Abay toyi räsmiy başlandi

0
513 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev bilän Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaev qazaq hälqiniŋ uluq şairi vä mutäpäkküri Abay Qunanbayulıniŋ 175 jilliq tävälludiğa beğişlanğan täntänilärni eçiş märasimiğa qatnaşti.

Şundaq qilip, bir jil җäriyanida Qazaqstanniŋ barliq regionlirida vä çät ällärdä atap štülidiğan yubileyliq çarä-tädbirlär räsmiy başlandi. Täntänilärni Astana Opera Dšlät opera vä balet teatrida bolup štkän “Qazaq halqı – Abaydıŋ halqı” mäyrämlik kontsert bilän başlap bärdi.
Märasimda sšzgä çiqqan mädäniyät vä sport ministri Aqtotı Rayımqulova Abay filosofiyasiniŋ mädäniy vä milliy kimligimizniŋ aҗralmas qismiğa aylanğanliğini täkitlidi.
– Şair aldin-ala kšrüşni bildi vä tarihniŋ muräkkäp päytliridä häliqni milliy qädriyätlär, ana tili vä mädäniyät ätrapiğa birläştüräligän kšzqaraşlar sistemisini vuҗutqa kältürdi. Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaev Abayniŋ çoŋqur pikirliriniŋ bizniŋ kündilik işimizniŋ asasi boluşi keräkligini birnäççä qetim täkitligän edi. Bu bizniŋ ävlatniŋ millät ustaziniŋ dana väsiyätlirigä sadiq boluşimizniŋ vä hatirisi aldida tazim qilişimizniŋ ispati bolidu, – däp täkitlidi Aqtotı Rahmetollaqizi.
Ministrniŋ sšziçä, hazir Qazaqstan şairniŋ ideyalirigä toluq mas kelidiğan yeŋilaş säyasitini ämälgä aşuruvatidu. Äynä şuniŋğa bağliq Abay šz ämgäkliridä yezip kätkän “Tolıq adam” insan täräqqiyati kontseptsiyasi alahidä ähmiyätkä egä bolidu.
– Sšz ämgäkçan, duniyağa oçuq, turaqliq täräqqiy etişkä, izgülükkä vä bärpakarliqqa intilivatqan, başqilar üçün ülgä boluşqa munasip adämlär toğriliq boluvatidu. Bu ideya qazaqstanliqlarniŋ yaş ävladini tärbiyiläştä nişan bolar edi, – dedi Aqtotı Rayımqulova.
Şundaqla mutäpäkkür hayatiniŋ vä uniŋ hayatiy qädriyätliriniŋ qazaqstanliqlarniŋ kšpligän ävladi üçün nişan bolğanliği, hazirqi yaşlarniŋ Abayni rohiy ustaz vä dävätkar süpitidä qobul qilidiğanliği täkitländi.
Täntänilik qisimdin keyin bolup štkän sän°ät mahirliriniŋ kontserti täntänilik märasimğa qatnaşquçilarğa Abayniŋ muzıkiliq häm ädäbiy mirasini hädiyä qildi. Eytmaqçi, tamaşibinlar arisida şairniŋ tšrtinçi ävlat tuqqini Lyaylya Baymağambetova boldi.
Kontsertta SSSR vä Qazaqstan häliq artisti, “Qazaqstannıŋ Enbek Eri” Asanäli Äşimov dombriçilarniŋ җor boluşida uluq Abayniŋ “Äqliyä sšzliriniŋ” birini oqup bärdi. Qazaqstan häliq artisti, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ ädäbiyat vä sän°ät sahasidiki Dšlät mukapitiniŋ laureati Ayman Musahodjaeva şair äsärini skripkida iҗra qildi. Häliq artisti, “Qazaqstannıŋ Eŋbek Eri” Roza Rımbaeva tamaşibinlarğa “Jelsiz tünde jarıay” kompozitsiyasini hädiyä qildi. Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän artisti, Qazaqstan Җumhuriyiti Dšlät mukapitiniŋ laureati Mayra Muhamedqızı vä Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi Talğat Musabaev “Abay” operisidin ariyani iҗra qildi.
Astana Opera sähnisidä şundaqla SSSR vä Qazaqstan häliq artisti Älibek Dnişev, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi Tamara Asar, häliqara vä җumhuriyätlik konkurslar laureatliri, mämlikitimizniŋ yaş talantliri teatrniŋ simfoniyalik orkestriniŋ җor boluşida uluq Abayniŋ “Äqliyä sšzlirini” vä nahşilirini türlük tillarda orunlidi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ