Bizniŋ bebaha bayliğimiz

0
341 ret oqıldı

Һärbir dšlätniŋ, härbir häliqniŋ tarihida mäŋgü saqlinip qalidiğan şanliq sänäliri bolidu. Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ mustäqillik alğan küni päqät qazaq hälqi üçünla ämäs, şundaqla mana moşu bärikätlik ziminda yaşavatqan barliq häliqlar üçün äynä şundaq uluğvar sänä bolup hesaplinidu. Buniŋdin jigirmä säkkiz jil ilgiri, yäni 1991-jili 16-dekabr' küni «Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ dšlät mustäqilligi toğriliq» Qanun qobul qilindi. Älvättä, jigirmä säkkiz jil degän tarih üçün qisqa bir musapä. Amma, biz keyinki jillarda elimizdä yüz bärgän alämşumul šzgirişlärgä diqqät bilän qarap, äqil-tarazimizğa selip, tählil qilidiğan bolsaq, şu yüz bärgän šzgiriş-yeŋiliqlarniŋ häliqniŋ hayatini, dšlätniŋ täräqqiyatini süpätlik yeŋi däriҗigä kštärgänligini yahşi çüşinimiz.
Һazir ayrim şähslär «Elimizniŋ däsläpki qädämliri, mähsiti toğra boldimu? Şu mähsätlärgä eriştuqmu?» degän soallarnimu qoyidu. Şähsän šzäm işäşlik räviştä bu soallarğa «şu yolumiz vä pällä-mähsätlirimiz nahayiti toğra boldi» däp eğiz tolturup eytalaymän. Buniŋda Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti — Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ dana içki vä taşqi säyasitiniŋ muhim rol' oyniğanliğini päqät qazaqstanliqlarla ämäs, pütkül duniya җamaätçiligi etirap qilivatidu häm mämnuniyät bilän tilğa alidu.
Duniya tarihiğa näzär taşlaydiğan bolsaq, heçqaçan bir dšlät mustäqilligini elipla on bäş — jigirmä jil štmäyla sür°ätlik täräqqiy etip, gülläp-yaşnap kätkän ämäs. Amma, mustäqil Qazaqstan šziniŋ dana Rähbiriniŋ keläçäkni pämläş iqtidari tüpäyli, šzigä has bolğan qazaqstanliq yolni tallavaldi. Ötkän äsirniŋ ahirida başlanğan qädämlär HHİ äsirniŋ beşida ihtisatta bolsun, iҗtimaiy sahada bolsun, säyasättä bolsun dağdam yolğa aylandi. Bügünki ämäliyat uniŋ yarqin ispati. Һazir Qazaqstanniŋ egiligän ornini regional vä duniyaviy säyasättiki tutqan yoli vä atquruvatqan roli yaqqal kšrsitip turidu. Elimiz mustäqillikniŋ mustähkäm hulini qurğan, çegarisini buzulmas qilip bäkitkän, keläçäkkä dadil qädäm taşliğan dšlät süpitidä etirap qilinidu.
Moşu jillar içidä Qazaqstan duniyaniŋ 150tin oşuq mämlikiti bilän diplomatiyalik munasivätlärni ornatti. Elimizdä häliqara däriҗidiki çoŋ konferentsiyalär, änҗumanlar, uçrişişlar, sammitlar štküzüldi. EBҺT sammitiniŋ, EHRO kšrgäzmisiniŋ aliy däriҗidä uyuşturuluşi duniyada mämlikitimiz abroyini tehimu juquri pälligä kštärdi. Älvättä, ihtisadiy-iҗtimaiy islahatlar päqät häliq mänpiyiti üçünla ämälgä aşuruldi. Az vaqit içidä Qazaqstan alämdiki täräqqiy ätkän dšlätlär arisida 50-orunni egilidi. Ändiki mähsitimiz riqabätkä qabil 30 mämlikät qatariğa kiriş. Uniŋğa bizniŋ iqtidarimiz toluq yetidu. Şundaqla muhim asaslarmu kšp. Şularniŋ içidä turaqliq ihtisadiy täräqqiyat, säyasiy turaqliq, millätlärara razimänlik, dostluq vä teçliq.
Һazir elimizdä ihtisadiy-iҗtimaiy islahatlar җiddiy ämälgä aşurulmaqta. Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ dana säyasitini izçilliq bilän davamlaşturup kelivatqanliğini alahidä qäyt qilişimiz keräk.
Alahidä täkitläş lazimki, elimizdiki teçliq vä millätlärara razimänlik elimizniŋ bebaha bayliğidur. Moşular bizniŋ elimizniŋ sür°ätlik täräqqiyatiniŋ kapaliti vä asasiy kšrsätküçi. Başqa millätlär qatarida Qazaqstanda istiqamät qilivatqan uyğurlarniŋmu šziniŋ mädäniyitini, sän°itini, tilini saqlap vä rivaҗlanduruşiğa barliq şarait-imkaniyätlär yaritilğan. Äŋ muhimi, balilirimizniŋ ana tilida bilim elişiğa barliq mümkinçiliklär bar. Uyğur teatri paaliyät jürgüzüvatidu, uyğur tilida näşir qilinivatqan gezit-jurnallar, kitaplar bar. Uyğur yaşliri çät ällärdä bilim elivatidu, tiҗarättä šz ornini tepivatidu, dšlät organlirida hizmät qilivatidu. Moşundaq şaraitlarni toluq paydiliniş härkimniŋ šz qolida, älvättä. Män dayim «Äŋ bähitlik uyğurlar Qazaqstanda yaşaydu» däp täkitläymän. Bu häqiqätänmu şundaq.
Mustäqillik — bebaha bayliq. U bizniŋ bayliğimiz, ärkinligimiz, hoquqlirimiz vä keläçigimiz. Mustäqillik küni — uluq mäyräm. Män, pursättin paydilinip, barliq qazaqstanliqlarni şu uluq mäyräm bilän sämimiy täbrikläp, barçiŋlarğa bärikät, salamätlik, utuq tiläymän.

Şahimärdan NURUMOV,
QҖ Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati,
QHA Keŋişiniŋ äzasi,
ҖUEM räisi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ