Dšlät tilini biliş — päriz

0
290 ret oqıldı

Yeqinda Nur-Sultan şähiridiki «Beijing Palace Soluxe» mehmanhanisida Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ uyuşturuşi bilän dšlät tilida ärkin sšzläydiğan etnos väkilliri arisida däsläpki qetim “Wlı dalanıŋ wltaralıq tili” forumi bolup štti.
Uniŋğa Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari Janseyit Tüymebaev, QҖ Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputatliri Sauıtbek Abdrahmanov, Baqıtbek Smağul, Gennadiy Şipovskih, şair Ötegen Orazbaev, QҖ Prezidenti yenidiki “Qoğamdıq kelisim” keŋişiniŋ äzasi Qazıbek İsa, filologiya vä lingvistika sahaliriniŋ alimliri, mätbuat väkilliri, QHA äzaliri qatnaşti. Şundaqla elimizniŋ barliq vilayätliridin kälgän qazaq tilini mukämmäl šzläştürgän 100din oşuq etnos väkili jiğildi. Ularniŋ arisida uyğur, orus, ärmän, äzärbäyҗan, nemis, kurd, türk, ukrain, moldovan, tatar, polyak, korey, tuŋgan vä başqa millät väkilliri bar. Uyğurlarğa vakalätän mänmu mäzkür forumğa qatnişiş pursitigä egä boldum.
Forumda QHA Räisiniŋ orunbasari J.Tüymebaev mundaq däp täkitläp štti:
— Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti Nursultan Äbişoğli Nazarbaev «Tilğa kšzqaraş — älgä degän kšzqaraş» däp atap štkän edi. Prezident Qasım-Jomart Toqaev Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübidä «Qazaq tiliniŋ dšlät tili retidä roli küçiyip, millätlärara munasivät tiliğa aylinidiğan vaqti yätti däp hesaplaymän» däp alahidä täkitligän. Keläçäktä, yäni 2025-jilğiçä qazaqstanliqlarniŋ 95 payizi qazaq tilini bilişi keräk. Moşuniŋğa munasivätlik 130din oşuq millätniŋ beşini qoşup oltarğan Qazaqstan hälqi Assambleyasi qandaq iş elip berivatidu? Moşu forum arqiliq härhil etnos väkilliriniŋ dšlät tiliğa bolğan kšzqarişi bilän bšlüşüp, qançilik däriҗidä qazaq tilini šzläştürgänligini namayiş qilişimiz keräk. Mundaq işni barliq vilayätlärdä uyuşturup, dšlät tilini ärkin šzläştürgän šzgä millät väkilliriniŋ qatarini kšpäytişkä tirişidiğan bolimiz, — däp täkitlidi J.Tüymebaev.
Forumda qazaq tilini mukämmäl bilidiğanlar sanini tehimu kšpäytiş bügünki künniŋ asasiy väzipisi ekänligi toğriliq täpsiliy sšz boldi.

Zul'fiya TEYİPOVA,
Kaspiy җämiyätlik universitetiniŋ
lektori.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ