Yeŋi toplam

0
31 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»
Ötkän häptidä җänubiy paytähtimizdiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ «Yüsüp Has Һaҗip» namidiki kitaphanisida җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi, 153-mäktäp-gimnaziya vä «Turan duniyasi» türkiy häliqlärniŋ mädäniyät fondiniŋ uyuşturuşi bilän «Uyğur şairliriniŋ türkiy häliqlär ädäbiyatidiki tšhpisi» namliq kitapniŋ tonuşturuş märasimi bolup štti.
Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ väkilliri, ziyalilar, alimlar, muällimlär, jigitbaşliri vä oquğuçilar qatnaşqan uşbu märasimda tonuşturulup, lentisi qiyilğan yeŋi toplamni filologiya pänliriniŋ namziti Rähmätҗan Yüsüpov näşirgä täyyarliğan. Kitap qazaqstanliq, qirğizstanliq vä šzbäkstanliq uyğurşunas alimlarniŋ šz vaqtida uyğur ädäbiyati namayändiliriniŋ hayati vä iҗadiyiti häqqidä yazğan tätqiqatliri asasida tüzülgän. Şunimu täkitläş lazimki, äynä şu uyğur ädipliriniŋ türkiy häliqlär mädäniyitigä qoşqan tšhpisini, türkiy häliqlär arisidiki dostluqni, birlikni tärğip qilişta duniya türkiy häliqlär Assambleyasiniŋ äzasi Karlin Mähpirovniŋ rähbärligidiki «Turan duniyasi» türkiy häliqlärniŋ mädäniyät fondi täripidin birqatar bebaha kitaplar näşir qilindi. «Abduqadir Damollam», «Ähmät Yügnäki. Ätäbätul Һäqayiq», «Türk duniyasi», «Musabaevlar vä milliy maarip» vä bügün käŋ kitaphan ammisiğa tävsiyä qilinivatqan «Uyğur şairliriniŋ türkiy häliqlär ädäbiyatidiki tšhpisi» kitavi äynä şular җümlisidindur.
Tonuşturuş märasimida sšzgä çiqqan A.Rozibaqiev namidiki 153- mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri, Almuta şähärlik mäslihätniŋ deputati Şavkät Ömärov, M.Һämraev namidiki 150-uyğur ottura mäktiviniŋ uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi, filologiya pänliriniŋ namziti Һakimҗan Һämraev, 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi Rano İlieva, M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyaniŋ başlanğuç sinip muällimi Sahinur Qurbanova, ҖUEM räisiniŋ orunbasari, «Uyğur avazi» gezitiniŋ baş muhärriri Erşat Äsmätov, ҖUEM yenidiki Alimlar keŋişiniŋ räisi, biologiya pänliriniŋ doktori Mäsimҗan Velämov, «Mektep» näşriyati Uyğur redaktsiyasiniŋ başliği Rähmätҗan Ğoҗambärdiev, «Turan duniyasi» türkiy häliqlärniŋ mädäniyät fondiniŋ mudiri Karlin Mähpirov vä başqilar uşbu kitapniŋ tärbiyäviy ähmiyitigä, mäzmun-mahiyitigä ätrapliq tohtilip štkäç, mäzkür märasimniŋ ädäbiyatni, mädäniyätni yeqindin qollap-quvätläş vä ammiviy räviştä tärğip qiliş häm ana tilimizniŋ qädir-qimmitini rivaҗlanduruş boyiçä taşlanğan izgü başlanma ekänligini täkitlidi.
Şuniŋdin keyin peşqädäm mätbääçi Zerivahun Molotov, ҖUEMniŋ Almuta şähärlik şšbisiniŋ räisi, meditsina pänliriniŋ namziti Äbäydullam Җapparov kitapniŋ rämzlik lentisini qiyip, uşbu kitapni näşirgä täyyarliğuçilarni täbrikläp, iҗadiyitigä utuq tilidi.
Märasim davamida sšzgä çiqqan Rähmätҗan Yüsüpov mäzkür kitapniŋ alahidilikliri vä uniŋ täyyarliniş җäriyanliri toğriliq jiğilğanlarğa qisqiçä çüşänçä berip, gimnaziya kitaphanisiğa on kitap soğa qildi. Andin u uşbu tonuşturuş märasiminiŋ uyuşturğuçiliriğa vä qimmät vaqtini bšlüp kälgän mehmanlarğa çäksiz minnätdarliğini bildürdi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ