Һämkarliqqa yeŋi sür°ät berilidu

0
408 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev Germaniya Federativ Җumhuriyitidä räsmiy säpärdä boldi.
Dšlät rähbiri säpiriniŋ birinçi küni Berlinda GFҖ Kantsleri Angela Merkel' bilän tar vä käŋäytilgän tärkiptä muzakirilärni jürgüzdi.
Muzakirilär davamida ikkitäräplimä munasivätlärni җanlanduruşqa vä strategiyalik ihtisadiy şeriklikni ornitiş istiqbaliğa çoŋ diqqät bšlündi.
Şundaqla maarip, ilim-pän vä mädäniyät sahalirida šzara härikät qiliş mäsililiri qaraldi.
Qasım-Jomart Toqaev bilän Angela Merkel' ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ väkilliri üçün mätbuat konferentsiyasini štküzüp, bolup štkän muzakirilär yäkünini çiqardi.
Dšlät rähbiri Germaniya Kantsleriğa sämimiy qobul qilğanliği üçün minnätdarliq bildürüp, Angela Merkel'niŋ mämlikätlirimiz otturisidiki dostluq alaqilarni küçäytişkä qoşqan şähsiy hässisigä juquri baha bärdi.
Prezident Qazaqstanniŋ šziniŋ taşqi säyasät yoliniŋ varisliği dairisidä Tunҗa Prezident – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbuslirini ämälgä aşuruşni davamlaşturidiğanliğini täkitlidi.
Qasım-Jomart Toqaev Prezidenti süpitidä Evropa ittipaqi dšlätliri arisida birinçi bolup Germaniyani räsmiy säpär bilän ziyarät qilivatqanliğini täkitläp, şeriklikni tehimu mustähkämläşniŋ muhim ekänligini qäyt qildi. Dšlät rähbiriniŋ sšziçä, mämlikätlär otturisidiki ihtisadiy hämkarliqqa vä säyasiy šzara härikätkä qoşumçä sür°ät beriş – mäzkür säpärniŋ asasiy mähsiti bolup hesaplinidu.
GFҖ Kantsleri Angela Merkel' šz sšzidä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ Germaniya vä Qazaqstan otturisida šzara çüşänçiniŋ juquri däriҗisiniŋ qolğa kältürülüşigä çoŋ hässä qoşqanliğini atap kšrsätti. Kantsler Qasım-Jomart Toqaev bilän bolup štkän muzakirilärniŋ ünümlük štkänligini täkitläp, ularniŋ nätiҗiliriniŋ ikkitäräplimä alaqilarni yeŋi däriҗigä elip çiqişqa imkaniyät beridiğanliğiğa işänçä bildürdi.
… Dšlät rähbiri Berlinda şundaqla GFҖniŋ sabiq kantsleri Gerhard Şrёder bilän muzakirilärni štküzüp, Qazaqstan-Germaniya hämkarliğini käŋäytiş imkaniyitini muhakimä qildi.
Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstan vä Germaniya otturisidiki investitsiyalik hämkarliq däriҗisiniŋ moҗut iqtidarğa muvapiq kälmäydiğanliğini yänä bir qetim äslitip štüp, mämlikitimizniŋ GFҖ investitsiyasini җälip qiliş boyiçä planliri bilän ortaqlaşti.
Gerhard Şrёder Qazaqstanda investorlarni җälip qiliş boyiçä kšrülüvatqan çarilärni juquri bahalidi vä real ihtisat sektorlirida birläşkän biznes-layihilärni ämälgä aöuruş boyiçä šz täkliplirini otturiğa qoydi. Sabiq kantslerniŋ pikriçä, Qazaqstan päqät Germaniyaniŋ çoŋ kompaniyalirigila ämäs, bälki moşu mämlikätniŋ kiçik vä ottura tiҗarät iqtidariğimu diqqät ağduruşi keräk.
Dšlät rähbiri GFҖğa qilğan räsmiy säpiriniŋ birinçi küni şundaqla Germaniyaniŋ Federal Prezidenti Frank-Val'ter Ştaynmayer bilänmu muzakirilärni jürgüzdi.
Prezidentlar šzara qiziqiş hasil qilidiğan käŋdairilik mäsililärni muhakimä qildi.
Qasım-Jomart Toqaev mämlikätlirimizni dostluq munasivätliriniŋ bağlaşturuvatqanliğini, şuniŋ üçün šziniŋ Evropa ittipaqi dšlätliri arisida näq Germaniyagä birinçi bolup räsmiy säpär bilän kälgänligini täkitlidi.
Frank-Val'ter Ştaynmayer buniŋğa minnätdarliq bildürüp, jürgüzülgän muzakirilärniŋ Qazaqstan vä Germaniya hämkarliğini tehimu küçäytiş üçün muhim ekänligini täkitlidi.
…Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev GFҖğa qilğan räsmiy säpiriniŋ ikkinçi küni GFҖniŋ sabiq prezidenti Horsit Keler, CLAAS Group kompaniyasi bayqiğuçilar keŋişiniŋ räisi Katrina Klaas-Myul'hoyzer, Linde AG kompaniyasiniŋ iҗraiy vitse-prezidenti Kristian Buh, Siemens Healthineerc kompaniyasiniŋ baş mudiri Bernd Montag, Schaeffler Group kompaniyasiniŋ baş mudiri Klaus Rozenfel'd, Myunhen behätärlik konferentsiyasiniŋ räisi Vol'fang İşinger, Fraunhofer instituti taşqi alaqilar bšlüminiŋ mudiri Yens Nogebauer bilän uçrişişlarni štküzdi.
Qasım-Jomart Toqaev şundaqla Berlin Evraziya klubiniŋ 28-mäҗlisigä qatnişip, sšzgä çiqti.
Prezident šz sšzidä Tunҗa Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän qurulğan Berlin Evraziya klubiniŋ šziniŋ ähmiyätkä egä ekänligini ispatliğanliğini täkitlidi.
– Mäzkür dialog mäydani Qazaqstan-Germaniya vä Qazaqstan-Evropa munasivätlirigä täälluq iҗtimaiy-säyasiy vä ihtisadiy mäsililärniŋ käŋ dairisini muhakimä qiliş üçün çoŋ imkaniyätlärni açidu. Bu bizniŋ mämlikätniŋ Evropidiki şu hildiki däsläpki layihisi. Biz alämşumul turaqsizliq şaraitida mundaq institutniŋ roli šsidu däp hesaplaymiz, – dedi Dšlät rähbiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ