Ustazğa minnätdarliq

0
47 ret oqıldı

Män bügün uyğur tiliniŋ piri, maarip peşivasi, täläpçan ustazim, märhum Letip Җälilovniŋ ülgä tutarliq aliy insaniy hislätlirini äsläp štmäkçimän.
Letip Җälilovniŋ milliy mädäniyät, ädäbiyat, bolupmu uyğur tili vä imla qaidiliri toğriliq yazğan bebaha maqaliliri «Uyğur avazi» gezitiniŋ sähipiliridä dayim yoruq kšrüp turdi. Uniŋ metodikiliq iş-täҗribiliri, qollanmiliri, därislikliri nahiyä mäktäpliridä ülgä süpitidä tärğip qilindi. Ustazim uyğur tiliniŋ imlasi, oqutuş metodikisi, bügünki uyğur tiliniŋ muhim mäsililiri boyiçä tinmay izdändi vä egiligän bilimini biz, şagirtliriğa, siŋdürüşkä dayim intilip käldi. Uniŋ kšpjilliq mevilik ämgigi munasip bahalinip, nahiyälik bilim bšlümi bilän vilayätlik bilim başqarmisiniŋ kšpligän pähriy yarliqliriğa muyässär boldi vä “Qazaqstan maarip älaçisi”, “Uyğur nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini” ataldi.
28-fevral' — Letip akiniŋ tuğulğan küni. Ustazimniŋ izini besip, muällimlik käspini davamlaşturup kelivatqan oğul-qizliri, nävriliri vä şagirtliri uniŋğa šzliriniŋ minnätdarliğini izhar qilğaç, käynidin qaldurup kätkän yahşi nami, ämgäk-äҗri, sap vijdani, izgü işlirini dayim tilğa elişidu.
Җälilovlar ailisini «muällimlär sulalisi» däpmu işäşlik eytalaymiz. Letip akiniŋ šmürlük җüpti Tumahan Mäsimovamu yüzligän şagirtlarni tärbiyiligän peşqädäm ustaz. U uzun jil Tügmän vä Uzuntam ottura mäktäpliridä matematika pänidin däris bärdi. Pärzäntliri Nazim, Ayzimhan, Nazugum, Aynuräm, Mäynüräm vä Al'fira ata-anisiniŋ izini besip, muällimlik käsipni tallavaldi. Ular hazir härhil bilim därgahlirida ünümlük paaliyät elip barmaqta.
Pursiti kälgänliktin, štkän äsirniŋ 90-jilliri yüz bärgän monu bir vaqiäni äsläp štmäkçimän. U päytlärdä biz, muällimlär, işsiz qelip, ailä asraş banisida bazarğa çiqip, sodiğa üginivalğan eduq. Şähsän män yolniŋ jiraqliğidin vä bir yezidin ikkinçi bir yeziğa qatnap işläşni eğir kšrüvatattim. Şundaq oyda jürgän künlärniŋ biridä ustazim šyümniŋ işik aldiğa kelip, «Häyrinisahan, älniŋ baliliri «maŋa iş bär, meni işqa al» däp kälsä, män seniŋ aldiŋğa kelivatimän. Bala kütümidiki vaqtiŋniŋ tügişigä sanaqliq künlär qaptu, sän šz işiŋğa qaytip çiqmamsän, yä bazarğa üginivaldiŋmu? Şunçä җapalar bilän oqup, balilarni tärbiyiläş vaqtida bu käspiŋdin üzül-kesil qol üzämsän? Seniŋ ornuŋ bazarda ämäs, mäktäptä! Sän yahşilap oylanğin, ätidin başlap işqa çiqqin. Ägär bilsäŋ, biz sähnidin ketip barğanlar, silär sähnigä qarap maŋğanlar. Demäk, sän maaripniŋ adimisän», däp җekiläp kätti. Män şu çağda ustazimniŋ sämimiyitigä, kiçik peyilliğiğa bäk qayil bolğan edim. Ustazim šygä kelip kätkändin keyin, män bazarni taşlidimdä, u başqurğan, šzäm däsläp iş-paaliyitimni başliğan mäktäptä işläşkä başlidim. 1998 – 2005-jilliri ustazim bilän billä işläp, şäräplik käsipniŋ nurğun qir-sirlirini ügändim.
Ustazlirini uluqliğan älniŋ keläçigi parlaq. Danalar tä°biri bilän eytsaq, «Ustaz uluq, ustaz büyüktur, Ustaz jutni tiräp turğan tüvrüktur». Ömür sähnisidä çoŋ ävlat väkilliri selip kätkän, ular bir šmür hizmät qilğan muällimlik käsipni miŋliğan şagirtlar elimizniŋ җay-җaylirida davamlaşturup kelivatimiz. Şähsän meniŋ muällim bolup yetilişimdä äynä şu mehrivan ustazimniŋ äҗri kšp. Män qädirdan ustazimdin bäk minnätdarmän.

Häyrinisahan İMİNOVA,
Tügmän uyğur ottura mäktiviniŋ uyğur tili vä ädäbiyati
pänliriniŋ muällimi.
Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ