Qälb ämri vä hayat tärizi

0
501 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev Yaşlar jiliniŋ yepilişi vä Pidaiylar jiliniŋ başlinişiğa beğişlanğan märasimlarğa qatnaşti.
Prezident qazaqstanliq yaşlarniŋ väkillirigä muraҗiät qilip, mundaq muhim uçrişişniŋ Mustäqillik Küni harpisida štüvatqanliğini alahidä täkitlidi.
– Biz üçün buniŋdin muhim mäyräm yoq, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri. – Mustäqillikni tehimu mustähkämläş vä mämlikätni gülländürüş – hazirqi ävlatniŋ muqäddäs pärzi. Biz silärgä işinimiz. Silär – dšlitimizniŋ keläçigi! Һämmigä mälumki, šsüvatqan ävlatqa diqqät bšlidiğan häliq küçlinidu. Biz silärdä hälqimizgä duniyaviy şšhrät elip kelidiğan aliy hususiyätlärniŋ muҗässämlinişini halaymiz.
Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstanda Yaşlar jiliniŋ Tunҗa Prezident – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän štküzülgänligini äslitip štti. Moşu vaqit içidä dšlät organliri birqatar yšnilişlär, җümlidin yaşlarni turuşluq šy, iş, süpätlik bilim bilän täminläş boyiçä birqatar layihilär ämälgä şuruldi.
– Mämlikätniŋ çoŋ şähärliridä işlävatqan yaşlar üçün 9 miŋ pätir bšlüş qarari qobul qilindi. Ularniŋ iҗarä häqqi eyiğa bari-yoqi 15 täŋgini täşkil qildi. Biyil 5 miŋ adäm dšlättin grant elip, yaş tiҗarätçilär ataldi. Aldimizdiki 3 jilda ularniŋ sani 30 miŋğiçä kšpiyidu. Uniŋdin taşqiri 10 miŋ yaş tiҗarätçi mikronesiyä hesaviğa šzliriniŋ işini käŋäytti, nesiyälärniŋ besim qismi yeza turğunliriğa berildi, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Prezident millätniŋ keläçigi süpitidä yaşlarğa muraҗiät qilip, härqandaq mämlikätniŋ utuqluq ekänligini vä istiqbalini uniŋ yaşliriniŋ šzini näqädär işäşlik his qilidiğanliğidin oŋay bilivelişqa bolidiğanliğini täkitlidi.
Dšlät rähbiriniŋ sšziçä, qazaqstanliq yaşlar hšrmätkä munasip. Pütkül duniya ularniŋ aldida oçuq, bilim elişqa täşnaliq bolsa, alğa ilgiriläş üçün dävät qilidu.
– Bizniŋ yaşlirimiz nahayiti talantliq, hazir pütkül duniyada yaş qazaqstanliqlarniŋ utuqliridin pähirlinidu, – däp täkitlidi Prezident.
Biraq, Dšlät rähbiri äҗayip istiqbalni täsvirläp, yaşlarniŋ yenik utuqqa yetiş toğriliq ham-hiyallardin saq boluşi keräkligini täkitlidi. Prezidentniŋ täkitlişiçä, hazirqi riqabätçilik juquri duniyada heçkimgä tuğuluşidinla utuq kapalätländürülmäydu, u, birinçi novättä, šz üstidä turaqliq işläşni täläp qilidu. Bu ähvalda bilim – alğa ilgiriläş üçün däsläpki vä asasiy yol – pütkül hayati davamida oquş keräk vä buniŋda insan iqtidari çäksiz.
– Qazaqstan yaşliriniŋ dšlät täräqqiyatiniŋ asasiy mäsililiri boyiçä eniq grajdanliq mävqägä egä ekänligi, uni oçuq bildürüvatqanliği hoşal qilidu, – däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev. – Yaşlarniŋ dšlät vä җämiyät hayatiniŋ u yaki bu muhim mäsililiri boyiçä mävqäsini izhar qilişqa heçqandaq tosalğu yoq. Män buni toğra yandişiş däp hesaplaymän. Biz härqaçan yaş vätändaşlirimizğa qulaq salimiz.
Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstanda yaşlar üçün programmilar bilän strategiyalärgä eniq vä çüşinişlik qurulumniŋ keräk ekänligini alahidä täkitlidi.
– “Jasıl el”, “Diplom bilän yeziğa!”, yaşlar ämäliyati, “Serpin” vä başqilar bar, – atap kšrsätti Dšlät rähbiri. – Sšzsizki, ularniŋ hämmisi šzliriniŋ ähmiyätkä egä ekänligini ispatlidi, amma yaşlar ularniŋ mehanizmliri vä imkaniyätliridä adişip qelivatidu, bir-biridin päriq qilişta qiynilivatidu.
Prezident yaşlarni qollap-quvätläş boyiçä birpütün kompleksliq programmini vuҗutqa kältürüşniŋ zšrür ekänligini vä uniŋ šsüvatqan ävlatniŋ muhim problemilirini häl qilişqa qaritilidiğanliğini täkitlidi.
– Äŋ muhimi – uniŋ mehanizmliri addiy vä yaş grajdanlar üçün çüşinişlik boluşi şärt. Һärbir adäm şähs häm käspiy җähättin šsüş, işqa orunlişiş yaki šy eliş üçün Qazaqstanda qäyärdä qandaq imkaniyätlärniŋ bar ekänligini bilişi keräk, – däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident şundaqla yaşlar täşkilatliriniŋ işini küçäytişniŋ zšrür ekänligini täkitlidi. Dšlät rähbiri mämlikättä, äpsuski, oqumayvatqan vä işlimäyvatqan NEET-yaşlar atalmiş väkilliri saniniŋ šsüvatqanliğini täkitlidi. Sotsiologlarniŋ mälumatliriğa qariğanda, pikri soralğan yaşlarniŋ 20 payizdin oşuği mäktäpni tamamliğandin keyin šydä oltirişqa mäҗbur boluvatidu. Buniŋda tšrt adämniŋ üçi җämiyät hayatiğa mutlaq qatnaşmaydu vä yaşlarni qollap-quvätläş programmiliri toğriliq heçnärsä bilmäydu. Regionlarda yaşlarniŋ resursluq märkäzliri toğriliq ularniŋ tšrttin birila bilidu, muraҗiät qilğanlar bolsa, bari-yoqi bäş payizni täşkil qilidu.
– Yaşlar täşkilatliri hämmidin aval yaş adämlärniŋ moşu kategoriyasi bilän şuğullinişi keräk, – dedi Dšlät rähbiri. – Ämäldiki birläşmilärdä alahidä yandişişlarniŋ yetişmäsligi ayrim yaş qazaqstanliqlarniŋ җavapkärsiz şähslär yaki destruktiv härikätlär täsirigä berilip ketişigä elip kelivatidu. Mämlikitimizdä etiqat ärkinligi Konstitutsiyadä kapalätländürülgän, biraq Asasiy qanun boyiçä Qazaqstanniŋ zayirliq dšlät ekänligini ästä tutuş keräk. Yaratquçiniŋ uluq küçigä bolğan çoŋqur işänçä grajdanlarniŋ, bolupmu yaşlarniŋ rohiy җähättin šzini šzi mukämmällişişigä yardäm qilişi keräk.
Prezident yaşlar täşkilatliri vä härikätliriniŋ işi toğriliq gäp qilğanda, ularniŋ barliq çarä-tädbirliriniŋ kšz boyaş üçünla ämäs, bälki mähsätçanliq halda jürgüzülüşi keräkligini, buniŋ üçün bolsa, häqiqiy җämiyätlik täşäbbuslarni täklip qiliş vä täräqqiy ätküzüşniŋ zšrür ekänligini, yaşlarniŋ eniq problemilirini ämäliyatta häl qiliş lazimliğini alahidä täkitlidi.
Bilim beriş süpitini aşuruş zšrürlügi – Dšlät rähbiri atap kšrsätkän yänä bir muhim väzipä bolup hesaplinidu. Prezident diplom çiqiriş vä tapşuruş idarilirigä aylanğan aliy oquş orunliriğa munasivätlik çarä kšrüşni täläp qildi. Dšlät rähbiri şundaqla Һškümätkä aliy oquş orunliri vä kolledjlar oquğuçiliri üçün stipendiyani aşuruşni tapşurdi.
Qasım-Jomart Toqaev Yaşlar jiliniŋ yäkünini muhakimä qilğandin keyin, šzi elan qilğan vä 1-yanvar'da başlinidiğan Pidaiylar jiliniŋ ävzälliklirini atap kšrsätti. Җümlidin Prezident pidaiyliq – Ğäriptä päyda bolğan vä Qazaqstan üçün yat härikät degän moҗut pikirgä diqqät ağdurdi.
– İhtiyariyliqniŋ mahiyiti – izgü niyät bilän birär iş qiliş – bizniŋ milliy än°änilirimiz vä qädriyätlirimizgä mas kelidu, – däp bildürdi Prezident. – Pidaiyliq – häqsiz iş ämäs, bu grajdanlar җavapkärliginiŋ vä duniyani yahşi täräpkä šzgärtişkä täyyar boluşniŋ kšrsätküçi BMTniŋ mälumatliri boyiçä, pidaiyliqniŋ duniyaviy ihtisatqa qoşqan hässisi här jili 400 milliard dollardin eşip ketidu. Pidaiyliqni päqät birqetimliq şänbiliklär vä ekologiyalik çarä-tädbirlär, çellendjlar süpitidä qobul qiliş natoğridur. Älvättä, ularmu muhim vä zšrür, şuŋlaşqa män qollap-quvätlävatimän. Pidaiyliq – bu sistemiliq vä turaqliq paaliyät, halisaŋlar bu qälb ämri vä hayat tärizi.
Dšlät rähbiri adämlär, birinçi novättä, alahidä qollap-quvätläşkä muhtaҗ boluvatqan adämlärgä ğämhorluq qilişniŋ muhim ekänligini täkitlidi. Һazir Qazaqstanda imkaniyiti çäklängän 700 miŋğa yeqin adäm yaşavatidu, ularni qollap-quvätläşkä dšlät biyil 34 milliard täŋgidin oşuq mäbläğ ävätti, biraq mäsilä härqaçanla päqät ahça bšlüş bilänla häl qilinmaydu. Moşu barliq adämlärgä diqqät bšlüş üçün mämlikätniŋ ämgäkkä qabiliyätlik härbir adimi häptisigä äŋ bolmiğanda ikki saatini iҗtimaiy pidaiyliqqa beğişlişi keräk.
Qasım-Jomart Toqaev aldimizdiki Pidaiylar jiliniŋ strategiyasini tüzüş üçün birqatar asasiy yšnilişlärgä diqqätni җälip qildi.
– “Sabaqtastıq” layihisi dairisidä pidaiylar balilar bağçilirida tärbiyilinivatqan balilarğa şefliq qilişi mümkin. “Saulıq” yšnilişi arqiliq meditsiniliq pidaiyliq – bemarlarni beqip-kütüşkä yardäm qiliş ämälgä aşurulidu. “Taza älem” layihisi ätrap muhitni qoğdaşqa qaritilidu, “Asıl Mwra” pidaiylarni maddiy vä rohiy mädäniy-tarihiy mirasni saqlaşqa җälip qilidu. “Qamqor” yšnilişi pidaiylarniŋ qerilar šyidä işlişigä, “Bilim” yeza mäktäpliriniŋ çoŋ sinip oquğuçiliriğa BMTqa täyyarliq kšrüşkä, ingliz tilini üginişkä vä komp'yuterliq savatini eçişqa pidaiyliq yardäm qilişqa qaritilğan. “Ümit” layihisi İkkinçi duniya uruşidiki Ğalibiyätniŋ 75 jilliği nuqtäiy näzäridin vätändaşlirimizniŋ җasariti toğriliq hekayä qilidiğan hšҗҗätlärni izdäp tepişqa nişan qilinidu, – dedi Dšlät rähbiri.
Prezident şundaqla ahaliniŋ hoquq savatini aşuruş vä hoquq mäsililiri boyiçä yardäm qiliş işiğa pidaiy-yuristlarni җälip qilişniŋ zšrür ekänligini täkitlidi. Һärbir yšniliş boyiçä dšlät hškümätlik ämäs täşkilatlarni qollap-quvätläş üçün grant bšlidu.
Dšlät rähbiri şundaqla pidaiyliqni päqät dšlät miqiyasidila ämäs, bälki härbir ayrim şähär vä yezida täräqqiy ätküzüşniŋ, şundaqla dšlät apparati, milliy vä çoŋ kompaniyalär җälip qilinidiğan korporativliq pidaiyliqniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.
Qasım-Jomart Toqaev çarä-tädbir ahirida yaşlarniŋ paaliyätçan väkillirini dšlät mukapatliri vä täşäkkürnamilär bilän mukapatlidi.
Dšlät rähbiri şundaqla “EKSPO” territoriyasidä eçilğan ArtHUB iҗadiy täşäbbuslar märkiziniŋ layihilirini kšzdin käçürdi.
Yaşlar jiliniŋ yepilişiğa vä Pidaiylar jiliniŋ başlinişiğa beğişlanğan märasimğa Qazaqstanniŋ barliq regionliridin 500gä yeqin qiz-jigit qatnaşti.
Uni štküzüş җayi – EKSPO territoriyasi – täsadipi tallavelinmidi: moşu yärgä orunlaşqan pavil'onda ArtHUB – yaş talantlarni җälip qiliş märkizi bolidiğan İҗadiy täşäbbuslarni qollap-quvätläş märkizi quruluvatidu.
Tunҗa Prezident elan qilğan Yaşlar jilida ikki milliondin oşuq adäm dšlät täripidin qollap-quvätläşkä egä boldi. “Yol häritisigä” yaşlarğa ärzän turuşluq šy, bilim beriş, ularni iş bilän täminläş, tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüş, yaş aililärni qollap-quvätläş boyiçä çarä-tädbirlär kirgüzüldi.
Yaşlar täşäbbusliriğa 3 milliard täŋgidin oşuq mäbläğ bšlünüp, türlük yšnilişlär boyiçä 50tin oşuq grant layihiliri ämälgä aşuruldi. Moşu işniŋ häqiqiy nätiҗiliri EKSPO territoriyasidä uyuşturulğan kšrgäzmidä namayiş qilindi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ