Taştaraşliq

0
71 ret oqıldı

Taştaraşliq — milliy ämäliy bezäk sän°itiniŋ bir türi. Uni häliq «siŋtaraşliq» däpmu ataydu. Bu hünär ustilardin matanät-çidam, dit-parasät, äqil-idräk täläp qilidu. Şähärlärdä, җümlidin tarihiy Vätinimizdiki Qäşqär, Ğulҗa vä Yarkänttä taşçi ustilar alahidä qädirlinätti. Ularniŋ ikki yaki üçi hämkarliqta härhil şäkildiki štkür üskinä-äsvap, bolqiliri bilän taşlarğa näqişlärni alahidä zävq-şävq bilän qetinip çekätti.
Taştaraşliqniŋ iş җäriyaniğa kälsäk, aval taş beti täkşilinip, siliqlinidu. Andin ülgä-ändizä asasida gšzäl näqiş çekiş, gül çekiş işliri ämälgä aşurulidu. Taş oymikarliği, yäni taşni oyup, yonup, tirnap näqişläş vä täsvir işläşniŋ šzi bir sän°ät. Taşni oyup işläşniŋ siziqliq oyma, zänҗir oyma, yassä oyma, çoqur oyma, pänҗirisiman oyma vä haҗimlik oyma degän türliri bar. Oymikarliqta işlitilidiğan materiallar orniğa, mähsitigä vä väzipisigä qarap, yumşaq taş, ottura qattiqliqtiki taş vä qattiq taşlarğa (farfor, oniks, hakliq märmär, märmär) bšlünidu. Ularniŋ tärkivigä ämazan, ägäm nefrit, yaşma vä başqilar kiridu. Bu taşlardin koza, piyalä, häykälçä vä häykällär täyyarlinidu.
Tağlar bilän vadilardiki taşlar maddiy mädäniyätniŋ oçiği bolup hesaplinidu. Qiyalarğa çüşirilgän räsimlär qedimiy yadikarliqlar tarihidin deräk beridu. Taş äsiridä oçilar taştin hiyalliriğa kälgän närsilärni, җümlidin o qurallirini yasiğan.
Bügünki kündä bezäk sän°iti täräqqiyatniŋ helä juquri basquçiğa kštirilgän. Ustilar uşbu imkaniyätlärdin käŋ paydilinip, äҗayip esil mähsulat inşaätlärni barliqqa kältürmäktä.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ