Muhim mäsililär, ähmiyätlik uçrişişlar

0
173 ret oqıldı

Prezident Qasım-Jomart Toqaev Germaniyadä iş babidiki säpärdä bolup, 56-Myunhen behätärlik konferentsiyasigä qatnaşti vä birqatar räsmiy häm iş babidiki uçrişişlarni štküzdi.
Dšlät rähbiri Myunhen behätärlik konferentsiyasi (MBK) dairisidä umumiy munazirilärgä qatnaşti, şundaqla birqatar mämlikätlärniŋ liderliri, häliqara täşkilatlarniŋ, Germaniyaniŋ çoŋ kompaniyaliriniŋ rähbärliri vä häliqara munasivätlär sahasidiki ataqliq ekspertlar bilän uçraşti.
Qasım-Jomart Toqaev Myunhenğa kelişi bilän birinçi bolup Germaniyaniŋ çoŋ kompaniyaliriniŋ rähbärliri bilän uçraşti. Dšlät rähbiri BayWa AG kompaniyasiniŋ başqarma räisi Klaus Lutts, Rhenus SE&Co.KG başqarma äzasi Mihael Vifers vä Reverse Logistics Systems GmbH başqarma räisi Patrik Videmann bilän ikkitäräplimä uçrişişlarni štküzdi.
Germaniyaniŋ çoŋ yeza egiligi kompaniyaliri biriniŋ rähbiri Klaus Lutts bilän bolğan uçrişiş davamida täbiiy energiya mänbäliri vä agrar-sanaät kompleksini räqämläştürüş sahasidiki birläşkän investitsiyalik layihilärni ämälgä aşuruş istiqbali muhakimä qilindi.
Mihael Vifers bilän bolğan sšhbät davamida transport-logistika sahasidiki birläşkän infraqurulumluq layihilärni ämälgä aşuruştiki hämkarliq istiqbali qaraldi.
Dšlät rähbiriniŋ Patrik Videmann bilän bolğan uçrişişiniŋ mavzusi Qazaqstanda boş qaçilarni qayta paydilinişqa çiqirişniŋ kepillik-qayturuş sistemisi boyiçä layihini ämälgä aşuruş istiqbaliğa munasivätlik boldi.
Umumän, Qasım-Jomart Toqaev bolup štkän uçrişişlar dairisidä mämlikitimizniŋ çät äl, bolupmu Germaniyadin investitsiyalärni diversifikatsiyaläşkä mänpiyätdar ekänligini tästiqlidi. Prezident tiҗarät sahasiniŋ väkillirini dšlätniŋ birläşkän layihilärni ämälgä aşuruş üçün zšrür bolğan şaraitni yaritişqa täyyar ekänligigä işändürdi.
Dšlät rähbiri Myunhenda bolğan vaqtida birqatar dšlätlärniŋ liderliri, häliqara täşkilatlarniŋ väkilliri bilän nurğunliğan räsmiy vä iş babidiki uçrişişlarni štküzdi.
Mäsilän, Qasım-Jomart Toqaev iş babidiki säpär bilän kälgän birinçi küni, yäni 14-fevral'da Kanada Prem'er-ministri Djastin Tryudo bilän uçraşti.
Täräplär soda-ihtisadiy, investitsiyalik vä mädäniy-gumanitarliq yšnilişlärdiki Qazaqstan-Kanada hämkarliğiniŋ hazirqi ähvalini vä istiqbalini muhakimä qildi, häliqara täşkilatlar dairisidiki šzara härikätni qarap çiqti, şundaqla häliqara kün tärtiviniŋ muhim mäsililiri boyiçä pikirläşti.
Uçrişiş ahirida Qasım-Jomart Toqaev bilän Djastin Tryudo bir-birini šzara säpärlärni ämälgä aşuruşqa täklip qildi.
Qazaqstan Prezidenti şu küni İhtisadiy hämkarliq vä täräqqiyat täşkilatiniŋ baş kativi Hose Anhel Gurria bilän uçraşti.
Sšhbätdaşlar Qazaqstan häm İhtisadiy hämkarliq vä täräqqiyat täşkilati otturisidiki hämkarliqniŋ hazirqi ähvalini, şundaqla uni tehimu täräqqiy ätküzüş mäsililirini muhakimä qildi.
Qasım-Jomart Toqaev Myunhenğa qilğan iş babidiki säpiri dairisidä şundaqla Äzärbäyҗan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti İlham Äliev bilän uçraşti.
Uçrişiş davamida Prezidentlar soda-ihtisadiy, transport-logistika, energetika, kommunikatsiya vä yeza egiligi sahaliridiki ikkitäräplimä šzara härikät mäsililirini muhakimä qildi. Şundaqla regionluq, häliqara kün tärtivigä munasivätlik muhim mäsililär boyiçä pikirläşti.
Qasım-Jomart Toqaev uçrişiş ahirida İlham Älievni Qazaqstanni räsmiy säpär bilän ziyarät qilişqa çaqirdi.
Şu küni 56-Myunhen behätärlik konferentsiyasi räsmiy eçilip, uniŋğa Prezident Qasım-Jomart Toqaev qatnaşti.
Myunhen bähätärlik konferentsiyasini eçiş märasimida uniŋ räisi Vol'fgang İşinger, Germaniya vä Frantsiya prezidentliri Frank-Val'ter Ştaynmayer vä Emmanyuel' Makron sšzgä çiqti.
Mäzkür çarä-tädbirgä qatnişiş üçün Myunhenğa barliği bolup 40qa yeqin dšlät vä hškümät rähbiri, 100din oşuq taşqi säyasät vä mudapiä idariliriniŋ rähbärliri, häliqara munasivätlär sahasidiki abroyluq ekspertlar käldi.
56-MBKniŋ kün tärtivigä duniyaviy täräqqiyatniŋ vä alämşumul behätärlikniŋ muhim mäsililiri kirgüzüldi. Konferentsiya qatnaşquçiliri soda uruşliri vä sanktsiyaliri problemisini, Yeqin Şäriqtiki väziyätni, Evropa ittipaqi, AQŞ, Rossiya, Hitay vä başqa mämlikätlär otturisidiki šzara munasivätlärni, Evropidiki behätärlik sinaqlirini, Evropa ittipaqiniŋ vä NATOniŋ keläçigini, şundaqla kiberbehätärlik vä salamätlikni saqlaş sahasidiki hazirqi hovuplarni, sahta ähbarat tarqitişqa qarşi kürişiş mäsilisini vä başqa mavzularni muhakimä qildi.
Ätisi, yäni 15-fevral'da Qazaqstan Prezidenti 56-Myunhen behätärlik konferentsiyasidä “Geografiya ähmiyätkä egä: Märkiziy Aziya toğriliq sšhbät” mavzusida štkän sessiya dairisidä sšzgä çiqti.
Munazirigä spiker süpitidä şundaqla Avğanstan prezidenti Aşraf Ğani qatnaşti. Sessiyani amerikiliq diplomat, Häliqara munasivätlär keŋişiniŋ prezidenti Riçard Natan Haas jürgüzdi.
Qasım-Jomart Toqaev region toğriliq gäp qilip, uniŋ alämşumul geosäyasättiki roliniŋ päqät šsidiğanliği toğriliq pikirni otturiğa qoydi. Prezident forum qatnaşquçilirini Qazaqstanniŋ taşqi säyasiy yšnilişliri, mämlikitimizniŋ Rossiya, Hitay, Evropa İttipaqi, AQŞ, şundaqla Avğanstan bilän bolğan munasivätlär toğriliq hävärdar qildi.
Regionluq behätärlikni täminläş mäsililiri muhakimidä ayrim mavzu süpitidä qaraldi. Dšlät rähbiri narkotrafikqa qarşi küräş çariliri vä Qazaqstanniŋ terrorizmğa qarşi turuşqa qoşuvatqan hässisi toğriliq sšzläp, “Jusan” vä “Rusafa” gumanitarliq aktsiyaliriniŋ yäkünlirigä alahidä tohtaldi.
Qasım-Jomart Toqaev uniŋdin taşqiri qatnaşquçilarni šziniŋ prezidentliğiniŋ ävzällikliri, säyasiy väihtisadiy islahatlarniŋ asasiy yšnilişliri bilän tonuşturdi. Prezident bu җähättin ihtisatni diversifikatsiyaläşkä, innovatsiyalärni täräqqiy ätküzüşkä vä räqämläştürüşkä alahidä ähmiyät berilidiğanliğini täkitlidi.
Dšlät rähbiri sessiya ahirida jiğilğanlarniŋ soalliriğa җavap bärdi.
Qasım-Jomart Toqaev Myunhenğa qilğan säpiriniŋ ikkinçi künimu birqatar uçrişişlarni štküzdi. Dšlät rähbiri konferentsiyadä sšzgä çiqiş aldida Quväyt prem'er-ministri Sabah Halid äl-Hamad äl-Sabah bilän uçraşti.
Qazaqstan Prezidenti dšlätlärara alaqilarniŋ dostanä harakterğa egä bolup, җoşqun täräqqiy etivatqanliğini täkitläp, ikkitäräplimä vä kšptäräplimä tärtiplärdä šzara hämkarliq üçün çoŋ iqtidarniŋ moҗut ekänligigä diqqät ağdurdi.
Qasım-Jomart Toqaev uçrişiş ahirida Quväyt prem'er-ministrini Qazaqstanğa säpär bilän kelişkä täklip qildi.
Dšlät rähbiri konferentsiya dairisidä şundaqla Duniyaviy salamätlikni saqlaş täşkilatiniŋ baş mudiri Tedros Adhan Gebreyesus vä Häliqara Qizil Krest komitetiniŋ prezidenti Peter Maurer bilän uçraşti.
Tedros Adhan Gebreyesus bilän bolğan sšhbät davamida Qazaqstan vä Duniyaviy salamätlikni saqlaş täşkilati otturisidiki šzara härikät, җümlidin taҗsiman virusniŋ tarqilişiğa qarşi turuş yšnilişidiki hämkarliq mäsililiri muhakimä qilindi .
Peter Maurer bilän bolğan uçrişişta Qazaqstan vä Häliqara Qizil Krest komiteti otturisidiki alaqilarni küçäytiş istiqbali qaraldi. Sšhbätdaşlar şundaqla häliqara kün tärtiviniŋ šzara qiziqiş hasil qilidiğan mäsililiri boyiçä pikirläşti.
Dšlät rähbiri uçrişiş ahirida Peter Maurerğa Qazaqstan vä Häliqara Qizil Krest komiteti otturisidiki hämkarliqni täräqqiy ätküzüşkä qoşqan hässisi üçün İİ däriҗilik “Dostıq” ordenini tapşurdi.
Qasım-Jomart Toqaev Myunhenda Avğanstan prezidenti Aşraf Ğani bilän uçrişip sšhbätläşti.
Sšhbät davamida ikki mämlikät rähbiri soda-ihtisadiy, transport-logistikiliq, gumanitarliq sahalardiki ikkitäräplimä hämkarliqniŋ hazirqi ähvalini vä uni küçäytiş istiqbalini muhakimä qildi. Şundaqla regionluq häm häliqara kün tärtivigä munasivätlik muhim mäsililär boyiçä pikirläşti.
Qazaqstan Prezidenti MBK dairisidä ataqliq amerikiliq ekspert, Eurasia Group tätqiqat vä konsalting kompaniyasiniŋ asasini salğuçi Yan Bremmer, Siemens AG kompaniyasiniŋ iҗraiy mudiri Djo Kezer bilän uçraşti. Uçrişişlarda muhim regionluq vä alämşumul mäsililär, Qazaqstanniŋ Siemens kompaniyasi bilän investitsiyalik hämkarliqni küçäytiş istiqbali muhakimä qilindi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ