Özara işänçigä asaslanğan hämkarliq

0
1 258 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev Birläşkän Äräp Ämirlikliridä räsmiy säpärdä boldi.
Qasım-Jomart Toqaevniŋ Birläşkän Äräp Ämirliklirigä qilğan räsmiy säpiri – Dšlät rähbiri süpitidä ämälgä aşuruvatqan birinçi säpiri. BÄÄ Prezidenti Şeyh Halif ben Zaid Äl Nahayan 2019-jili iyun'da Qazaqstanda bolup štkän Prezident saylimidin keyinla Dšlät rähbirini säpär bilän kelişkä täklip qilğan edi.
Prezident moşu Yeqin Şäriq mämlikitigä kelişi bilänla Abu-Dabida štküzgän häm räsmiy, häm işçanliq uçrişişlar Qazaqstan vä BÄÄ munasivätliridä varisliqniŋ saqlinipla qalmay, hämkarliqni tehimu küçäytişkä vä täräqqiy ätküzüşkä türtkä bärgänligini tästiqlidi.
27-yanvar'da ätigänligi Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev “Äl-Vätän” sariyida Abu-Dabiniŋ mirashor şahzadisi Şeyh Muhämmäd ben Zaid Äl Nahayan bilän uçraşti.
Bolup štkän muzakirilärdä täräplär ikkitäräplimä munasivätlärni җanlanduruşqa vä ihtisadiy şeriklikni käŋäytiş istiqbaliğa alahidä diqqät ağdurdi.
Dšlät rähbiri sšhbätdişigä mehmandostluq kšrsätkänligi üçün minnätdarliq bildürdi vä šziniŋ Prezident süpitidä äräp duniyasi ällirigä qilğan däsläpki säpirini näq Birläşkän Äräp Ämirliklirigä ämälgä aşuruvatqanliğini täkitlidi.
Uçrişiş davamida şundaqla neft'-himiya, yeza egiligi, transport-logistika, maliyä häm investitsiya sahaliridiki šzara härikät vä hämkarliq mäsililiri qaraldi.
Sarayda bolup štkän uçrişişta şundaqla Qazaqstan vä BÄÄ munasivätliriniŋ normativliq-şärtnamä asasini toluqturğan ikkitäräplimä hšҗҗätlär, җümlidin Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Energetika ministrligi häm BÄÄniŋ Energetika vä sanaät ministrligi otturisida neft'-himiya sanaiti sahasidiki šzara çüşänçä vä hämkarliq toğriliq, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Soda vä integratsiya ministrligi häm BÄÄniŋ İhtisat ministrligi otturisida šzara çüşänçä toğriliq, “Astana” Häliqara maliyä märkiziniŋ maliyä hizmätlirini täŋşäş komiteti vä BÄÄniŋ Märkiziy banki otturisida šzara çüşänçä toğriliq memorandumlar imzalandi.
Dšlät rähbiriniŋ Abu-Dabida boluş programmisida iş babidiki alaqilar asasiy orunni egilidi. Prezident bu yärdä BÄÄ çoŋ biznesiniŋ väkilliri bilän uçrişişlarni štküzdi, şundaqla šzigä has biznes-forumğa qatnaşti.
Qasım-Jomart Toqaev, җümlidin Abu Dhabi National Oil Company (ADNOC) baş mudiri Sultan Ahmed Äl Җäbir, Al Nowais Investments başqarmisiniŋ räisi Һüsäyn Äl Noveys, Aldar Properies kompaniyasi mudirlar keŋişiniŋ räisi Muhämmäd Äl Mubaräk, Abu Dhabi Global Market ärkin ihtisadiy zonisi mudirlar keŋişiniŋ räisi, dšlät ministri Ahmed Ali Äl-Sayih bilän uçrişip, sšhbätläşti.
Andin keyin Dšlät rähbiri vä Qazaqstan delegatsiyasi BÄÄ çoŋ biznesiniŋ 80din oşuq väkili bilän uçrişip, eniq yšnilişlärni, ikkitäräplimä hämkarliqni täräqqiy ätküzüş layihilirini muhakimä qildi.
…Qasım-Jomart Toqaev räsmiy säpär programmisiniŋ iş babidiki qismi ayaqlaşqandin keyin “Vahat äl-Karama” memorial kompleksini ziyarät qildi. Mäzkür kompleks 1971-jili šz mämlikiti üçün hayatini qiyğan BÄÄ җäŋçiliriniŋ, hoquq qoğdaş organliri hadimliriniŋ, diplomatlarniŋ şäripigä ornitilğan. Prezident nami “Şan-şäräp oazisi” degän çüşänçini bildüridiğan kompleksni kšzdin käçürüp, halak bolğanlarniŋ hatirisigä tazim qildi vä gülçämbärlärni qoydi.
Prezident şu küni Abu-Dabiniŋ äŋ kšrkäm, diqqätkä sazavär җayliridin hesaplinidiğan şeyh Zaid meçitida bolup, BÄÄniŋ asasini salğuçi vä Tunҗa Prezidenti şeyh Zaid ben Sultan Äl Nahayan hatirisigä hšrmät bildürdi.
Qazaqstan Prezidenti ätisi BÄÄgä qilğan räsmiy säpiri dairisidä Dubaydiki birqatar çarä-tädbirlärgä qatnaşti.
Qasım-Jomart Toqaev, җümlidin Abu-Dabi Ämirligi hškümran ailisiniŋ väkili, BÄÄniŋ çoŋ biznesmenliriniŋ biri, Etihad Towers kšpsahaliq kompleksiniŋ egisi, First Abu Dhabi Bank aktsioneri Surur ben Muhämmäd Äl Nahayan, BÄÄ vitse-preidenti, Prem'er-ministri, Dubay hškümrani şeyh Muhämmäd ben Raşid Äl Maktum, Dubay İnvestitsiya korporatsiyasiniŋ iҗraiy mudiri Muhämmäd aş-Şaybani bilän uçrişip sšhbätläşti.
Dšlät rähbiri räsmiy säpiriniŋ ahirida Dubay Häliqara maliyä märkizidä bolup, “EKSPO-2020” kšrgäzmisi štküzülidiğan territoriyani ziyarät qildi vä täyyarliq kšrüş işliriniŋ ketip berişi bilän tonuşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ