Kitaphana – duniya mädäniyitiniŋ bir qismi

0
26 ret oqıldı

Kitaphana – bu bilimgä bolğan äŋ addiy yol. Moşu turğida šziniŋ nadirliği boyiçä җumhuriyät däriҗisidiki kitap ambiri – Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Milliy kitaphanisiğa täŋ kelidiğan kitaphana kamdin-kam uçraydu. Märkiziy dšlät kitap ambiri – härqandaq adäm qol yätküzidiğan äŋ çoŋ dšlätlik mädäniyät mähkimisi. U Qazaqstan bibliografiyasi boyiçä ilmiy ämgäklärniŋ märkizi bolup hesaplinidu. Milliy kitaphana җämiyätlik pänlär, mädäniyät vä sän°ät, ädäbiyat häm tilşunasliq boyiçä ilmiy ähbaratlarniŋ җumhuriyätlik sistemisiğa kiridu. Şundaqla kitaphana ilmiy-metodikiliq, konsul'tatsiyalik, bilim vä näşriyatliq paaliyätni ämälgä aşuridu. Yeqinda biz Qazaqstan Җumhuriyiti Milliy kitaphanisiniŋ baş mudiri Baqıtjamal Ospanova bilän uçrişip, kitaphaniniŋ tarihi, bügünki paaliyiti häm ämälgä aşuruvatqan yeŋi layihiliri häqqidä sšhbätläştuq.

– Baqıtjamal Qairbekqizi, Milliy kitaphaniniŋ qandaq qurulğanliği, uniŋğa kimlär rähbärlik qilğanliği häqqidä eytip bärsiŋiz?
– 1910-jili 31-dekabr'da Vernıy şähärlik dumisiniŋ qarari bilän maarip җämiyitiniŋ mäbliğigä L.N. Tolstoy namidiki kitaphana-oquş җayi eçildi. Keyiniräk kitaphana Yättisu, andin Yättisu vilayätlik, keyiniräk Almuta guberniyalik vä Almuta okrugluq däp ataldi.
1931-jili “Qazaq SSR dšlät ammiviy kitaphanisini tästiqläş toğriliq” tohtam asasida kitaphana milliy kitap ambiri statusiğa egä boldi. 1936-jili Qazaq Keŋäş Sotsialistik Җumhuriyiti qurulğandin keyin kitaphana Җumhuriyätlik dšlät ammiviy kitaphana, andin Qazaq SSRniŋ dšlät kitaphanisi däp šzgärtildi. 1937-jildin 1991-jilğiçä kitaphana A.S. Puşkin namida atilip käldi. Qazaqstan mustäqillik alğandin keyin u Milliy kitaphana bolup šzgärtildi.
Kitaphana 1931 – 1937-jilliri Qazaqstan kitap palatisi funktsiyasini atqurdi. 1934 – 1941-jillar ariliğida uniŋ yenida Qazaqstandiki däsläpki kitaphana tehnikumi paaliyät elip bardi.
– Bügünki kündä Qazaqstanniŋ kitaphana sistemisiğa asasän ayallar vakalätlik qilidiğanliği heçkim üçün sir ämäs. Sizniŋ oyuŋizçä, ayal kişiniŋ kitaphanidiki roli qandaq?
– Aldi bilän tarihqa qisqiçä tohtilay Qazaq hälqiniŋ milliy tarihida ayal kişiniŋ adättin taşqiri ähmiyätlik rolini tarihqa çoŋqur çškkändila bayqaşqa bolidu. Äҗdatlirimizdin hanim-qizlar häqqidä kšpligän rivayätlär moҗut. Һeliğiçä saqlinip kelivatqan häliq eğiz iҗadiyitidä, şeirlarda vä nahşilarda äkis etilgän. Moşu yärdä män gepimni ismi rivayätkä aylanğan türk vä moŋğul häliqliriniŋ väkili Umay anidin başliğum kelidu. U Täŋridin keyin ikkinçi orunda turidu. Uniŋdin keyinki orunda saq qäbilisidin kelip çiqqan massagetlarniŋ gšzäl mälikisi Tomiris turidu. U gšzäl häm äqillik boluşidin taşqiri barliq türklärniŋ qorqumsiz vä җasur rähbiri süpitidä tarihta qalğan. Ändi gšzäl saq padişasi Zarina uniŋ yolini davamlaşturdi. U Sığanaq şähiridin ançä jiraq ämäs җaydiki Roksonaki şähiridä 40 ayaldin tärkip tapqan härbiy otryadni qurğan.
Buniŋdin taşqiri bizniŋ tarihimizda Domalaq yaki Nurila alahidä orunni egiläydu. Äräp missionerliriniŋ qizi bolğan u uluq qazaq dalasida İslam dinini tärğip qilğan.
Şundaqla tarihta Qaraşaş aniniŋmu orni bšläkçä. Uniŋ häqiqiy ismi – Ayşa bibi. U şeyh Musaniŋ qizi vä Ğoҗa Ähmät Yässaviyniŋ anisi. Ayşa bibi šziniŋ addiyliği häm mehrivanliği bilän päriqlängän. Tarihimizda šziniŋ danaliği häm äqli bilän daŋliq şähslär atalğan anilirimiz nahayiti nurğun. Bu yärdä män qazaqniŋ daŋliq alimi Çoqan Välihanovniŋ momisi – Ayğanimnimu äskä alğan bolar edim. Ayğanimmu šz dävriniŋ aŋliq, jiraqni kšzläp iş tutidiğan väkilliridin bolğan. U Şäriqniŋ birnäççä tilida bemalal sšzläp, yärlik ahali arisida çoŋ abroyğa erişkän. Mundaq tonulğan şähslärni misalğa kältürsäk nurğun.
Milliy kitaphanimizda hazirqi kündimu gšzäl vä äqillik hanim-qizlar az ämäs. Ular häqqidä män sizgä alahidä mämnuniyät bilän eytip berimän. Gepimni Elena Nikolaevna Şmelevadin başliğum kelivatidu. U Moskvadiki kitaphaniçilar kursini tamamliğan, 1942-jildin 1963-jilğiçä mudir bolup işligän. Uruşniŋ äŋ eğir jilliri vä uniŋdin keyinki bäşjilliqlarda E.Şmeleva kitaphana kadrlirini, fondni saqlap qelip, oqurmänlärgä hizmät kšrsitiştä juquri kšrsätküçlärni qolğa kältürälidi.
1963-jili Elena Nikolaevnaniŋ orniğa tarih pänliriniŋ namziti Nazira Dauletova käldi. U kitaphanini 1963 – 1986-jilliri ariliğida başqurdi. U kitaphana häqqidä mundaq degän: “Kitaphana – meniŋ tšrtinçi qizim, meniŋ pärzändim, uniŋsiz hayatimni täsävvur qilalmaymän”.
Nazira Kojahmetqizi Qazaqstan kitaphaniçilar işini täräqqiy ätküzüştä nurğunliğan başlanmilarniŋ täşäbbuskari boldi. Uniŋ rähbärligidä A.S. Puşkin namidiki Dšlät kitaphanisi җumhuriyätniŋ barliq kitaphaniliri üçün ilmiy-metodikiliq, tätqiqat, uyğunlaşturuş märkizigä aylandi. Mahir rähbär җumhuriyätniŋ barliq kitaphaniliriniŋ iş-täҗribisini oqup üginip, ularniŋ äŋ ilğar ülgilirini, şäkillirini vä usullirini aktiv җariy qilişqa intildi.
1971-jili selinip, paydilinişqa berilgän kitaphaniniŋ yeŋi benasi – A.Dauletovaniŋ asasiy hizmätliriniŋ biri. Kitaphana bazisida pütkülittipaqliq, häliqara seminarlar, konferentsiyalär, keŋäşmilär štküzülüşkä başlidi.
Almutida 1975-jili “Milliy kitaphanilar sistemisini planlaş” mavzusida štkän Aziya, Afrika vä Latin Amerikisi älliri kitaphaniliriniŋ häliqara seminari märkiziy kitaphaniniŋ duniyaviy standartini tästiqlidi. Nazira Dauletova bolupmu kitaphanilarniŋ šzara alaqida işlişigä җumhuriyät kitaphaniliriniŋ işini uyğunlaşturuşqa vä metodikiliq täsirini küçäytişkä, oqurmänlär bilän munasivätkä alahidä diqqät ağdurdi.
1974-jili ammiviy dšlät kitaphanilirini märkäzläştürüş başlandi. Qazaq SSR Mädäniyät ministrligi N.Dauletovağa kitaphanilarni hizmät kšrsitişniŋ yeŋi şäkligä kšçüştä haҗät metodikiliq vä ämäliy yardäm kšrsitişni täminläş väzipisini jüklidi. Mahir täşkilatçi bu muräkkäp işniŋ hšddisidinmu şäräplik çiqti. Uniŋ rähbärligidä 272 märkäzläştürülgän kitaphanilar sistemisi quruldi.
1980-jilğa qädär kitaphana җumhuriyätniŋ äŋ çoŋ milliy kitap ambiriğa, kitaphanşunasliq vä bibliografiya sahasidiki ilmiy metodikiliq häm tätqiqat märkizigä aylandi. Kitaphana duniyaniŋ 33 dšlitidiki 75 mähkimä bilän kitap almaşturuşqa kirişti.
Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Milliy kitaphanisida Nazira Dauletovaniŋ hatirisigä mähsus zal eçilğan. Şundaqla Qostanay vilayitiniŋ Sarıkšl yezisidiki nahiyälik kitaphaniğa uniŋ nami berilgän.
1987-jilniŋ mart eyidin 2003-jilniŋ iyul' eyiğiçä kitaphanini Roza Berdiğalieva başqurdi. U Moskva dšlät mädäniyät institutiniŋ kitaphaniçilar fakul'tetini tamamliğan, tarih pänliriniŋ namziti, akademik, BMT yenidiki häliqara ähbaratlaşturuş akademiyasiniŋ “Kitaphanşunasliq” sahaliq bšlüminiŋ häqiqiy äzasi, Qazaqstan Җumhuriyiti kitaphanilar ittipaqiniŋ prezidenti,.
Uniŋ aktiv paaliyiti tüpäyli kitaphaniğa “Milliy kitaphana” statusi berildi. 1980-jillarniŋ ahirida uniŋ rähbärligidä kitaphana-bibliografiyalik tehnologiyalirini avtomatlaşturuş җariy qilindi. Şundaqla kitaphanida uniŋ mutähässisliri işläp çiqqan җumhuriyätlik avtomatlaşturulğan kitaphana-ähbarat sistemisiniŋ programmiliq täminati işqa qoşuldi. Mana şuniŋdin keyin Qazaqstan kitaphaniliriniŋ umumiy tarmiği şäkilländi. Roza Amanğaliqizi kitaphanini duniyaviy kitaphanilar җäriyaniğa җälip qilişqa kirişti. Kitaphana häliqara kitaphanilar ittipaqi vä mähkimiliri federatsiyasigä äza boldi, Evraziya Kitaphanilar assambleyasiniŋ qoştäsisçisi ataldi. Uniŋ rähbärligidä Qazaqstan Җumhuriyiti kitaphanilar ittipaqi quruldi. “Mädäniy miras” dšlät programmisi dairisidä Evropa älliriniŋ kitaphaniliriğa vä arhivliriğa ilmiy-izdäştürüş ekspeditsiyaliri uyuşturuldi. 2003-jilniŋ iyul' eyida Roza Berdigalieva Astana şähiri Milliy akademiyalik kitaphanisiğa mudir bolup tayinlandi.
– Yadiŋizda bolsa, milliy kitaphaniğa tonulğan mädäniyätşunas alim Murat Ävezovmu rähbärlik qilğan…
— Däl şundaq, 2003-jili mädäniyätşunas alim, diplomat, hitayşunas, M.V. Lomonosov namidiki Moskva dšlät universitetini tamamliğan Murat Ävezov başqurdi. M.Ävezov kitaphaniniŋ barliq yšniliştiki paaliyitini qollap-quvätläp, mädäniyätniŋ çapsan täräqqiy etişigä yardäm berip, uniŋ gumanitarliq alahidiligini ayrip kšrsätti. 2004-jili uniŋ täşäbbusi bilän “Ruh-Miras” җämiyätlik birläşmisi quruldi. Birläşmä kitaphaniniŋ kündilik paaliyitini qollap-quvätläş bilän billä “Mädäniy miras” dšlät programmisini ämälgä aşuruşqa nätiҗidarliq iştrak qiliş vä mädäniyätşunasliq layihilärgä, şu җümlidin näşriyat işliriğa arilişiş üçün mäbläğ җälip qildi. Birläşmä 2004-jili “Ruh-Miras” mädäniyätşunasliq al'manahini täsis qildi. Al'manahniŋ mähsiti – “Mädäniy miras” dšlät programmisiniŋ ämälgä eşişini kšrsitiş vä mäzkür sahadiki, şu җümlidin kitap çiqiriş sahasidiki tätqiqatlarni qollap-quvätläştin ibarät.
– Bügünki kündä oqurmänlärniŋ kitaphaniğa keliş statistikisi qandağiraq?
– Kitaphaniğa künigä 2 – 2,5 miŋ oquğuçi kelidu. Ularğa 1500 orunluq 14 ihtisaslaşturulğan zallarda hizmät kšrsitilidu. Jiliğa 42 miŋdin oşuq oqurmänniŋ hšddisidin çiqivatimiz. Qazaqstan Җumhuriyiti milliy kitaphanisiniŋ asasiy kontingenti – ilim-pän vä işläpçiqirişniŋ härhil sahaliriniŋ mutähässisliri, aspirantlar, ilmiy hadimlar, aliy häm käspiy oquş orunliriniŋ studentliri. Ottura hesapta heridarlirimizniŋ 30 payizini härhil mutähässislär vä ilmiy hadimlar, 65 payizini yaşlar vä bäş payizini pensionerlar täşkil qilidu.
– Ändi mädäniy miras fondi häqqidä gäplişäyli. Һazirqi kündä mäzkür yšniliştä silär qandaq layihilärni uyuşturuvatisilär?
– Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Milliy kitaphanisi Qazaqstan hälqiniŋ rohiy mirasini äkis ättüridiğan äҗayip kitap fondiğa egä. Ularniŋ arisida qazaq, rus vä evropa tilliridiki yazma yadikarliqliri, qazaq märipätçiliriniŋ qolyazmiliri, Qazaqstan häqqidä ämgäklär, Qazaqstanniŋ däsläpki qärällik näşirliri bar. Kitaphanida duniyaniŋ 122 tilida 6,5 million dana näşir häm hšҗҗät materialliri saqlinivatidu. Milliy kitaphaniniŋ asasiy mähsätliriniŋ biri – mäzkür fondni kitaphana oqurmänlirigä tävsiyä qiliş bilän billä ularni kälgüsi ävlat üçün saqlap qeliştin ibarät. Zamaniviy ähbarat tehnologiyaliri toplanğan ähbaratni käŋ miqiyasta elektronluq şäkilgä yštkäşkä kirişişkä vä ähbarat resursliriniŋ printsip җähättin yeŋi türlirini quruşqa imkaniyät yaritivatidu.
– Biyil Uluq Ğalibiyätniŋ 75 jilliğini nişanlaymiz. Uluq Vätän uruşi jilliridiki kitaphana işi häqqidä eytip bärsiŋiz?
– Kitaphaniniŋ Uluq Vätän uruşi jilliridiki paaliyiti Qazaqstan kitaphana işiniŋ jilnamisida alahidä orunni egiläydu. 1941-jilniŋ 22-iyunidin başlap kitaphaniniŋ işi käskin šzgärdi. Pütkül Qazaqstan boyiçä miŋliğan adäm Qizil Armiyagä šz ihtiyari bilän äza boluş ärizisini bärdi. A.S. Puşkin namidiki Dšlät ammiviy kitaphanisi hadimliriniŋ bir qismi ihtiyariy räviştä frontqa atlandi. Ularniŋ arisida aka-uka Ahmetovlar, İvan Bondarenko, Vladimir Mahovikov, Grigoriy Tsarev, kitaphana mudiri Muhtar Janğalin, hämmisi bolup 11 adäm bar. Muhtar Janğalin vä Grigoriy Tsarevtin başqisi җäŋ mäydanlirida qährimanlarçä qaza boldi.
Uruş kitaphana işiniŋ şäklini häm usulini qät°iy šzgärtti. 1941-jilniŋ dekabr' eyidin tartip härbiy qisimlarğa, gospital'larğa vä härbiy hizmätkä çaqiriş punktliriğa hizmät kšrsitiş üçün A.S. Puşkin namidiki kitaphaniniŋ kšçmä fondi toğriliq vaqitliq qaidä işlinip çiqti. Buniŋdin taşqiri kitaphana hadimliri mäydanğa ädäbiy kitaplarni ävätişkä härtäräplimä yardämläşti. Kitaphana mudiri M. Janğalin Keŋäş Armiyasi qatariğa çaqirtilğandin keyin kitaphanini E.Şmeleva başqurdi. Uruş vaqtiniŋ şärtlirigä muvapiq, kitaphaniniŋ iş käştisi qayta qaraldi: ştat qisqirap, däm elişlar rät qilindi, iş küni uzartildi, däm eliş künliri hadimlarniŋ barliği җämiyätlik çarä-tädbirlär bilän bänt boldi. Qisqisi, bu şaraitta kitaphana hadimliriniŋ azayğiniğa qarimay, ilgärki petiçä ämgäk qildi.
– Rast, bu dävir pütkül mämlikät üçün eğir boldi. Mälumki, uruş vaqtida Almutiğa pütkül keŋäş җumhuriyätliridin kšpligän ziyalilar, alimlar häm yazğuçilar kšçirildi. Moşu häqqidä täpsiliy eytip bärsiŋiz?
– Uruş jilliri Keŋäş İttipaqidin intellektual sahaniŋ hadimliri kšçirilip, Almuta ilmiy-tätqiqat mähkimiliriniŋ, oquş orunliriniŋ, studentlarniŋ märkizigä aylandi. Almutiğa kšrnäklik alimlar, yazğuçilar, artistlar vä kompozitorlar aililiri bilän kšçüp käldi. Şu jilliri kitaphaniniŋ oquş zallirida yazğuçilar V.Lugovskoy, A.Tolstoy, S.Ustinskiy, rejisser S.Eyzenşteyn, Keŋäş İttipaqiniŋ häliq artistliri M.İ. Jarov, B.Çirkov, N.Çerkasov, L.Tselikovskaya, V.Maretskaya, N.Sats, A.Abrikosov, P.Kadoçnikov, akademiklar A.Adoratskiy, A.Pankratova vä başqimu mädäniyät häm ilim pänniŋ kšrnäklik ärbapliri işlidi. Uruş jilliri K.Paustovskiy, S.Marşak kitaphaniniŋ turaqliq oquğuçiliri boldi.
Kitaphanimizniŋ kamdin-kam uçraydiğan kitaplar vä qolyazmilar bšlümidä U.Voinov vä S.Eyzenşteyn salğan sürätlärniŋ säkkiz däptiri saqlanğan. Ular Almutida “İvan Groznıy” kinofil'mi çüşirilgändin keyin moşu yärgä kältürülgän.
Kitaphana kollektiviğa oqurmänlärniŋ tälivini qanaätländürüş, ularğa juquri däriҗidä hizmät kšrsitiş üçün tinmay ämgäk qilişqa toğra käldi. Eytiş keräkki, ular bu väzipiniŋ hšddisidin toluq çiqalidi. Ularniŋ barliği fond tärkivigä häm kitaphana hizmitigä juquri baha bärdi. Buniŋğa äşu eğir jillarda ularniŋ “Pikirlär häm täkliplär” kitavida yezip qaldurğanliri yarqin ispat bolalaydu. Ular kitaphana kollektiviniŋ pidakaranä ämgigigä nahayiti juquri baha bärgän.

Sšhbätläşkän
Bähtiyar TOHTAHUNOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ