«Radio Uyğurumniŋ» dairisi käŋäydi

0
111 ret oqıldı

Yoldaş MOLOTOV,
«Uyğur avazi»

Mälumki, ammiviy ähbarat vasitiliri içidä radio ähbarat vä mälumatlarni äŋ tez tarqitiş iqtidari bar vasitä. Radio käşip qilinğandin buyan, insaniyät täräqqiyatniŋ yeŋi däriҗisigä kštirilgänligi eniq. Çünki, ändi ähbaratni päqät gezit-jurnallar arqiliqla ämäs, şundaqla elektromagnitliq dolqunlar yardimi bilän adämniŋ avazi arqiliq beriş mümkin boldi.

Täkitlaş lazimki, radio täşviqat vä tärğibatniŋ nätiҗidar vasitisi. Һazir zamaniviy tehnologiyalärniŋ täräqqiy etişi tüpäyli İnternetta radio päyda boluşqa başlidi. Ayrim mälumatlarğa qarisaq, hazir duniyada 15 milliondin oşuq adäm radioni İnternetta tiŋşaydekän. Demäk, uniŋ İnternetta täräqqiy etiş istiqbali zor. Hoşal qilidiğini, uyğurlarmu bu җäriyandin çättä qalmidi. 2014-jili däsläpki qetim İnternetta «Radio Uyğurum» radiosi šz işini başlidi. — Bu radioni eçiştiki asasiy mähsät şuki, uyğur hälqiniŋ mädäniyiti, sän°itini häliqara mäydanda tonuşturuş boldi, — däydu uniŋ asasçiliriniŋ biri Rustäm Häyriev. — Çünki, moşu kämgiçä çoŋ ävlatniŋmu, yaşlarniŋmu šz sän°itini, iҗadiyitini häliqara däriҗidä kšrsitiş imkaniyiti bolmidi. Radio eçiş täşäbbusini prodyuser, rejisser vä duniyada däsläpki qetim uyğur tilida rep orunliğan Raşid Yüsüpov (sürättä) kštärdi. Uni ataqliq kompozitor, prodyuser Adilҗan Җanbaqiev vä män qollap-quvätliduq. Radioniŋ muzıkiliq prodyuseri İliyar Mäşürovqa jükländi. Şundaq qilip, «Radio Uyğurum» radiosi duniyağa käldi. Kšp štmäyla mäzkür radioğa pütkül duniyadiki uyğurlarniŋ qiziqişi eşişqa başlidi. Duniyaniŋ nurğun җayliridin illiq izgü-tiläklär, täkliplär çüşti. Biz bu işimizniŋ nahayiti keräk ekänligini his qilduq.
— Moşu yärdä täkitläş lazimki, hazir İnternetta härqandaq nahşini tiŋşaş imkaniyiti bar. Radioniŋ haҗiti bolmasliğimu ehtimaldin jiraq ämäsqu?
— Älvättä, İnternetta hämmä närsini, şuniŋ içidä härqandaq nahşini tepişqa bolidu. Biraq ularda birär sistema, nahşiniŋ muällipliri, uni orunliğan iҗraçi häqqidä mälumatlar yoq. Juqurida eytqinimdäk, radio İnternetta bolğaçqa, duniyaniŋ härqandaq dšlätliridiki iҗatkarlarni tonuşturuş mümkinçiligi päyda bolidu. Milliy muzıka sän°itidiki yeŋiliqlar, täҗribilär, täräqqiyati, yeŋi janrlar, sän°ätkarlar häqqidä mälumatlar toplandi. Radioda tarihiy Vätinimizdiki, Qazaqstan, Qirğizstan, Özbäkstan vä başqimu dšlätlärdiki tonulğan sän°ätkarlar bilän birqatarda yaşlarniŋmu iҗadiyiti käŋ tonuşturuldi. Biz däsläp radioniŋ mobil'liq qoşumçisini işläp çiqtuq. Uni az vaqit içidä 500 miŋdin oşuq adäm yanfonliriğa qaçilavaldi. Bu bizni tehimu ilhamlandurdi. Ändi biz häqiqiy mänadiki radioaŋlitişlarni täyyarlaşqa kiriştuq. Sän°ätkarlar bilän sšhbätlär uyuşturduq, yeŋiliqlarni berip turduq. Yäni, radio häqiqiy räviştiki radioğa aylandi. Uniŋdin taşqiri, biz radio ätrapida härhil iҗadiy layihilärni ämälgä aşuruşqa başliduq. Mäsilän, «Radio Uyğurum gšzili» konkursi uyuşturuldi, yaşlar radio bayriği bilän Almuta ätrapidiki çoqqilarğa kštirildi vä başqilar. Qisqa vaqit içidä radioniŋ auditoriyasi käŋäydi. Statistikiğa qarisaq, tävlügigä radioni üç-bäş miŋ adäm turaqliq räviştä tiŋşap turdi. Radio şundaqla uyğur sän°ätkarliriniŋ alaqä bağlaş mäydaniğa aylandi. Ataqliq iҗatkarlar Abdulla Abdurehim, Ablaҗan Avut vä başqilarniŋ radiomiz häqqidä eytqan illiq pikirlirini mämnuniyät bilän täkitligüm kelidu.
— Radioniŋ hazirqi ähvali qandaq?
— Radio šz qelipida işlävatidu. Moşu vaqit içidä hämkarliq toğriliq nurğun täkliplär çüşkän edi. Biz mäslihätlişip, «Radio Uyğurum» layihisini setivetiş qarariğa kälduq. Bu layihini Evropida tirkälgän çoŋ şirkät setivaldi. Şirkätniŋ hazirqi egiliri — Evropida yaşavatqan uyğurlar. Ular radioniŋ dairisini käŋäytiş boyiçä eniq strategiya täyyarlidi. Radioni ikki-üç jil içidä yeŋi süpätlik däriҗigä kštirişni mähsät qilivatidu. Layihini setivetişimizniŋ sävävi, keyinki vaqitlarda işlirimizniŋ kšpiyip ketişigä bağliq bizgä radio bilän җiddiy şuğullinişqa vaqtimiz yätmäyvatidu. Şuŋlaşqa radioniŋ täräqqiyati tohtap qeliş hovupi päyda boldi. Şu säväptin juquridiki qararğa kälduq. Bu yärdä «radioniŋ yšnilişi šzgirämdu? Ämgigiŋlarğa škünmämsilär?» degän soallarniŋ päyda boluşi mümkin. Layihini setivalğan şeriklirimizniŋ eytişiçä, radioniŋ yšnilişi šzgärmäydu. Sän°ätkarlar šz iҗadiyitini ilgärkidäkla radio arqiliq namayiş qiliş pursitigä egä bolidu. Ular täyyarliğan kontseptsiyagä muvapiq, keläçäktä iҗatkarlarğa häq tšläşmu kšzdä tutuluvatidu. Älvättä, bizdä heçbir škünüş yoq. Rast, radioni moşu däriҗigä yätküzüş üçün nurğun ämgäk qilduq, mälum däriҗidä mäbläğ salduq. Ämgigimizniŋ mevisinimu kšrduq. Ändiki novättä radioniŋ däriҗisini tehimu juquri kštiriş pursiti bar. Demäk, buniŋğa päqät hoşal boluş keräk. «Radio Uyğurumniŋ» däsläpki muällipliri biz bolup qalimiz, uniŋ Qazaqstanda päyda bolğanliğinimu heçkim inkar qilalmaydu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ