Hatirä estafetisi başlandi

0
42 ret oqıldı

Biyil keŋäş hälqi 1941–1945-jillarda Gitler faşizmiğa qarşi elip barğan Uluq Vätän uruşiniŋ ayaqlaşqiniğa 75 jil tolidu. Şundaq ekän, hazir millionliğan adämlärniŋ qeni bädiligä kälgän şu Ğalibiyätniŋ şanliq toyini nişanlaş mähsitidä uruş zärdavini tartqan kšpligän ällärdä çoŋ täyyarliq işliri ketip baridu.

Şšhrät MÄSİMOV,
«Uyğur avazi»

Buniŋdin mustäqil Qazaqstanmu istisna ämäs. Çünki bizniŋ җumhuriyätmu Evropini faşizm vabasidin qutulduruşqa çoŋ hässä qoşti. Uni hämmimiz tarihtin yahşi bilimiz.Mäsilän, uruş jillirida Qazaqstanda 12 atquçlar diviziyasi, 4 milliy atliq äskärlär diviziyasi, 7 atquçlar brigadisi, türlük äskärlärniŋ ällikkä yeqin polki vä batal'onliri täşkil qilindi. Bäş yüzdin oşuq qazaqstanliq jäŋçi Keŋäş İttipaqiniŋ Qährimani atalsa, yüzdin oşuq jutdişimiz «Şšhrät» ordeniniŋ toluq kavaleri boldi. Yüz miŋdin oşuq adäm härhil orden-medal'lar bilän mukapatlandi. Arqa säp ämgäkçilirimu häqiqiy qährimanliq ülgisini kšrsätti.
Җümlidin, Uluq Vätän uruşida düşmänniŋ tar-mar qilinişiğa uyğurlarmu salmaqliq hässä qoşti. Miŋliğan şirğuran jigitlirimiz җäŋ mäydanida häqiqiy qährimanliqniŋ ülgisini kšrsätti. Arqa säptä qalğan ata-anilar bilän beli qatmiğan balilarmu aç-zerin jürüp, ğalibiyätniŋ yeqinlişişiğa barliq küçini saldi. Uruşta kšrsätkän ärligi üçün nurğunliğan җäŋçilär orden-medal'lar bilän mukapatlandi. Ularniŋ üçi – Mäsim Yaqupov, Sülhi Lutpullin, Dadaş Babajanov — Keŋäş İttipaqiniŋ Qährimani atalsa, Mšrdün Teyipov Qazaqstan Häliq Qährimani unvaniğa sazavär boldi.
Bu yärdä şuni qoşumçä qiliş keräkki, faşistlarniŋ ordisi bolğan reyhstag bilän telefon alaqisini ornatqan җäŋçi-alaqiçiniŋ almutiliq çoŋ serjant Korobov ekänligini kšpçilik bilivärmisä keräk. Mundaq eytqanda, u düşmän ugisiğa birinçi bolup kirgän keŋäş solditidur. Äynä şu alaqä arqiliq keŋäş armiyasiniŋ qomandanliği faşistlarğa täslim boluş täklivini bärgän edi. Şundaqla eytip štüş keräkki, män institutta oquvatqinimda «Qazaqstan Uluq Vätän uruşi jillirida» mavzusida doklad täyyarlap, Studentlarniŋ ilmiy җämiyitigä qatnaşqanda, Berlindiki Treptov istrahät beğiğa ornitilğan Azatliq җäŋçisi häykiliniŋ prototipi mäydanğa Qazaqstandin çaqirtilğan җäŋçi ekänligini oquğan edim. Äpsus, isim-şäripi hatiridin çiqip qaptu.
Äynä şu Ğalibiyätniŋ 75 jilliğiğa munasivätlik yeqinda җänubiy paytähtimizdiki 28 gvardiyaçi-panfilovçilar namidiki istrahät beğida «Biz–Ğalibiyät mirashorliri!» hatirä estafetisi başlandi.
Täntänilik märasimğa şähär hakimiyitiniŋ, Nur Otan partiyasi Almuta şähärlik şšbisiniŋ, QHAniŋ väkilliri, veteranlar, yaşlar qatnaşti.
Hatirä estafetisi 2018-jili sentyabr'dä Taҗikstan paytähti Düşänbä şähiridä štkän MDҺ Dšlätliri rähbärliri keŋişi mäҗlisiniŋ qarari bilän tästiqlängän Ğalibiyätniŋ 75 jilliğiğa täyyarliq kšrüş vä nişanlaş boyiçä Asasiy çarä-tädbirlär plani dairisidä jürgüzülüvatidu.
Mäzkür estafetiniŋ näq Almutida, 28 gvardiyaçi-panfilovçilar namidiki istrahät beğida täntänilik başlinişi täsadipi ämäs. Çünki hämmimiz bilimizki, Moskvadin tartip Berlinğiçä bolğan qanliq, şuniŋ bilän billä şanliq musapini besip štkän 316-atquçlar diviziyasiniŋ jäŋgivar yoli näq şu yärdin başlanğan edi. Keyiniräk Moskvani düşmändin saqlap qelişta kšrsätkän ärligi üçün diviziya 8-gvardiyaçi motoatquçlar diviziyasi däp atilip, uniŋğa diviziya komandiri, Keŋäş İttipaqiniŋ Qährimani general-mayor İvan Panfilovniŋ nami berilidu.
Ğalibiyätniŋ 75 jilliğiğa beğişlanğan hatirä estafetisiniŋ qatnaşquçiliri Keŋäş İttipaqiniŋ Qährimani İvan Panfilov namidiki 8-gvardiyaçi motoatquçlar diviziyasi Җäŋgivar bayriğiniŋ kšçürmä nushisini qoldin qolğa tapşuridu. Estafeta tšmür yol vä avtomobil' transporti bilän 11 miŋ kilometrdin oöuq musapini besip štidu. Bu aktsiyaniŋ mähsiti–qazaqstanliq җäŋçilärniŋ Uluq Vätän uruşi jillirida kšrsätkän jasaritigä hšrmät bildürüp, ularniŋ hatirisini saqlaş vä җäŋ mäydanlirida halak bolğan yaki uruştin keyin vapat bolğan jutdaş-soldatlar hatirisigä tazim qiliş.
Estafeta dairisidä Җäŋgivar bayraqniŋ kšçürmä nushisi elimizniŋ jigirmidin oşuq şähiridä bolidu. Estafeta maŋğan yolda Milliy gvardiya qisimliridin bayraqdarlar topliri uyuşturulidu. Çarä-tädbir dairisidä uruş vä ämgäk veteranliri bilän uçrişişlar štküzülidu, Milliy gvardiya qisimliriniŋ härbiy ansambl'liri kontsertlarni qoyidu.
Hatirä estafetisi qädäm täşrip qilidiğan härbir şähär vä yezida 8-gvardiyaçi motoatquçlar diviziyasi Җäŋgivar bayriğiniŋ kšçürmä nushisini täntänilik qarşi eliş vä tapşuruş märasimliri štküzülüp, yärlik hakimiyät organliriniŋ, җamaätçilik väkilliriniŋ, uruş vä ämgäk veteranliriniŋ qatnişişi bilän mitinglar uyuşturulidu. Ulardin taşqiri kitap vä fotokšrgäzmilirini, hatirä vahtilirini štküzüş kšzdä tutulmaqta.
Şundaq ekän, «Biz–Ğalibiyät mirashorliri!» käbi aktsiyalärniŋ šsüvatqan ävlatni qazaqstanliq vätänpärvärlik rohida tärbiyiläştä, ularda qähriman äҗdatlar hatirisigä hšrmät bildürüş tuyğulirini şäkilländürüştä bebaha rol' oynaydiğanliği talaşsiz.
Hatirä estafetisi 5-may küni Nur-Sultan şähirigä kelidu, 7-mayda Җäŋgivar bayraqniŋ kšçürmä nushisini Һärbiy paradqa elip çiqidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ