Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti

0
215 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti.

Qasım-Jomart Toqaev šz sšzidä Frantsiyaniŋ Qazaqstanniŋ Evropa ittipaqi dairisidiki asasiy şerikliriniŋ biri bolup hesaplinidiğanliğini vä mämlikitimizniŋ ikkitäräplimä šzara härikätni täräqqiy ätküzüşkä çoŋ diqqät bšlüvatqanliğini täkitlidi.
– Juquri däriҗidiki muntäzim alaqilarmu ikki dšlät otturisidiki šzara munasivätlärniŋ juquri däriҗidä ekänligini kšrsitidu. Biz Prezident Emmanyuel' Makronniŋ kälgüsidä Qazaqstanğa qilidiğan säpiriniŋ ikkitäräplimä hämkarliqqa yeŋi küç-quvät beridiğanliğini kütüvatimiz, – däp bildürdi Dšlät rähbiri.
Һazirqi vaqitta Qazaqstanda Orano, Alstom, Air Liquide, Airbus ohşaş çoŋ kompaniyalärni qoşup hesapliğanda, Frantsiya kapitaliniŋ qatnişişi bilän 160tin oşuq şirkät işlävatidu. 2018-jili ikki mämlikät otturisidiki tovar aylinimi 32 payiz šsüp, 4,5 milliard dollarni täşkil qildi.
– Bu nahayiti yahşi kšrsätküç däp hesaplaymän. Şundaq bolsimu uni turaqliq yahşilaşqa intilişimiz keräk. İҗadiy kšrsätküç biyilmu saqlinivatidu. Ötkän toqquz ayda tovar aylinimi 5,5 payiz kšpiyip, 3,4 milliard dollarni täşkil qildi. Umumän, Frantsiyaniŋ türlük sahalarda Qazaqstan ihtisadiğa bšlgän investitsiyasi 16 milliard dollarni täşkil qildi, – däp täkitlidi Prezident.
Dšlät rähbiri Frantsiya biznesmenliriniŋ diqqitini hämkarliqni käŋäytiş üçün kšpligän yšnilişlärniŋ bar ekänligigä җälip qildi vä agrar-sanaät kompleksida häm ihtisatniŋ başqimu sahalirida birläşkän layihilärni ämälgä aşuruşqa çaqirdi.
– Qazaqstan riqabätkä taqabil yeza egiligi mähsulatini yetiştürüştä käŋ imkaniyätlärgä egä. Mämlikitimizdä 25 million gektar terilğu mäydani vä 186 million gektardin oşuq otlaq bar. Bu çoŋ resurs. Geografiya җähättin biz çoŋ vä juquri tšläm qabiliyitigä egä Hitay, Evropa, Yeqin Şäriq vä Һindstan bazarliriğa yeqin, – dedi Prezident.
Dokladta innovatsiya, räqämlik ihtisat sahalirida šzara härikätniŋ muhim ekänligi täkitländi. Qasım-Jomart Toqaev şundaqla maliyä sektoridiki şeriklikni käŋäytişkä vä “Astana” Häliqara maliyä märkiziniŋ işiğa qatnişişqa çaqirdi.
Dšlät rähbiri mämlikätniŋ tranzit-transport infraqurulumini täräqqiy ätküzüşkä tohtilip, Qazaqstan arqiliq Aziya vä Evropini birläştüridiğan muhim häliqara dählizlärniŋ štidiğanliğini, Hitayniŋ “Bir bälbağ – bir yol” täşäbbusi bilän birlişidiğan “Nwrlı jol” programmisiniŋ ämälgä aşuruluvatqanliğini täkitlidi. Uniŋdin taşqiri transport vä turistik iqtidarni käŋäytiş mähsitidä mämlikätniŋ yetäkçi aeroportliri üçün oçuq asman tärtivi kirgüzüldi.
– Män Qazaqstan asminini eçiş qararini qobul qildim. 11 aeroportta şundaq tärtip ornitildi, Qazaqstan kompaniyalirini qoşup hesapliğanda, barliq aviatsiya kompaniyaliri otturisida riqabät uyuşturuldi. Sšzsizki, bu päqät yoluvçilarni toşuş nuqtäiy näzäridila ämäs, şundaqla Qazaqstan vä Evropa otturisida jük toşuşni uyuşturuş җähättinmu mämlikitimizniŋ aviatsiya imkaniyitigä yahşi täsir qilidu, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident şundaqla mämlikitimizniŋ turizm sahasidimu Frantsiyaniŋ utuqluq täҗribisini üginişkä mänpiyätdar ekänligini tästiqläp, Frantsiya turistlirini Qazaqstanda qobul qilişqa täyyar ekänligi toğriliq bildürdi.
Öz novitidä Qazaqstan-Frantsiya işçanliq keŋişiniŋ qoş räisi İv-Lui Darrikarrer investorlarniŋ birläşkän layihilärni täräqqiy ätküzüş hahişiniŋ bar ekänligini täkitlidi.
– Frantsiya kompaniyaliriniŋ uzaq muddätlik asasta Qazaqstan karhaniliri bilän hämkarliqni täräqqiy ätküzüşkä intilivatqanliğini täkitligüm kelidu. Ular qoşumçä layihilärni täräqqiy ätküzüşkä ümüt qilidu, häqiqätänmu Qazaqstan hakimiyät orunliri bilän işläş niyitidä, – dedi İv Lui Darrikarrer.
Uçrişiş ahirida Qasım-Jomart Toqaev mäzkür çarä-tädbirniŋ Qazaqstan-Frantsiya alaqilirini mustähkämläşkä yardäm qilidiğanliğiğa, yeŋi šzara paydiliq layihilärniŋ başlanmisi bolidiğanliğiğa işänçä bildürdi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ