«Ana tilim — barliğim, hayatim vä mamatim…»

0
33 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
“Uyğur avazi”

Bügünki kündä ata-anilarniŋ aldida «pärzäntlirimizni uyğur mäktivigä beriş keräkmu yaki rustilliq mäktäpkä bärgän toğrimu?», degän dilemma turidu. Һäqiqätän, ularğa milliylik bilän pragmatizm arisida tiŋirqaşqa toğra kelidu. Birinçisi, «baliniŋ ana tilida oquğini durus däydu», ikkinçisi, «baliniŋ süpätlik bilim elişi vä oy-täpäkküriniŋ käŋiyişi üçün rustilliq mäktäpkä barğini ävzäl», degän pikirni alğa süridu. Bu pikirdikilärniŋ kšpçiligi «uluq vä qudrätlik» rus tilini yahşi šzläştürüşi bilim bilän härtürlük ähbaratqa qol yätküzüşni täminläydu däp hesaplaydu. Rast, biz bu mäsilini «Uyğur avazi» gezitiniŋ sähipiliridä birnäççä qetim kštärgän eduq. Şundimu bügün biz bir top şähslärgä «Pärzäntlirimizni ana tilida oqutuş keräkmu yaki rustilliq mäktäpkä bärgän toğrimu?» soali bilän muraҗiät qilişni toğra kšrduq:

Gülbähräm HOŞAEVA, Turan universitetiniŋ çät äl tilliri kafedrisiniŋ rähbiri, yazğuçi, filologiya pänliriniŋ namziti:
— Özäm mäktäpni ana tilimda — Ğalҗat ottura mäktividä oqudum. Rastimni eytsam, «Baliliriŋizni qaysi tilda oquttiŋiz?», degän soalğa җavap berip kelivatqinimğa nahayiti uzaq jillar boptu. Bu mäsilä šzämniŋmu dilimni ğaҗaydiğini rast. Oçuq eytayki, ikki pärzändimizni šygä yeqin rus mäktividä oquttuq. Aqliniş mähsitim yoq, lekin balilar mäktäp yeşiğa yätkän päyttä, uyğur mäktäpliridin tamamän jiraq, yäni märkäzdä yaşiduq. U zamanlarda ularni apirip-äkälgidäk maşinimu bolmidi. İşqa ätigändä ketip, käçtä kelättuq. Һärhalda, pärzäntlirimizgä ätraptiki rustilliq muhit vä bizgä qariğanda dost-buradärliriniŋ arisida kšp boluşi šz täsirini täkküzmäy qoymidi. Öydä dadisi ikkimiz dayim uyğur tilida sšzlisäkmu, toliraq ulardin rus tilida җavap alattuq. Ularniŋ til däriҗisiniŋ tšvänligi hayat misalliridimu änsirigidäk däriҗidä eniq kšrünüp turdi. Buniŋğa bir-ikkila җanliq misalni kältürüp štäy.
Oğlum Muhpulniŋ harmay jügräydiğan päyti edi. Taladin maŋliyi qanğa boyulup jiğlap kirip käldi.
– Vay nemä boldi? – däp jügräp yeniğa kelimän, älvättä.
– Çüşüp kättim, – däydu u qät°iy.
– Nädin çüşüp kättiŋ? Җür, kšrsätkin, – däymän maŋliyiğa petip qalğan kiçik taşni ändişä bilän elivetip. U işikniŋ aldidiki tüp-tüz asfal't mäydançini kšrsitidu.
– Bu tüz yärniŋ qäyirigä çüşüp kättiŋ, – däymän häyran bolup. U «šzäŋ šküni «lšŋgä җiqilip çüşti» desäm, «yaq «çüşüp kätti däydu», degän ediŋğu” demäsmu. «Ah!», dedim şuan. Deginim rast. Andin uniŋğa aldirimay, rusçä «upal» sšziniŋ ikki türlük, җansiz hadisilärdä «çüşüp kätti» vä җanliqlarğa «jiqilip çüşti» däp qollinilidiğanliğini çüşändürdüm. Yänä şu Muhpulniŋ çoŋla jigit bolup qalğan päyti. Öydä u šz işliri bilän bänt. Män adättikidäk uyğur nahşilirini tiŋşap, šy işlirini qilivatimän. Mšmünҗanniŋ nahşisidiki «Boynum qilda bağlaqliq, maŋalmaymän…» sšzlirini bähirliniş bilän tiŋşavatqan maŋa qarap häyran bolğan oğlum soal qoyuşqa başlidi. Däsläp «qilniŋ» mäzmunini, andin «nemä üçün vä kim birävlärniŋ boynini qil bilän bağlaydu?». «Qil bilän bağliğan halättimu, qandaqlarçä maŋalmaydu?», däp häyran boldi. Bu qetim meniŋ dilim bäkmu eçişip kätti. «Ana tilida oquğan bolsa, 16-17 yaşliq bala bu nahşa sšzliriniŋ näqädär çoŋqur mäzmunluq ekänligini çüşinivalğan bolar edi», däp häqiqätänmu eçinğan edim…
Bu hadisilär bizni täşviştä qoydi, älvättä. Öydä amalniŋ bariçä ulardin uyğur tilida җavap elişqa, käçqurunliri uyğur tilida sšz oyunliri konkursini uyuşturup, til haltisini tolturuşqa härikät qilduq. Ändi yoldişim ikkimiz pärzäntlirimizniŋ hayatidiki äŋ muhim bolğan ularniŋ ailä quruş mäsilisidä başta ävätkän hataliğimizni qaytilimasqa tirişip, täşviqat işlirini ätigänla başliduq. Һätta keyiniräk ularniŋ bäzi «uşşaq» härikätlirini «ailäviy keŋäştä» tählil qilip, başqa millätlär bilän dostlişiş intayin toğra, lekin ailä quruş mäsilisi qät°iy šz millitidin boluşqa tegişligini eytip, bu mavzuğa çekit qoyulğanliğini äskärtişkä toğra käldi. Nätiҗidä här ikkisi bizni milliy rohi vä ğururi äŋ juquri däriҗidä hesaplinidiğan Yarkänt täväsi bilän qerindaş qildi. Һazir här ikki pärzändim ana tilida helila däriҗidä yahşi sšzläydu.
Ändi pärzäntlirimizni uyğur yaki rus tilida oqutuş mäsilisi boyiçä pikrim – balilirimizni qät°iy uyğur tilida oqutuşimiz lazim. Uniŋ sävävi, bügünki kündä zaman šzgärdi. Şundaq ekän, bu künlärdä milliy ğururimizniŋ oyğinidiğan päytimu kelip yätti. Keyinki ävlatqa til vä millätni beҗirim tapşuruş väzipisi zimmimizdä ekänligini untumiğinimiz ävzäl. Ändi bäzi qerindaşlirimizniŋ: «Uyğur mäktividä oquğanlar birär oquş orunlirida oqalmaydu yaki yahşi iş җaylirida işlälmäydu», degän pikrigä, ägär häqiqätni eytiş mahtinişqa yatmisa jiraqqa barmay, šzämnila misal süpitidä eytip kätkän bolar edim.
Şähsän män hayatimniŋ härqandaq utuğiğa päqät ana tilimda oquğanliğim üçün eriştim däp bilimän vä ana tilimda oquş imkaniyitimniŋ bolğiniğa šzämni bäkmu bähitlik his qilimän. Mäktäptä oquvatqan çeğimdin ingliz, rus, qazaq, šzbäk vä qirğiz tillirida şu millätlärniŋ ataqliq yazğuçiliriniŋ onliğan kitaplirini tüp nushisida oqup çiqqan edim. Keyiniräk türk tilini üginip çiqtim. Ana tilimda oqumiğan bolsam, qerindaş millätlär tilini üginälmäydiğinim, hätta qiziqişim oyğanmaydiğinimu sšzsiz edi. Andin namzatliq dissertatsiyamni ingliz, rus vä qazaq tillirida Astana şähiridä yaqlidim. Bügünki küngiçä äŋ aldinqi qatardiki aliy oquş orunlirida oqutquçi, çoŋ oqutquçi, dotsent vä çät äl tilliri kafedrisiniŋ mudiri hizmätlirini atqurdum. Täkitläp štmäkçi bolğinim, meniŋ yänä bir ailäm – yoldişimniŋ yäni Һevizovlar ailisidiki on üç pärzäntniŋ barliği ana tilida bilim elip, yättisiniŋ aliy bilim, qalğanliriniŋ ottura mähsus bilim elişiğa vä ularniŋ kšpinçisiniŋ helä lavazimliq orunlarda işlişigä uyğur mäktividä alğan bilimi heç dähil yätküzgini yoq.
Eytmaqçi bolğinim, ana tilini tamamliğan uyğur pärzäntliri rus vä qazaq tillirini šzlügidin mukämmäl üginip, härqandaq hizmätni bemalal atquralaydiğini alliqaçan dälillängän.
Һasil ABDRİMOV, peşqädäm ustaz:
– Bizgä millät süpitidä saqlinip qelişimiz üçün pärzäntlirimizni ana tilida oqutuşimiz keräk vä bu heçqandaq muhakimä qilinmaydiğan mäsilä boluşi şärt. Qazaqstan Җumhuriyitidä bizniŋ ana tilida bilim elişimiz üçün şaraitmu başqa ällärgä qariğanda yahşi yaritilğan, yäni ana tilida bilim berivatqan mäktäplirimiz moҗut. Ändi šz ana tilida bilim almiğan bala çoqum šz tilini untuydu. Oy-pikrinimu šzgä tilda yätküzüşkä tirişidu. Biraq «rus tilida oqutmas keräk», däpmu kesip eytalmaymän. Bu pikrim şähärdä yaşavatqan qerindaşlirimizğa munasivätlik. Çünki şähärniŋ u çetidin bu çetigä pärzäntlirini toşuşqa hämminiŋla şaraiti yar bärmäydu. Ändi yezilardiki uyğur sinipliriniŋ tolmişi yaki yepilip qelişiğa päqät šzimiz äyiplik.
Ändi šz ailämgä kälsäm, bäş pärzändimniŋ hämmisi ana tilida bilim aldi. Üçi mäktäpni «Altun bälgügä», ikkisi äla bahağa pütärdi. Һazir hämmisi aliy bilimlik mutähässislärdin. Özämmu ana tilida bilim aldim.
Ana tilini qädirläş – härbirimizniŋ borçi. Ändi pärzäntlirimizni, mümkinçiliklär yaritilip tursimu, šzgä tilda oqutuş –şu borçimizğa hiyanät qilğinimiz.
Anargül MÄRÜPOVA, satraş:
– Män rus sinipida oqudum. Çünki biz mäktäptä oquğan jilliri yezimizdiki mäktäptä uyğur sinipliri bolmiğan edi. Qazaqstan Җumhuriyiti mustäqillik alğandin keyin millätpärvär jutdaşlirimizniŋ küç çiqirişi tüpäyli, Yeŋişärdiki T.Rısqulov namidiki ottura mäktäptä uyğur sinipliri eçildi. Män bu vaqitta helila çoŋ bolup, jut içidiki işlarğa qoyuq arilişişqa başliğan edim. Millätkä bolğan vijdanim bolsa keräk, Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Yeŋişär yezisidiki şšbisi, yeza aktivistliri bilän millitimizgä bağliq işlarğa arilişidiğan boldum. Şu vaqitta män šz tilimda bilim almiğanliğim sävävidin, hälqimniŋ tarihi, mädäniyiti, sän°iti, hätta taamliri häqqidä intayin az bilidiğanliğimni çüşändim. Şuniŋdin keyin pärzäntlirimniŋ dadisi bilän kelişip, qiz häm oğullirimizni päqät ana tilida oqutidiğan bolup keliştuq. İkkinçidin, šymu-šy kirip, uyğur sinipliriğa bala topliğan aka vä hädilirimni kšrüp, bäk hayaҗanlandim. «Şu uyğur tilidiki siniplarda pärzäntlirimni män oqutmisam, mäsilän, meniŋ hoşnam Җanäm oqutmisa, kim oqutidu? Bu uyğur sinipliri ahiri kimgä keräk bizdin başqa?» däp šzämgä šzäm soal qoydum? «Һärqandaq närsini šzäŋdin başla» degän çüşänçä bar ämäsmu? Biz däl şu çüşänçä bilän, balilirimizni ana tilimizda oqutuvatimiz. Һazir çoŋ qizimiz ottura mäktäpni uyğur tilida tamamlap, җumhuriyätlik meditsina kolledjida bilim elivatidu. Ülgirimi yahşi. Kiçiklirimu yahşi oquydu. İş qilip, biz mäktäp muällimliridinmu, šz pärzäntlirimizdinmu çäksiz razi. Balilirimizni uyğur sinipliriğa bärgänligimiz üçün heç škünmäymiz.

Täl°ät BALİNOV, Talğir nahiyäsi Besağaş yezisidiki 29-ottura mäktäpniŋ uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi:
– QazPİni tamamlap, ayalim Nurbüvi İsmayilҗanova ikkimiz 1990-jili Almuta vilayätlik muällimlär bilimini mukämmälläştürüş institutida işläydiğan ustazimiz Һebibullam aka Qaharovniŋ mäslihiti, yollanmisi bilän, uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi bolup Besağaş yezisiğa kälduq. Bizni jigitbaşliri, җamaätçilik, ata-anilar yahşi qarşi aldi. Ämgäk yolumizni yeŋidin eçilğan başlanğuç uyğur sinipiğa kälgän balilarni oqutuştin başlap kättuq. Şu jildin başlap här jili mäktivimizdä bir uyğur sinipi eçilip kelivatidu. Muällimlär kollektivimu şäkilländi.
Öz balilirimizniŋ mäktäpkä baridiğan vaqti kälgändä, heç ikkilänmäy uyğur sinipiğa bärduq. Qizim ümütimizni aqlap, mäktäpni «Altun bälgügä» tamamlidi. Oğlumnimu uyğur sinipida oquttuq. Һazir här ikkilisi aliy bilimlik, talliğan käsipliri boyiçä işlävatidu. Һazir känҗä qizim vä nävräm uyğur sinipida oquvatidu.
Ailimizdä «balilarni qaysi tilda oqutimiz?», degän pikir-talaş bolmiğan. Pärzäntlirimiz uyğur bolup duniyağa käldimu, u җäzmän uyğur tilida oquşi keräk däp oylaymän. Rast, hazir tehnologiyalärniŋ täräqqiy ätkän dävri bolğanliqtin, ähbarat, kino, mul'tfil'm, nahşilar, internet resursliri başqa tillarda nurğun. Ata-anilarniŋ baliliri bilän sšzlişidiğan, ularni tärbiyiläydiğan vaqti yoq, iştin herip kelidu, telefondin baş kštärmäydu. Burun balilirimizni bova-momilar tärbiyilätti, ularğa ana tilida sšzlätti. Һä, hazirqi zamaniviy moma-bovilar nävriliri bilän rusçä sšzlişidu. Nävrilirimizmu asasän rusçä mul'tfil'mlarni üzülüksiz kšridu. Balilar qaysi tilni nurğun aŋlisa, şu tilda sšzlişi täbiiy närsä. Meniŋ nävrämmu, šydä uyğurçä sšzläşkänniŋ šzidä rusçini çapsaniraq üginivaldi, sävävi, balilarğa beğişlanğan çirayliq süpätlik kitaplarni rusçä oqudi. İnternettimu balilarğa beğişlanğan härip, sšz ügitidiğan kšrsitişlärni rusçä kšrdi, mäktäpkä barğiçä rusçä-uyğurçä arilaşturup sšzlätti. Birinçi sinipta ikki çaräk oquğandin keyin, räsmiy uyğurçä sšzläydiğan boldi. Äslidä, u šydä ärkiläp bizniŋ täläplirimizgä kšŋül bšlmättekän, biraq muällimniŋ eytqini baliğa başqiçä täsir qilidekän ämäsmu. Eytmaqçi bolğinim, ançä-munçä uyğurçä sšzläydiğan balilarni heç ikkilänmäyla uyğur sinipiğa bärsä, bir jilda taza uyğurçä sšzläydiğan bolup çiqidu. Bu yärdä muällimniŋ maharitimu muhim rol' oynaydu, älvättä. Şundimu asasiy tälim-tärbiyä, til uruqliri šydä, ailidä selinidu, muällimlär uni šstürüp, rivaҗlanduridu, halas. Pärzäntlirimizni uyğur tilida oqutqinimiz – birdin-bir toğra yol däp hesaplaymän. Ana tilini yahşi bilgän adämgä äŋ aval dšlät tilini vä başqa tillarni šzläştürüş ançä qiyin bolmaydu, buni hayattiki kšrünüşlär ispatlimaqta.

Hurşidäm ҺEZİMOVA, Almuta şähiridiki 16-ağriqhaniniŋ psihologi:
– Män ottura mäktäptä, andin Yarkänt gumanitarliq-tehnikiliq kolledjida ana tilimda bilim aldim. Ändi män talliğan käsiptä uyğur tilida aliy bilim eliş mümkin bolmiğanliqtin, ana tilimğa yeqin, tomurdaş, türkiy tillar topiğa kiridiğan qazaq tilida oquşni tallidim. Bir danişmänniŋ «Özgä tilniŋ hämmisini bil, šz tiliŋni hšrmätlä», degän ğayisini šz hayatimda tuğ qilip kelivatimän. Mümkin bolsa, başqa tillarnimu üginişkä tirişimän.
Keläçäktä däsläp ata-anam, andin ustazlirim boynumğa siŋdürgän ana tilimni pärzäntlirimgimu siŋdürüşni mähsät qilimän vä ularni ana tilida oqutup, milliy tärbiyä berişkä tirişimän.
Pärzäntlär millitiniŋ kim ekänligini, ana tiliniŋ ävlattin-ävlatqa miras bolup kelivatqan, uzun tarihqa egä ekänligini yadidin çiqarmasliği keräk. Һärbir uyğur balisi ana tilida bilim elip, keyinki kündä qandaq käsip egisi boluşidin qät°iy näzär, šziniŋ ana tilini yahşi kšrüşi şärt. Şundaqla ana tilini kšziniŋ qariçuğidäk saqlişi haҗät.
Balini kiçigidin ämgäk qilişqa, intilişqa, ilim-pänni sšyüşkä, ana tilida oqutup, šzgä tillarni yahşi šzläştürüşkä dävät qilğan toğra. Çünki ana tilimiz härkimgä šmürboyi mädät beridiğan qan tomuri. Şu tomurdiki qan eqişini tohtatqan küni jüräkmu soquşini tohtitidu vä biz šzimizniŋ mäniviy šzlügimizni yoqitimiz.
Ana tilida bilim alğan balilar tirişçan kelidu. Monu bir misal sšzümgä ispat bolalaydu. Universitetniŋ 3-kursida oquvatqan päytimdä psihogenetika, psihotüzitiş (psihokorrektsiya) pänliridin däris bärgän, psihologiya pänliriniŋ doktori, professor Nurgül apay maŋa: «Män üç universitetta däris berimän. Barliğida birqançä uyğur jigit-qizliri bilim alidu. Soraştursam, ularniŋ hämmisi degidäk mäktäptä ana tilida oquptu. Universitetta bolsa, qazaq, rus toplirida oqup, şu tillarni yahşi šzläştürüp, sayrap turidu. Oquşnimu yahşi oquydu, hätta bilim därgahiniŋ җämiyätlik işliriğimu paal qatnişidu. Һäyran qaldim. Özämçä silärniŋ tirişçanliğiŋlarni tählil qilip, uyğur baliliriniŋ meyisidä tillarni tez šzläştüridiğan alahidä bir küç bar ekän degän qararğa käldim», degini heli yadimda. Şuŋlaşqa hälqimizniŋ mäniviy ğäznisi bolğan ana tilimizni, uniŋ sapliğini, gšzälligini saqlayli.

Adilҗan ҺAPİZOV, «İHSAN» jurnali baş muhärririniŋ orunbasari, islamşunas:
– Meniŋ dadam yezişni häm oquşni bilmisimu, aq-qarini, halal-haramni ayrivelişni bilätti. Täŋtuşlirim bilän rus tilida sšzlişivatqinimni aŋlap qalsa, «ruskiy ivanmu sän?!», däp tilatti. «Rus bolalmay qalğan çala uyğurlar yä rusçä durus gäp uqmaydu, häm uyğurçimu tüzigiräk gepini uqturalmaydu. Sšz qilsaŋ, gaççidäk qarapla turidu». – Bu meniŋ dadamniŋ kšp işlitidiğan ibarisi edi. Mänmu dadamniŋ tärbiyisini kšrgäçkä, qizlirimni uyğur mäktivigä bärdim. Ana tilda savat açqanğa nemä yätsun!
Älvättä, rus tilini, ingliz vä qerindaş millätlärniŋ tillirini bilişimiz keräk. Amma ana tilsiz bu tillarni biliştin nemä payda?! Rus tilini qançilik sšzlisäkmu, bäribir biz rus bolalmaymiz. Ruslar «rustilliq ekänsän», däp beşimizni härgiz silimaydu.
Һšrmätlik rustilliq uyğur! Yaşanğanda ruslarğimu häm uyğurlarğimu yat bolup, ikki otturida putlişip jürgiŋiz kälmisä, hazirdin başlap uyğurtilliq boluŋ!
Arşalim DÄVLÄTOV, Uyğur nahiyäsi Aqtam ottura mäktivi mudiriniŋ tärbiyä işliri boyiçä orunbasari:
– Män ottura mäktäpni ana tilida oqudum. Çoŋ qizim Ayҗamalmu uyğur sinipida oquydu. Nuraminä qizim bağçiğa berivatidu. Mäktäp yeşiğa kälgändä җäzmän anatilliq mäktäpkä baridu. Umumän, pärzäntlirimizni başqa tilda oqutuş oyimizmu yoq häm bu mäsilä bizniŋ ailidä muhakimä qilinmaydu. Çünki hazir biz, uyğurlarğa, ana tilida oquşqa mümkinçilik barğu, demäk, şu yaritilivatqan mümkinçiliktin toğra paydilinişimiz keräk ämäsmu. Öziniŋ ana tilida bilim alğan häm çirayliq sšzligän ävlat «Mäŋgülük äl» ideyasiniŋ royapqa çiqişi üçün munasip tšhpä qoşqanliği bolup hesaplanğusi. Şair tili bilän eytsam, «Ana tilim – barliğim, hayatim u mamatim, sama ara uçuşta goya ikki qanitim».

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ