«Yättä ata» deginimiz moşu bolsa keräk

0
43 ret oqıldı

Mälumki, biz, uyğurlarda, «yättä atiğiçä qiz yaki oğul šyläşkä bolmaydu», degän urpi-adät yoq. Äksiçä, «yatqa kätkiçä šzgä kätsun», däp yeqin tuqqanlar šzara qudilişidiğan ähvallar hayatta kšp uçrişidu. Bilsäk, bu bizniŋ çoŋ hataliqqa yol qoyuvatqinimiz. Mäsilän, qerindaş qazaq hälqiniŋ urpi-aditi boyiçä, ular yättä atiğiçä qiz almaydu vä qiz bärmäydu. Kšrnäklik alim-genetik Grigor Mendel'niŋ täkitlişiçä, jiraqtin çeqilduruş (gibridizatsiya) yasalsa, küçlük näsil elinidekän. Bu sağlam ävlatni duniyağa äkelişkimu täälluq bolsa keräk.
Şundaq ekän, biz, uyğurlarmu, qazaq qerindaşlarğa ohşaş, uşbu irsiyät ilimiğa ämäl qilip, yeqin tuqqanlarniŋ šzara qiz beriş yaki qiz elişini qät°iy tohtitişniŋ amal-çarilirini oylaştursaq, nur üstigä nur bolar edi. Undaq deyişimniŋ sävävi, yeqin tuqqanlar šzara ailä qursa, künlärniŋ künidä ulardin, yäni uruq qoğlaydiğan eğir ağriqlar bilän yaki aŋ-säviyäsi tšvän, küç-quviti aҗiz pärzäntlär tuğuluşi mümkin… Uniŋ ata-aniğa qandaq pütmäs-tügimäs därt-häsrätlärni elip kelidiğanliğini täptişläp eytmisaqmu, çüşinişlik bolsa keräk.
Qazaq qerindaşlar baliniŋ tili çiqişi bilänla uniŋğa eli vä yättä atisini bilişini çüşändüridu. Şuŋlaşqa jigitliri är yetip, qizliri residä bolğanda, šz eli bilän yättä atidin taralğan yeqin tuqqanlirini izdişidu vä bu qerindaşliq riştilärni üzmäşkä intilidu. Eytmaqçi bolğinim, biz, uyğurlarmu, pärzäntlirimizniŋ eŋiğa gšdäk çeğidinla yättä atisini bilişni vä bu yättä atidin taralğan ävlatlarniŋ bir-birigä yeqin qerindaş bolup kelidiğanliğini siŋdürüşimiz täläp qilinidu.
Tšvändä berilgän shemini misal süpitidä kältürüp štüşni muvapiq kšrdüm. Mäsilän, Demir bilän Miras ikkisi täsadipi uçrişip yaki tonuşup qelip, bir-biridin yättä atisini sürüştürsä, Miras «Män Atabay ävladidin» desä, Demir «Atabayniŋ qaysi balisidin bolisän?», däp tehimu täptişläp sorisa, Miras «Atabayniŋ oğli Mädäliniŋ Taşpolat isimliq balisiniŋ oğli Parhatniŋ Tayir isimliq oğliniŋ balisi bolimän» (Atabay – Mädäli – Taşpolat – Parhat – Tayir – Miras), däp җavap beridu. Şunda Demirmu «Mänmu Atabay ävladiğa yatimän. Atabayniŋ oğli Närmätniŋ Timur isimliq balisi Saturinniŋ oğli Zaurniŋ balisi bolimän» (Atabay – Närmät – Timur – Saturin – Zaur – Demir), däp qerindaşlar bir-biri bilän tonuşup, ular šzliriniŋ qerindaş vä här ikkilisi Atabaydin taralğan ävlat ekänligini eniq çüşinidiğan bolidu. Ägär ularniŋ biri qiz, ikkinçisi oğul bolsa, juqurida biz eytip štkändäk sürüştürüp, här ikkilisiniŋ qeni bir, yeqin qerindaş ekänligini bilip, ailä quruşqa bolmaydiğanliğini çüşinidu.
Hulasä şuki, biz, uyğurlar, juqurida eytip štkän qan-qerindaşliq äqidisigä ämäl qilip yaşisaq, keläçäkkä sağlam häm parasätlik ävlat qalduralaymiz, däp oylaymän.
Ruslan MADALİEV.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ