“Bähtiŋ mäŋgülük bolsun, qayaş!”

0
128 ret oqıldı

Ailäviy al'bomni varaqlap oltirip, kšzüm monu sürätkä çüşüp qaldi: hatalaşmisam, Polat Abdullaevniŋ 70 yaşliq tävälludiğa beğişlanğan mäşrivimizdä çüşkän eduq. Mana, aridin yänä on jil štüptu. “Vaqit – eqin su” degini rast ohşaydu, cürättä otturida oltarğan Һakim aka İsmayilov hazir arimizda yoq. Märhum buniŋdin üç jil ilgiri vapat boldi.
Eytmaqçi, Һakim akiniŋ täşäbbusi vä yeqindin qollap-quvätlişi bilän ottuz oğul mäşrivimiz täşkil qilinğan edi. Uniŋğimu toğra 30 jil boluptu. Sürätkä qarap oltirip, Һakim akiniŋ yarqin qiyapiti yänä bir qetim kšz aldimğa käldi: çoŋqur bilimlik, alaytänla kämtar insan bolidiğan. Pütkül aŋliq hayatini Yarkänt täväsiniŋ täräqqiyatiğa beğişlap, uzaq jillar davamida nahiyäniŋ partiya, keŋäş organlirida ünümlük ämgäk qildi. U yaq toğriliq eytsaq, gäp nurğun. Biraq män bu qetim sürättä oŋda oltarğan vä moşu künlärdä mubaräk 80 yaşliğini qarşi elivatqan Polat Abdullaev toğriliq yazmaqçimän.
Äsli Polat ikkimizniŋ tegi-täkti kiçikaqsuluq, yänä kelip, biz hädä-siŋillarniŋ baliliri. Polat äl beşiğa eğir kün çüşkän Uluq Vätän uruşi harpisida tuğuldi. Dadisi Muhämmät җäŋ mäydaniğa atlanğanda, u tehi bir yaşqimu tolmiğan edi. Oğläm animiz üç oğul bilän (çoŋi Ğäyrät – 8, otturançisi Pärhat – 4 yaşta edi) qalidu. Çüşinişlikki, barliq eğirçiliq Oğläm aniniŋ zimmisigä çüşidu. Biraq kiçik anam bu qiyinçiliqlarğa bärdaşliq berip, šmürlük җüpti Mähämmättin yaldama bolup qalğan pärzäntliriniŋ hayattin šz ornini tepişi üçün qolidin kälgän hämmä şärt-şaraitni yaritişqa tirişidu. Pärzäntlärmu ana eqidisini aqlaşni bildi. Ğäyrät akam ottura mäktäpni pütärgändin keyin Qazaq veterinariya institutini tamamlap, ta hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä Uyğur nahiyäsiniŋ çarviçiliq sahasida rähbiriy hizmätlärdä bolup, nahiyä täräqqiyatiğa birkişilik munasip hässisini qoşti.
Pärhat aka bolsa, qisqa muddätlik şoferluq kursni tamamlap, Çonҗa yoluvçilarni toşuş parkida işlidi. Eytiş keräkki, hayatiniŋ ahirqi jilliri u ismi helä-helä yärlärgä mälum bolğan häliq tevipi ataldi.
Känҗisi Polat bolsa, Yeza egiligi institutini tamamlidi. Ämgäk paaliyitini Almutidiki šy başquruş mähkimiliriniŋ biridä injener-elektrik boluştin başlap, mäzkür başqarminiŋ başliği däriҗisigiçä kštirildi. Kim bilidu, ägär Polat moşu sahada hizmät qilivärgän bolsa, mümkin, tehimu juquri lavazimlarni egiligän bolar edi. Biraq uniŋda muzıkiliq aliy bilim yoq bolsimu, uyğur milliy sän°itigä, җümlidin nahşa-sazğa bolğan huştarliq tuyuqsiz käspini šzgärtişkä türtkä boldi. Polat Abdullaev җumhuriyät Mädäniyät ministrliginiŋ tävsiyäsi bilän Uyğur teatriniŋ iҗraiy mudiri bolup bäkitildi vä uzaq jillar davamida moşu hizmätni җandili bilän atqurdi.
Tehi yadimda, 1981-jili män Moskvada üçayliq qisqa kursta oquvatattim. Polat moşu şähärgä täҗribä almaşturuş üçün käptu. U dävirlärdä pütkülittipaqliq milliy sän°ät kšrükliri, festival'lar pat-patla štküzülüp turidiğan. Polatmu şundaq konkurs-bayqaşlarğa qatnişidiğan Uyğur teatriniŋ Mosvadiki kontsertini štküzüşniŋ täräddutinimu kšrüşkä başlidi. Qisqisi, Polat ikkimiz här küni degidäk bir teatrğa barimiz. Undaq bolğini, uniŋğa Moskvadiki on teatrğa mähsus täklipnamä berilgän ekän. Täklipnamä, adättikidäk, ikkiadämlik bolğaçqa, meniŋmu uniŋ bilän berişimğa toğra kelip qaldi. Şundaq künlärniŋ biridä, hatalaşmisam, Tagankidiki teatrdin çiqip, dirijer Alimҗan Toqaev bilän uçrişip qalduq. Üçimiz biraz muŋdişiş qarariğa kelip, restorandin orun alduq. Şu çağda Polat aka restoran orkestriğa uyğurçä birär saz çelip beriş istigini eytivedi, ular uyğurçä heçbir muzıkini bilmäydiğanliğini eytti. Polat aka bolsa, “hazir nota yezip bärsäm, oynalamsilär?” däp soridi. Ular kelişsä keräk, şu yärdila Alimҗan bilän Polat ikkisi aq qäğäzgila nota yezip bärdi. Orkestr şu notiğa qarap, uyğurniŋ saz-näğmisini yaŋritivätti, bizla ämäs, restorandikilärniŋ hämmisi degidäk ussulğa çüşüp kätkän edi.
Bu misalni kältürüvatqinimniŋ sävävi, Polatta, juqurida eytqinimdäk, aliy muzıkiliq bilim bolmisimu, uyğur saz-näğmisigä bolğan iştiyaqi ta hazirğiçä hämmimizni kayil qilidu. U dutar-tämbirdä, huddi käspiylärdäk, ärkin oynaydu, saz äsvaplirini yasaşniŋ mahiri, misqa sürät çekişni ämäk qilidu, qisqisi, bäş barmiğidin hünär temip turğan insan.
Polatniŋ kšp küç çiqirişi bilän Uyğur teatriniŋ Moskvadiki dekadisi nahayiti utuqluq štti. U jili män Leningradtiki (hazirqi Sankt-Peterburg) Pavlov namidiki 1-meduniversitetta doktoranturida oquvatattim. Һär küni degidäk Polat bilän hävärlişip turdum. Dekada pütkändin keyin Polat räpiqisi Ayimbüvi bilän Leningradqa bir küngä kelidiğanliğini eytti. Män, älvättä, ularni kütüvelip, şähärni arilap kšrsätmäkçi boldum. Biraq Polat “Leningradni bir kün içidä tügäl arilap çiqiş mümkin ämäs, şuŋlaşqa däsläp Ermitajğa, andin milliy sän°ät mirasgahliriğa barayli” däp eytti. Ändi oylisam, bu sän°ätni bar işqi bilän yahşi kšrgän, uni sšygän adämniŋ tälivi edi.
Eytmaqçi, Polat meniŋdin ikki yaş çoŋ. Äslidä, häm yaş җähättin, häm uruq-tuqqançiliq җähättin bolsun, män uniŋğa “aka” däp muraҗiät qilişim keräk edi. Biraq, şundaq qoyuq arilaştuqki, ahiri, biz, aka-ukilar bolsaqmu, bir-birimizni päqät ismimiz bilänla ataşqa adätlinip kättuq. Bu, meniŋçä, arimizni tehimu yeqinlaşturidiğan kšrünüş bolup qaldi.
Män şu närsini eniq eytimänki, Polat šziniŋ täbiät äta qilğan talanti bilän päqät hizmitidila ämäs, şundaqla ailisidimu oşuği alçu çüşkän adäm. U studentliq dävridä Ayimbüvi bilän tonuşup, ailä qurdi. Eytmaqçi, Ayimbüvi uyğur qizliri arisida armiya sepidä hizmät qilğan birdin-bir ayaldur. Şuŋlaşqa bolsa keräk, u yaq Qazaq qizlar pedagogika institutini tamamlisimu, “ärlärniŋ” işini tallavaldi: uzaq jillar davamida içki işlar organlirida rähbiriy lavazimlarda hizmät qilip, podpolkovnikniŋ unvani bilän istipağa çiqti. Polat ikkisi Dilbär vä Mehrivan isimliq qizlirini җämiyätkä yaramliq şähslärdin qilip tärbiyiläp qatarğa qoşti. Bügün ulardin nävrä-çävrä sšyüp, şularniŋ tärbiyisi bilän bänt.
Bähtini adil mehnättin tepip, boyida bar talantini royapqa çiqirişni bilgän Polatqa çäksiz minnätdarliğimni izhar qilip, “qolğa kältürgän bähtiŋ mäŋgülük bolsun, qayaş!” degän tiligimni izhar qilmaqçimän.

Turğan SOPİEV,
meditsina pänliriniŋ
doktori, professor.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ