Cirliq uruşniŋ cirliq solditi

0
312 ret oqıldı

(Mirzigül Nasirovniŋ tuğulğiniğa – 100 jil)

…Üç Lenin, Uluq Vätän uruşi, Oktyabr' inqilavi, Ämgäk Qizil Tuği ordenliri, Keŋäş İttipaqiniŋ – on, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ tšrt medali, Şärqiy Türkstan Һškümitiniŋ bir orden, 3 medali, Qazaqstan Җumhuriyiti Aliy keŋişi vä prezidiuminiŋ 3 pähriy yarliği, maarip älaçisi, җumhuriyät Aliy Keŋişiniŋ (1967-jil) deputati, pütkülittipaqliq Uluq Vätän uruşi vä ämgäk veteranliri keŋişiniŋ äzasi, Uyğur nahiyäsi häm Almuta vilayitiniŋ Pähriy grajdani… İsmi Qazaqstanniŋ “Altun kitaviğa” kirgüzülgän Mirzigül Nasirovniŋ kšzi tirigidä alğan mukapat vä ataqliriniŋ toluq ämäs tizimi äynä şundaq. Toluq ämäs dävatqinimiz – u birnäççä dürkün nahiyälik, vilayätlik keŋäşlärniŋ deputati bolup saylandi. Һärhil däriҗidiki pähriy yarliqlarniŋ bolsa, sani yoq.
Uniŋ arhividiki härhil til vä yeziqlardiki yüzligän “gezit-jurnal, publitsistikiliq äsär, toplam šz dävridä sabiq Keŋäş İttipaqiniŋ barliq җaylirida namayiş qilinğan ikki hšҗҗätlik fil'm vä başqimu uniŋ hayatiğa ait mälumatlar saqlinip kelivatidu. Yazğuçi Şayim Şavaevniŋ “Mirzigül” häm mäzkür qurlar muällipiniŋ “Qiranlar qiyada yaşaydu” povest'liri äynä şu büyük insanniŋ täğdiri häqqidä sir çekidu.
Şundimu gepi tirigidila ämäs, duniyadin štkändin keyinmu besilmay kelivatqan, dili paklarda häväs, napaklarda heliğiçä häsät qozğaydiğan, hayati qiziq vä sirliq štkän insanniŋ tärҗimihaliğa qisqiçä tohtalsaq, artuq ämäs.
Mirzigül Nasirov 1920-jili 10-yanvar'da Uyğur nahiyäsiniŋ Tügmän yezisida addiy tšmürçi Nasir bilän Merhanniŋ ailisidä duniyağa käldi. Başlanğuç siniplarni jutida, ottura mäktäpni Çoŋ Aqsu yezisidiki internatta tügätti. U şu yärdiki toluq ottura mäktäpni tamamliğan däsläpki 11 uçumkarniŋ biri boldi. Şu dävirlärdä yeza-qişlaqlarda muällimlär yetişmätti. Mäktäptä äla oquğan Mirzigül juti Tügmän mäktividä matematika pänidin däris bärdi. Eytmaqçi, uniŋ çoŋ siniplarda oquvatqan çağliridila tšvänki siniplarğa muällimlik qilğini kšpçilikkä yahşi mälum. Arida muällimlärni täyyarlaydiğan kursni tamamlap, Kätmändä muällim, keyin 1942-jili uruşqa atlanğiçä ana juti Tügmän mäktividä ilmiy mudir bolup işläydu. Ägär şum uruş başlanmiğan bolsa, uniŋ hayati maarip sahasida štär edi.
… Lekin duniyani dür silkündürüp, millionlarniŋ җenini qiyğan apät uniŋmu täğdirini tamamän başqa qinğa selivätti. Gärçä, Mirzigül Nasirov häqqidä täpsilatlar kšp bolsimu, uniŋ hayatidiki uruş sähipisi moşu kämgiçä üzä yorutulup käldi. Juqurida “sirliq” deyişimizmu şu väҗidin.
Mirzigül Nasirov häqqidä ilgiri kšp yezilğan vä tšvändä uniŋ ayrim säpdaşliriniŋ hatiriliri berilivatqaçqa, hayatidiki heliğiçä talaş tuğduruvatqan bäzi “aq dağlarğila” izah bärginimiz maqul.
1985-jili pensiyagä çiqiş sävävi bilän hšҗҗätlirini sürüştürgändä, veteranniŋ “N” qisminiŋ çoŋ serjanti” degän mälumattin başqa täpsilat bolmay çiqti. Yänila şu bändiçilik. Bu mäsilä bäzilärniŋ tügminigä rasa su quyup bärdi. Äl içidä härhil äpqaçti gäp. “Vay, Mirzigülniŋ ikki uruşqa qatnaşqini, kapitan ekänligi yalğanmiş”. Һätta “pensiyagä çiqqandin keyin, uniŋdin kolhoz hesaviğa selinğan šyni tartivelip, bağçiğa aylanduruş haҗät” däp ğulğula kštirildi. Çarinda egilik hesaviğa šy, bağçä, mäktäp selinğinini hämmisi goya untup qelişti.
Az bolsimu, äqil-hoşi bar adäm addiy serjantni heçkimmu Uluq Vätän uruşida vzvod, Üç vilayät inqilavida bolsa, tärkividä 1000din oşuq äskiri bar atliq eskadronniŋ komandiri qilip bäkitmäydiğanliğini yahşi bilsä keräk. Äsli u härbiy hizmätkä çaqirtilişi bilän uniŋ maarip sahasiniŋ hadimi ekänligi vä bilimi inavätkä elinip, kiçik komandirlarni täyyarlaydiğan kurstin štidu. Däsläp 364-atquçilar, keyiniräk 118-polkniŋ märgänlär vzvodiniŋ komandiri süpitidä kšpligän şiddätlik җäŋlärgä qatnişidu. Uluq Vätän uruşi vä birnäççä җäŋgivar orden-medal'lar äynä şuniŋ guvaçisi. Bu setivalğan yaki oğrilavalğan mukapatlar ämäs, hayat vä šlüm arisida käçkän qanniŋ bädili.
1944-jili, Şärqiy Türkstanda Üç vilayät inqilavi partliğanda, Stalinniŋ yoşurun buyruği bilän uruşta helä täҗribä topliğan bir top Qizil Armiya ofitserliri Taşkänttiki härbiy uçiliöeda täyyarliqtin štüp, 1944-jilniŋ küz aylirida puhralarçä kiyindürülüp, “mähsus iş säpärgä” atlinidu. 1945-jili yanvar'da Ğulҗiniŋ Һärämbağ, Läŋşäŋ vä Aerodromda qorşavda yatqan düşmän äskiri uçtumtut qarşi huҗumğa çiqip, hškümät šyi, konsulhana vä başqimu strategiyalik ähmiyiti muhim ob°ektlarğa hätär tuğduridu. Şu җäŋdä keŋäş ofitserliri başqurğan qisimlar alahidä җäŋgivarliği bilän kšzgä çüşidu. Һazirqi til bilän eytqanda, Prezident gvardiyasiniŋ komandiri Mirzigül Nasirovniŋ äskärliri qährimanlarçä җäŋ qilidu. Düşmän täslim bolğandin keyin, Şärqiy Türkstan Һškümitiniŋ räisi Älihan tšrä kšpçilik aldida “Siz ändi addiy kapitan ämäs, “Batur kapitansiz. Һaşkalla, oğlum!” däp hšrmät kšrsitidu. Keŋäş Armiyasiniŋ serjantiğa birdin kapitan unvanini berivetidiğan hškümät räisimu ahmaq ämästä! Mirzigül Nasirov Şärqiy Türkstanğa ofitser, yäni çoŋ leytenant unvani bilän bardi.
Ändi “serjant” mäsilisigä kälsäk, bu heligär strateg Stalinniŋ novättiki säyasiy oyuni edi. German täҗavuzliriğa qarşi uruşta yeŋi ittipaqdaş bolğan Amerika vä Angliyadin yoşurun, kommunistik ğayini eksport qilişni kšzlidi. Yäni, u härgizmu uyğur hälqiniŋ mänpiyitini oyliğini yoq. Äksi täğdirdä ikki jildin keyin “On bir maddiliq bitimgä” qol qoyuşqa mäҗburlimiğan bolar edi.
Şuŋlaşqa Stalinniŋ mähsus kšrsätmisi bilän çät ällärgä ävätilgän barliq җäŋçi-ofitserlarniŋ tärҗimihallirimu sahtilaşturulup, ular härhil härbiy qisimlarniŋ tizimida “җa lavazim” unvani boyiçä tirkäldi.
Moşu ikki uruşniŋ qaçan vä nemä üçün bolğanliğidin ançila häviri yoq bäzi “bilärmänlärniŋ” quliğiğa “altun sirğa” bolsunki, ular җar selip jürgändäk, “Mirzigülniŋ äskiri Aqsuda düşmänni üç ay qorşavda tutup, rasa ğäzivini kältürüp, andin taşlap kätti. Şuŋa düşmän šçini häliqtin aldi. Lutpulla Mutällipni җaduğa basti” degän sšzlärmu qip-qizil tšhmät. Kapitan Nasirov Azatliq Armiyasiniŋ baş qomandaniniŋ buyruğini orunlidi. Һätta u bu buyruqqa qismän beqinmay, qolidiki quralni štküzüştin baş tartti. Yäni, šziniŋ beşini hätärgä tikti, Şärqiy Türkstan Җumhuriyitiniŋ aliy Pähriy yarliği, bir orden bilän ikki medali, soğa qilinğan qiliç vä mauzerimu dšlät täripidin berildi. Ahirqiliri uruştin keyin Keŋäş behätärlik komitetiğa mäҗburiy štküzüldi. Gärçä, Mirzigül Nasirov bu inqilapta hainliq qilğan bolsa, uni keyin Ğeni batur izdäp kelättimu?!
Sirliq uruşniŋ sirliq solditi başqilarğa ohşaş “50 jilğiçä eğiz açmasliq” häqqidä tilhät bärdi. Mümkin u yänä talay sirlarni šzi bilän billä elip kätkändu? Һär halda, uniŋ toğriliq äsär yeziş җäriyanida vä keyinmu talay sšhbätlärdä u yepiq tuviğini qiya açqandäk boldi.
Yeqinda gäpara aqsaqalniŋ oğli Mirzayit dadisiniŋ sšzini äsläp, “Dadam 50-jilliri bolsa keräk, šz dävridä Keŋäş İttipaqi oğrilap elip çiqip kätkän Älihan tšrini izdäp tapidu. İçigä jiğilip kätkän sansiz “nemişkilärgä” җavap alğusi kelidu. Amma sabiq räis yapqan ağzini açmaydu. Bu uçrişiştin hävär alğan behätärlik organliri dadamni helä zaman soal-soraqqa elip, ubdanla bearam qilğan ekän” degän edi.
Mänmu Mirzakamdin bu gäpniŋ çät-yaqisini aŋliğan edim. Bu mäsiligä şu jilliri kšpligän inavätlik adämlärniŋ, җümlidin pütkülittipaqliq ayallar qurultiyiniŋ delegati bolğan hädisi Moluthanniŋ küç çiqirişi bilän u qutulup qalğan ekän.
Teçliq ämgäk başlanğandimu, uniŋ hayatini tiniç, birhil hatirҗäm štti deyişkä bolmaydu. Uruştin keyin Mirzigül Nasirov yeziliq, keyin 1951-jilğiçä nahiyälik istimalçilar җämiyitiniŋ, 1951 — 1954-jilliri nahiyälik kommunalliq egilikniŋ räisi hizmätlirini atqurdi. 1954-jili egilik rähbärliri vä partiyaniŋ yetäkçi hadimlirini täyyarlaydiğan “30 miŋçilar” däp atilip kätkän mäktäptin štkändin keyin, ana juti Tügmändä, Kirov namidiki kolhozda bäş jil räis bolup hizmät qildi. Qalaq egilik nahiyädiki äŋ ilğarlar sepidin orun aldi. 1958-jili u teçliq dävridiki däsläpki mukapiti – Ämgäk Qizil Tuği ordenini aldi. Egilikmu şu mukapatqa sazavär boldi. Şu jili Kirov namidiki kolhozniŋ dehan-çarviçiliri pütkülittipaqliq häliq egiligi muvappäqiyätliri kšrgäzmisigä iştrak qilip, Altun medal' bilän täğdirländi.
1960-jili uniŋğa partiya terilğuluq mäydani az, lekin tarqaq Sverdlov kolhozini ilğarlar sepigä kštiriş väzipisini jüklidi. Tärkividä — Çarin, Dovun, Dardamtu, Ardolata yeziliri. Һämmigä mälum, häliq maqalisiniŋ yeŋi nushisi şu çağda pur kätti. “Supirisi quruq, eti – Mirzigül”. Amma keyin hämmisi häyran qaldi. Äҗayip täşkilatçi, uzaqni kšzläydiğan Kintal İslamov nahiyä rähbiri boluşi bilänla “Aqtšbä” (hazirqi K.İslamov namidiki – Ä.S.) kanili qezilip, Çarin vadisiğa җan kirdi. Tiŋ yärlär šzläştürülüp, 300 ga terilğuluq mäydani 6000 yätti. Dovun ätrapi artezian quduqliri, bäldiki yezilarniŋ tağ süyidin israpsiz paydiliniş hesaviğa ronaq tapti.
Pütkül ittipaqqa tonulup kätkän bu egilikniŋ utuqliri šz dävridä tillarda dastan bolup kätti. “Çarin däriyasi nägä aqidu” namliq hšҗҗätlik fil'm Moskvada, VDNHda namayiş qilinğanda, “Bu yalğan. Montaj” däp helisi işänmäymu qaldi. Sverdlov namidiki kolhozda orden-medal', pähriy yarliq almiğan adäm qalmidi desimu bolidu. Sotsialistik Ämgäk Qährimanimu çiqti. Kolhoz şu çağdiki äŋ aliy hesaplanğan Ämgäk Qizil Tuği ordeni bilän mukapatlandi. Özi bolsa, başta qäyt qilinğan ataq, bälgü vä aliy mukapatlarğa erişti.
Adämlär moşu kämgiçä “Nemişkä u çağda Mirzigülgä “Qähriman atiği berilmidi?” däp, härhil tähminlärni eytişip jüridu. Һazir, äşu insanniŋ vapatidin bir müçäl štüp, uşbu sirliq pärdini qiya eçişqa bolidu. Amma, bäribirla, uniŋ tüp-säväviniŋ “sir” petiçä qelişimu ehtimal.
Şu dävirlärdä İli däriyasiniŋ u täripidiki Panfilov nahiyäsiniŋ “Oktyabr'niŋ 40 jilliği” namidiki kolhoz vä uniŋ räisi, ikki qetim Sotsialistik Ämgäk Qährimani N.Golovatskiyniŋ atiği yär yarğan çağlar edi. U, häqiqätänmu, adil ämgigi bilän utuqqa erişkän etiz särdari. Bir täräptin, uniŋ hškümät tšridä oltarğan Çernenko bilän yahşi ilpätçiligimu hämmigä mälum. Şuŋa räiskä män-män degänlärmu taqabil turalmatti. U başqurğan egiliktimu brigada hesaplinidiğan 4-5 jut bar.
Mirzigül Nasirov Sverdlov namidiki kolhoziğa kelişi bilänla, šzi ohşaş jut veterani, kšpni kšrgän, täҗribilik käsipdişi bilän qoyuq arilişip kätti. Ular mäsläkdaş dost, ğäräzsiz riqabätçilärgä aylandi. Nahiyä, vilayät rähbärliri Mirzigülniŋ müҗäzini yahşi bilidu. Һärbiylärçä ços, qatal, deginidin qaytmaydiğan adäm. Uniŋ üstigä Dšlät rähbiri här kälginidä “Yaraysän, seni tapqan ataŋğa rähmät!” däp tehimu “šrkškräk” qilip qoydi. Uyğur nahiyäsidimu yänä biz N.Golovatskiy ohşaş abroyi juquri, “täkäbbur” räisniŋ çiqişi, kšpligän rähbärlärgä, älvättä, yaqmatti. Bolmisa, u dävirdä Keŋäş İttipaqiniŋ äŋ inavätlik Lenin ordenini üç qetim alğan adäm avtomat türdä “Qähriman” namini elişi keräk edi…
Hulläs, şundaq qilip, Sverdlov namidiki kolhoz bšlündi. Şu çağda egiliktä päqät qoy sanila 100 miŋ baştin oşuq bolup, tähsim qilinğanda, uniŋ 60 miŋdin oşuği yeŋi kolhozlarğa berildi. Ändi tehnika, ilqa, qarimal häqqidimu şundaq deyişkä bolidu. Buniŋğa Çarin hälqi intayin narazi edi. Tähsim räiskimu yaqmatti. Şu çağda uni yahşi bilidiğan vä hšrmät qilidiğan vilayät rähbiri Asanbay Asqarov egilikkä kšp miqdarda az payiz bilän uzaq muddätlik nesiyä häl qilip beridu. Äynä şuniŋ bädiligä egilik qayta rivaҗlinip, uniŋ kirimi nahiyä daramitiniŋ asasiy qismini täşkil qilidu.
Mirzigül Nasirov häqqidä gäp qilğanda yänä kšpçilik ançä bilmäydiğan monu bir vaqiänimu äsligän toğra. 1969-jili Uyğur nahiyäsiniŋ bäldiki egilikliridä qar qelin çüşüşi vä qişliq ozuqniŋ yetişmäsligi tüpäyli intayin kšp mal qirilip kätti. Äŋ kšp çiqim tartqan — tünügünki šzliriniŋ qerindaşliri. Şu çağdimu M.Nasirov çättä turup, tamaşä kšrüp oltarmidi. Äksiçä, yardimini ayimay, qismän bolsimu çiqimniŋ aldini alğan edi.
Amma iş buniŋ bilänla pütmidi. Mäsilä byuroda qarilip, kšpligän rähbär, mal mutähässisliri, hätta malçilarni partiyadin çiqarmaqçi boldi. Qolida “Aliy keŋäş deputati” degän mandati bar räis bu qararğa qät°iy qarşi turdi. Uniŋ adalätsizligigä juquriniŋ kšzini yätküzdi. Şundaq qilip, addiy adämlär җazadin qutulup qaldi. Äksi halda, partiyadin çiqirilğan adäm iştinmu haydilatti. Çoŋlar moşu kämgiçä Mirzigül Nasirovniŋ moşundaq aliyҗanap işlirini minnätdarliq bilän äslişip jüridu. Uniŋ bilän hizmätdaş, sšhbätdaş bolğiniğa pähirlinidu.
Mirzigül Nasirovniŋ başqa rähbärlärdin yänä bir muhim alahidiligi — milliy mädäniyitimiz җankšyäri. Uniŋ hozurida hälqimizniŋ ziyaliliri üzülmäy bolğanliğimu yahşi mälum. Özimu pensiyagä çiqqandin keyin şularni yoqlap, izdäp štti. Tarihtin intayin yahşi hävärdar ekänligigä mänmu çäksiz qayil boldum. Şuŋa uni “tirik qamus” däp atişatti.
Һazir oylaymän, kim bilidu, bälki äşu paҗiälik uruşlar, vaqiälär yüz bärmigän bolsa, u hälqimiz tarihiniŋ yetük mutähässisi bolar edi. Alimlirimiz sepigä yänä bir elini sšyär insan qoşulsa artuq bolmatti. Biraq täğdirgä tän bärmäy ilaҗä yoq. Şundimu biz, hazirçä kšmülmigänlär, äşu äҗayip insanni untumay, uniŋ ismini äbädiyläştürüşkä küç çiqarsaq hop bolar edi. Çünki undaq insanlar sanaqliqla. Ularğa ändi bizniŋ mahtaşlirimizniŋ kerigimu yoq. Bu päqät häliqqä, millätkä vä bügün puştini untuvatqan bändilärgä havadäk haҗät.

Ähmätҗan İSRAPİLOV.

 

Zor hšrmätkä munasip insan
Yahşilar bilän qatar yaşisaŋ, seniŋda bärikätmu, hšrmätmu bolidekän. Män Mirzakamni bäk hšrmätlidim. Çünki undaq adämlär yüz jilda bir tuğulidu.
Meniŋ 40 jildin oşuq hayatim maarip sahasida štti. Yüzligän jut balilirini tärbiyiläp, qatarğa qoşuşta azdu-tola hässäm bar däp oylaymän.
Kolhozniŋ işi tügimäydiğanla tirikçilik ediğu. Şundimu räis mäktäpni esidin çiqarmidi. U därgahimizğa tuyuqsizla kirip kelätti. Undaq çağda biz, muällimlärmu, kiçik balilardäk mäŋdäp, paypetäk bolattuq. Uniŋ mäktäpkä qilğan ğämhorluği bebaha edi. Mäktivimizniŋ uluq yazğuçi Mšmün Һämraevniŋ (Alimahun) ismi bilän atilişi — bevasitä Mirzakamniŋ ämgigi. Bağçä, internat, ağriqhana, mädäniyät šyliri şu ävlatniŋ ğemi edi. İlğar ustaz, oquğuçilarmu räğbätländürülüp turdi. Һazir štmüşni äslisäm, biz häqiqätänmu, paravän yaşiğan ekänmiz. Başqa jutlardiki käsipdaşlirimiz bizniŋ mäktäpkä zoqlinip, häväslinip qarişatti.
Yüzligän şagirtlirimiz äşu himmätniŋ arqisida mäktäpni äla tügätti. Ata-aniliri kolhoz täräqqiyatiğa çoŋ hässä qoşqan oquğuçilar aliy vä ottura mähsus oquş orunlirida egilik hesaviğa oqatti. Ularğa eyiğa 50 rubl'din stipendiya ävätilip turatti.
Yaş jigitlär Armiya sepigä maŋğanda dağduğiliq uzitip, kälgändä 150 — 200 rubl' yardäm pul alatti. Bu şu vaqlarda nurğun pul bolup, ularğa kiyinip, šzlirini davalaşqa bemalal yetätti.
Jillar Mirzigül Nasirovnimu çanisida elip kätti. Biyil uniŋ tuğulğiniğa bir äsir toldi.
Mänmu 90 yaşqa taqap qalğan adäm. Yahşini, yamannimu kšrdüm. Yahşilar haman yahşiliqniŋ nurini çeçip yaşaydekän. Män bilidiğan Mirzigül äynä şundaq insan.
Arminim — kšzümniŋ tirigidä şu akamniŋ tävällud toyiniŋ täntänilik štüşigä guva boluş. İsmi Qazaqstanniŋ “Altun kitaviğa” kirgüzülgän dana insanğa vilayät dairisidä hšrmät kšrsitilip, nahiyädimu alahidä atap štülsä yamanmu! Mäktäplärdä uniŋ namida sport oyunlirini štküzüşni moşu kündin başlaş keräk.
Ahirqi bir jildin beri Çarinniŋ bir top diyanätlik jigitliri bir koçini uniŋ namida ataş üçün küç çiqirivatidu. Uniŋ iҗabiy nätiҗä beridiğanliğini ümüt qilimän. İlahim, moşu täläplär biyil ämälgä aşqay.
Päyzulla ÄKRÄMOV,
ämgäk veterani.

Mandatni äl üçün işlätkän
Uyğur nahiyäsidin Aliy Keŋäşkä deputat bolup saylanğanlarniŋ biri Mirzigül Nasirovni šz mandatidin ünümlük paydilandi däp oylaymän. Ämgäk paaliyitimni şoferluqtin başlap, keyin mehanik süpitidä pensiyagä çiqtim. Mänmu moşu jutniŋ addiy turğuni, kšpniŋ biri. Ötkän jili “Uyğur avaziğa” Mirzigül Nasirov häqqidä yazğan edim. Şuŋa ularni qaytilap oltarmay.
1975-jili Sverdlov namidiki kolhoz egiliklär üçün aliy mukapat hesaplinidiğan Ämgäk Qizil Tuği ordeni bilän täğdirländi. Män tehnika mutähässisi bolğaçqa, şu jilliri kolhozda 160 härhil markiliq avtomaşina, 120 traktor vä miŋdin oşuq yeza egiligi tehnikisi bolğanliğini eytsam, kupayä bolar.
Mirzakamni insan süpitidimu yahşi bilimän desäm, artuq ämäs. Çünki uzaq säpärlärgä talay billä çiqtuq. Hälqimizniŋ nä ataqliq adämliri bilän uçrişip, saatlap sšhbätläşkininiŋ guvaçisi bolğanmän. Ularğa halis yardäm qilişqa dayim täyyar edi. Män uniŋ işta taştäk qattiq, ämäldä bolsa, pahtidäk yumşaq müҗäzinimu kšrdüm.
Öyigä pat-pat kelidiğan muhbir, yazğuçi artistlarniŋ ayiği üzülmätti. Räpiqisi Hadiçä anam bolsa, qazan beşidin kätmätti. Eytmaqçi, u yaqmu äҗayip mehrivan bolup, Mirzakamni intayin hšrmätläp štti. Arilap animizni Almutiğa apirip kelişni tapşuratti. Һämmini hesaplap jüridiğan Mirzakam berip qaytişqa aranla yetidiğan benzin berätti. Buniŋğa säl ränҗisimu, “Ukam, akaŋniŋ durus. U kšpçilikniŋ risqisiğa hiyanät qilmaydu” däp qoyatti. Artuq yoluqidiğan birla yeri, yol üstidiki Ğeni baturniŋ qäbri. Şu yärdä qur°an tilavät qilatti. Andin işlirini pütirip, aldiraş Çarinğa qaytattuq.
Bu ikki mehrivan heli arimizda yoq. Amma ularniŋ rohi pärzäntliri vä ularni bilidiğan miŋliğan adämlär qälbidä yaşaydu.
Biyil Mirzigül Nasirovniŋ jili. Tegişlik adämlär buniŋdin hulasä çiqirip, uni hšrmitigä munasip nişanlap štidu, däp oylaymän.
Sävirdin MÄHSÄTOV,
ämgäk veterani.

Rohlar razi bolmay, tiriklär beyimaydu
1960-jili oquşni pütirip, nahiyägä kelişimgä, hšҗҗätlirimni kšrgän Mirzigül Nasirov meni zootehnik süpitidä işqa aldi. Ariliqta mälum säväplär bilän Zaysanğa kättim. Ayalim Külçäriya şu yaqtin. U yärdimu šz käspim bilän hizmät qildim. Bir küni meni iҗrakomniŋ räisi Rizaş Ahmetov degän kişi çaqiriptu. Uyğur ekänligimni aŋliğan ekän. Ahiri sürüştä qilip, u “Mirzigül Nasirovni tonamsän?” däp soridi. Män uniŋ qol astida işligänligimni eytivedim: “Sän şundaq adämni tonusaŋ, bähitlik ekänsän, baurım” dedidä, birnäççä saat Mirzakam toğriliq hekayä qildi. Ular Uluq Vätän häm Üç vilayät inqilavida billä bolğan җäŋgivar dostlar ekän.
Män şu çağda häyran qelip, äşundaq adäm başquridiğan egiliktin “qeçip” kätkinimgä šküngän edim.
Keyin qaytip kelip, 28 jil qoy fermisini başqurdum. Ayalim quş fermisida işlidi. Umu zootehnik.
Mirzigül Nasirovniŋ tävälludi harpisida män şu jillarni vä äşu ikki uruştin kšksigä orden-medal'larni taqap kelip, yänä ikki kolhozda misli kšrülmigän җasarät kšrsätkän mehnätkäş adämni äsläp oltirimän. Bolupmu kolhozumiz bšlüngändin keyinki җapaliq ämgäk qilğan künlär zadi yadimdin çiqmaydu. Һelimu yadimda. 1967-jili egiliktä mal sanimu, tehnikimu aziyip, beşimiz qatti. Amma Mirzakam buniŋ yolini tapti. U çağda Aliy keŋäşniŋ deputati edi. Dšlättin helä qäriz aldi. Şu ahçiğa quş fabrikisi selindi. Tehnika setivelindi. Kšmüqonaq mäydanini kšpäytip, Şimaliy Qazaqstan vä Qostanay vilayätlirini sortluq uruq bilän täminläşkä başliduq. Uniŋ bir kilosiğa bizgä 9 kilo yäm berilidiğan boldi. Şu işlarniŋ bädiligä biz qoy sanini šz tšlidin kšpäytivalduq. Dšlätkä här jili 15 miŋ tonna quş gšşi štküzüp, plan şuniŋ hesaviğa orunlandi.
Yaylaqlardinmu ünümlük paydilanduq. Şähsän šzäm başqurğan fermida biz ärkäk qoyniŋ tirik salmiğini 63 kilogrammğa yätküzduq. Mirzakam qaytidin rohlinip, kšŋli bäkmu kštirilip kätkän künlär edi bu. Һazir män şu çağlarda kolhoz äzaliri jil ahirida 5000 rubl'din kšp qoşumçä pul alidiğinini eytsam bäzilär işänmäydu. Häq toyunup, yenik maşinilarni setivelişqa başlidi. Balilirini aliy oquş orunlirida oqutti.
Mundaq utuqlarğa yätkän egiliklär җumhuriyät dairisidä az uçratti. Şuŋlaşqa Mirzakamniŋ ismi “Altun kitapqa” yezildi. Sani yoq medal', pähriy yarliqlarni hesaplimiğanda altä orden, uniŋ üçi Lenin ordeni bilän täğdirländi.
Mirzigül Nasirovni häqliq räviştä hälqimizniŋ pähri desäk bolidu. Demäk, hšrmitimu şuniŋğa layiq boluşi keräk däp oylaymän. Uniŋ üstigä biyil Ğalibiyätkä 75 jil tolidu. Jilmu rämzlik jil. Şuŋlaşqa härhil banilar bilän etirap qilinğan hälqimizniŋ häqiqiy “Qähriman” pärzändiniŋ ismini äbädiyläştürüş — insaniy borçimizdur.
Azat MÄRDANOV.
ämgäk veterani.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ