nazarbaevqa Märkiziy Aziya mämlikätliri rähbärliriniŋ Konsul'tativ uçrişişliriniŋ pähriy räisi lavazimini beriş toğriliq qarar qobul qildi.
Tar dairidiki uçrişiştin keyin delegatsiya rähbärliri käŋäytilgän tärkiptä uçraşti. Konsul'tativ uçrişişta sšzgä çiqqan Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti juquri däriҗidiki çarä-tädbirgä qatnişişqa täklip qilğanliği üçün Şavkät Mirziyaevqa minnätdarliq bildürdi. Şundaqla Nursultan Nazarbaev štkän jili Qazaqstan paytähtidä başlanğan dialogniŋ Märkiziy Aziya tarihida yeŋi sähipä açqanliğini atap štti.
Nursultan Nazarbaev öundaqla Märkiziy Aziya mämlikätliri otturisidiki hämkarliqniŋ täräqqiy etiş tarihiğimu tohtaldi. Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti uçrişişqa qatnaşquçi mämlikätlärniŋ iqtidarini birläştürgän halda barliq mämlikätlärniŋ paravänligini aşuruş mähsitidä HHI äsirdä Märkiziy Aziyani täräqqiy ätküzüş mähsitidä yahşi hoşnidarçiliq vä hämkarliq toğriliq şärtnamä tüzüş täklivini bärdi.
– Mäzkür säyasiy hšҗҗättä bizniŋ šzara iş-härikitimizniŋ asasiy printsipliri bilän mähsätliri äkis etişi keräk. Şärtnamidä mämlikätlirimizniŋ suverenitetini, mustäqilligini vä territoriyalik pütünlügini šzara hšrmätläş toğriliq qaidilär šz ipadisini tapidu, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Elbası uçrişiş davamida regiondiki behätärlikni küçäytiş üçün kelär jili Märkiziy Aziya älliriniŋ Behätärlik keŋişi katipliriniŋ uçrişişini štküzüşni täklip qilip, qatnaşquçi mämlikätlärniŋ hškümätliriniŋ demografiyalik täräqqiyatniŋ juquri sür°itigä bağliq päyda bolidiğan problemilarğa diqqät ağduruşniŋ keräk ekänligini qäyt qildi. Tunҗa Prezident şundaqla barliq mämlikätlär liderlirini 15-martta yeŋi mäyräm – Märkiziy Aziya künini atap štüşkä çaqirdi. Elbasıniŋ pikriçä, bu küni region dšlätliri rähbärliriniŋ birinçi konsul'tativ uçrişişi štküzülgän edi. Şundaqla bu kün kalendar'da barliq bäş mämlikät üçün umumiy mäyräm – Noruz mäyrimigä yeqin.
– Mämlikätlirimiz otturisidiki yahşi hoşnidarçiliq vä dostluq mavzusi bizniŋ mädäniy-gumanitarliq sahada bir-birimizgä qarap qädäm taşlişimizniŋ asasi, šzigi boluşi keräk. Bolupmu bu yaşlarğa munasivätliktur. Ular hazir biz nemä toğriliq gäp qilivatsaq, şuni täräqqiy ätküzüşi keräk. Äynä şuniŋğa bağliq män Qazaqstanniŋ äŋ yahşi aliy oquş orunlirida här mämlikätniŋ on studenti üçün 40 grant bšlünidiğanliğini elan qilimän, – dedi Elbası.
Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti sšzini davamlaşturup, pütkül Märkiziy Aziya üçün muhim җayda – Türkstan şähiridä yüz berivatqan šzgirişlärgä alahidä tohtaldi.
– Türk aliminiŋ bšşügi – Türkstan şähiri hazir qayta güllinişni baştin käçürüvatidu. Sšzsizki, buniŋda u šziniŋ mädäniy, tarihiy vä rohiy šzigini saqlap qalidu. Öz novitidä biz şähärni hämmimizniŋ umumiy pährimiz bolidiğan kšrkäm megapolisqa aylandurimiz. Şuŋlaşqa Märkiziy Aziyaniŋ qerindaş mämlikätliriniŋ rähbärlirini kelär jili küzdä moşu qedimiy şähärni ziyarät qilişqa täklip qilimän, – dedi Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti.
Elbası sšziniŋ ahirida Märkiziy Aziya mämlikätlirini buzulmas alaqilarniŋ – qerindaşliq, umumiy tarih, geografiya, mädäniyät, än°änilär – birläştüridiğanliğini yänä bir qetim täkitlidi vä moҗut mirasni käŋäytişkä häm çoŋqurlitişqa çaqirdi.
Konsul'tativ uçrişişta, şundaqla Şavkät Mirziyaev, Sooronbay Jeenbekov, Gurbangulı Berdımuhamedov, Emomali Rahmon sšzgä çiqip, içki regionluq hämkarliqni täräqqiy ätküzüş yollirini qandaq täsävvur qilidiğanliği bilän ortaqlaşti.
Taşkänttiki muzakirilär yäküni boyiçä Birläşkän bildürüş qobul qilinip, uniŋda täräplärniŋ regionluq hämkarliqni härtäräplimä çoŋqurlitiş, qeliplaşqan dostluq, yahşi hoşnidarçiliq vä strategiyalik şeriklik munasivätlirini mustähkämläş hahişi tästiqländi.
Novättiki Konsul'tativ uçrişiş kelär jili Qirğizstan paytähti Bişkek şähiridä štidu.
Nursultan Nazarbaev muzakirilär ayaqlaşqandin keyin Märkiziy Aziya mämlikätliriniŋ liderliri bilän däräq kšçätlirini tikiş märasimiğa qatnaşti. Märasim än°änä boyiçä “Kšksaray” qarargahi territoriyasidiki Pähriy mehmanlar alleyasidä štti.
Elbası şundaqla Märkiziy Aziya dšlätliriniŋ rähbärliri bilän Özbäkstan Җumhuriyitiniŋ birinçi Prezidenti İslam Kärimovniŋ monumentiğa gül qoydi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ