Ustazlarğa mäyrämlik soğa

0
4 194 ret oqıldı

Şu närsini mämnuniyät bilän täkitläşkä ärziyduki, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi başqa sahalar bilän bir qatarda maarip sahasiğimu alahidä diqqät bšlüp, nurğunliğan tilğa alarliq izgü başlanmilarni ämälgä aşurup kelivatidu.

Muällimlär küni harpisida Almuta şähiridiki M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyaniŋ muällimi Sahinur Qurbanovağa, M.Һämraev namidiki 150-uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi Memangül Mämätovağa, A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ muällimi Dilbärnisa Yaqupovağa, şundaqla Talğir nahiyäsiniŋ Tuzdıbastav yezisidiki 31-ottura mäktäp mudiriniŋ oquş işliri boyiçä orunbasari Päridäm Qurbanniyazovağa, Besağaş yezisidiki 29-ottura mäktäpniŋ  muällimi Nurbüvi İsmayilҗanovağa җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi täripidin täsis qilinğan milliy  maaripimizniŋ peşivasi Ayşäm Şämieva namidiki grant ( här birigä 50 miŋ täŋgidin) vä bir qatar ustazlarğa Pähriy yarliqlar tapşuruldi.

Mäzkür mukapatlarni җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Şahimärdan Nurumov vä Pähriy räisi Ähmätҗan Şardinov, başqarma äzaliri Rehimҗan Toqaev, Şaymärdan Şäripov, Һosmanҗan Obulov, Yarmähämät Kebirov, İminҗan Tohtahunov, Şavkät Yaqupov vä başqilar top-toplarğa bšlünüp, här bir mäktäpkä berip  tapşurdi. Bu ustazlarğa mäyräm harpisidiki munasip soğa boldi.

Şämşidin AYuPOV.

***

Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ märkizi İşiktä şähiridiki  Mädäniyät šyidä Muällimlär künigä beğişlanğan täntänilik jiğin bolup štti. Uniŋğa nahiyädiki ilğar mäktäp mudirliri bilän ülgilik ustazlar qatnaşti.

Jiğinda nahiyä hakimi Binäli Isqaq doklad bilän sšzgä çiqip, ustazlarni käspiy mäyrimi munasiviti bilän sämimiy täbriklidi.

Andin Ämgäkçiqazaq nahiyälik maarip bšlümi täripidin jil yäküni boyiçä ilğar atalğan Qoram, T.Kenjebaev, İ.Sattarov, M.Muqataev vä Vihrev namidiki mäktäplär maddiy soğilar bilän täğdirländi. Ändi Azat yezisidiki toluqsiz ottura mäktäpniŋ mudiri İvrayimҗan İsmäkov nahiyä hakiminiŋ yarliğiğa sazavär boldi.

Şuni zor qanaätliniş bilän täkitläş keräkki, mäzkür baş qoşuş җäriyanida oqutuş uyğur tilida jürgüzülidiğan mäktäplärdä ülgilik işläp kelivatqan tšrt ustazğa — İ.Sattarov namidiki ottura mäktiviniŋ uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi Arzigül Һoşurova, Sadir toluqsiz ottura mäktividin Qurvanҗan Tayirov, Qaraturuq ottura mäktivi mudiriniŋ oquş-tärbiyä işliri boyiçä orunbasari Çimängül Amilova vä İ.Tayirov namidiki uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi Mervanäm Һämraevağa җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi täripidin täsis qilinğan Ayşäm Şämieva namidiki grant tapşuruldi.

Uyğur muällimlirigä mukapat tapşurğan җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ iҗraiy mudiri Rabik İsmayilov bilän başqarma äzasi Zihrullam Qurvanbaqiev şu küni Çeläk yezisida štkän Asi vä Çeläk yeza okrugliriniŋ Mädäniyät künlirigä qatnişip, on  ustazğa Pähriy yarliqlarni tapşurdi.

Mähämätҗan ҺAPİZOV.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

***

Uyğur nahiyälik maarip bšlüminiŋ uyuşturuşi bilän Çonҗa yezisidiki 1-ottura mäktäpniŋ mäҗlislär zalida bolup štkän muällimlär künigä beğişlanğan täntänilik jiğinğa nahiyä hakimi, nahiyälik mämuriyätniŋ җavapkär hadimliri, nahiyä mäktäpliriniŋ mudirliri bilän muällimliri vä peşqädäm ustazlar, şundaqla ҖUEMniŋ başqarma äzaliri Emel'yan Һoşurov, Mähsätҗan Qaharov vä Rehimҗan Toqaev iştrak qildi.

Däsläp sšz novitini alğan Uyğur nahiyäsiniŋ hakimi Kšyümçan Ömärov nahiyä mäktäpliridä paaliyät elip berivatqan muällimlärni käspiy mäyrimi bilän täbriklidi. Andin u bilim beriş mähkimiliridä ämgäk nätiҗidarliğiniŋ täläplär däriҗisidin tšvän boluvatqanliğiğa tohtilip, uniŋ säväplirini tählil qilip štti.

Şuniŋdin keyin sšzgä çiqqan nahiyälik «Qamqor» käspiy ittipaq birläşmisiniŋ räisi Käribay Qojağulov käsipdaşlirini mäyrimi bilän täbrikläp, ularğa izgü tiläklirini izhar qildi. Andin u biyil hšrmätlik däm elişqa çiqqan bir türküm muällimlärni sähnigä täklip qilip, käspiy ittipaq birläşmisi namidin çapan kiygüzdi.

Jiğin җäriyanida sšzgä çiqqan җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki maarip keŋişiniŋ räisi Emel'yan Һoşurov  ustazlarni käspiy mäyrimi bilän täbrikläp, Çonҗa yezisidiki İ.Bähtiya namidiki  3-uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi İbäydulla Abdullaevqa, Tügmän uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi Җanarhan Talipovağa, M.Һämraev namidiki Çarin ottura mäktiviniŋ muällimi Mehrim Rozievağa, A.Rozibaqiev namidiki Bahar ottura mäktiviniŋ muällimi Aliyäm Nizamovağa, Һ.İskändärov namidiki Avat ottura mäktiviniŋ mudiri Muhäbbät Äysarovağa ҖUEM täripidin täsis qilinğan Ayşäm Şämieva namidiki grant vä bir qatar muällimlärgä Pähriy yarliqlarni tapşurdi.

Jiğin davamida şundaqla peşqädäm ustazlar Abay Torğaev bilän Süriyäm Һämrullaeva sšzgä çiqip, šzliriniŋ izi bilän kelivatqan käsipdaşlirini märikisi bilän täbrikläp, işliriğa utuq tilidi.

Ahirida Çonҗa yezisidiki ottura mäktäplärniŋ oquğuçiliri vä bir top yaş muällimlär şeirlar oqup, nahşa-saz, ussulliri arqiliq ustazlarni käspiy mäyrimi bilän täbriklidi.

Mahmut İSRAPİLOV.

Uyğur nahiyäsi. 

***

Muällimlär küni harpisida Panfilov nahiyäsidiki oqutuş uyğur tilida jürgüzülidiğan mäktäplärdä paaliyät elip berivatqan bir top ustazlarniŋ ämgigi munasip bahalinip,  A.Rozibaqiev namidiki Pänҗim ottura mäktivi mudiriniŋ orunbasari Radik Nadirov, B.Nazim namidiki uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi Raşidäm Ulusaeva, Ämgäkçi ottura mäktiviniŋ muällimi Arzigül Amansopieva, Avat ottura mäktiviniŋ muällimi Venera İminova, H.Һämraev namidiki uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi Asiyäm Sayitova ҖUEM täripidin täsis qilinğan Ayşäm Şämieva namidiki grant vä bir qatar muällimlär Pähriy yarliqlar bilän täğdirländi.

Nurähmät  ÄHMÄTOV.

Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ