Dostluq bilän šmlükkä dävät qildi

0
56 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Yeqinda Panfilov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Mäҗlislär zalida nahiyädä paaliyät elip berivatqan mädäniyät märkäzliriniŋ äzaliri bilän baş qoşuş bolup štti.
— Yättisuniŋ bağ bostani bolğan Yarkänt kšpmillätlik tävä. Qiriqtin oşuq millät bilän elät väkili, huddi bir ailiniŋ baliliridäk yaşavatidu. Nahiyädä mäktäplär üç tilda, yäni qazaq, uyğur, rus tillirida bilim berivatsa, üç tilda nahiyälik gezit näşir qilinivatidu. Һärbir millät šziniŋ tilini, mädäniyitini täräqqiy ättürüş imkaniyitigä egä, – dedi däsläp sšz alğan nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rizaydin Äysaev.
Şuniŋdin keyin Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati Zakirҗan Kuziev vilayätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ işliri, bolupmu tävädä istiqamät qilivatqan häliqlär dostluğini ipadiläydiğan festival', forumlarniŋ uyuşturuluvatqanliğini, ularniŋ birla mähsättä – häliqlär dostluğini, birligini tehimu rivaҗlanduruş, başqilarğa ülgä-ibrät boluş mähsitidä štüvatqanliğini täkitlidi.
Baş qoşuşta Panfilov nahiyälik tuŋgan, slavyan mädäniyät märkäzliriniŋ räisliri Zakir Yusurov, Alena Kolyada, peşqädäm ustaz Saniyäm Zuliyarova, Şärip Rähmidinov vä başqilar sšz elip, Qordayda yüz bärgän tärtipsizliklär, uniŋ iҗtimaiy torlarda çapsan tarilişi, җämiyätlik tärtipni buzğuçilar häqqidä šz oy pikirlirini bildürdi.
Novättä sšzgä çiqqan Panfilov nahiyälik içki säyasät bšlüminiŋ başliği Marat İlipov nahiyädiki yaşlar tärbiyisi mäsilisini täkitläp štti.
Baş qoşuş ahirida Almuta vilayätlik Qazaqstan hälqi Assambleyasi räisiniŋ orunbasari – Kativat rähbiri Ğäbit Tursınbay sšz elip, mundaq dedi:
– Elimizdä täŋdişi yoq-nadir institut – Qazaqstan hälqi Assambleyasi bar. Uniŋ ätrapiğa 130din oşuq millät җipsilaşqan. Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev qazaqstanliqlarğa yolliğan Mäktübidä äşu birlikni saqlap, tehimu rivaҗlanduruş yolida elip berilidiğan işlarni bälgülidi. Ötkändä Qordayda yüz bärgän ähval hämmimizni täşvişkä saldi. Bu tärtipsizlikniŋ aqivitidin qançä ailä zärdap çäkti. Biz mundaq ähvalğa yol bärmişimiz keräk. Çoŋlar, anilar yaşlarğa nesihät qilip, tärbiyilişimiz keräk. Mustäqillikkä qol yätküzginimizgä 30 jil tolidu. Barliğimizniŋ täğdiri bir, yahşiliqnimu, eğirçiliqnimu billä kšrüp kelivatimiz. Äҗdatlirimizdin kelivatqan qädriyätlirimiz mäŋgülük bolğay.

Panfilov nahiyäsi.
Tursunmähämät MÄŞÜROV çüşärgän sürät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ