Kšktalliq kšpbaliliq anilar

0
47 ret oqıldı

Kšktalğa iş babi bilän pat-pat berişqa toğra kelidu. Çünki ilgiri nahiyä märkizi hesaplanğan yezida 15 000din oşuq ahali yaşaydu. Mäzkür yezida ammiviy-mädäniy çarä-tädbirlär turaqliq uyuşturulup, uniŋğa çoŋ-kiçik paal qatnişivatidu.

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Bu qetimqi märasimni kšktalliqlar «Anilarğa baş egimiz hämmimiz» däp ataptu. İkki yüzdin oşuq hanim-qizniŋ beşini qoşqan bu mäyrämgä Kšktal yeza okrugida istiqamät qilivatqan barliq millät väkilliri baş qoşti. Märasimniŋ täşäbbuskarliri Kšktal yezisiniŋ baş jigitbeşi Rähimҗan Yaqupovniŋ rähbärligidiki jut aktivistliri ekän. Baş jigitbeşi barliq aŋliq hayatini täväniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy sahalirini täräqqiy ätküzüşkä särip qilğan, bala tärbiyiläp qatarğa qoşqan, bu künlärdä 80 yaşliq tävälludini qarşi elivatqan tšrt anini kšpçilikkä tonuşturdi.
– Bügün biz bir qoli bilän bšşükni, yänä bir qoli bilän duniyani tävrätkän anilarğa bolğan çäksiz mehir-muhabbitimizni izhar qilimiz. Bu künlärdä 80 yaşliğini nişanlavatqan jutumizniŋ nuraniy anisi Tursunay Beşirova — 14 bala tepip, qatarğa qoşqan «Altın alqa» egisi. U pütkül aŋliq hayatida yezidiki kšmüqonaq zavodida işläp, yeza egiligi sahasiniŋ täräqqiyatiğa tegişlik hässisini qoşti. Tursunay Beşirova bügünki kündä 27 nävrä, 20din oşuq çävrä sšygän kšktalliqlarniŋ anisi. Ändi Rahatbüvi Fahretdinova bolsa, bäş bala tepip, qatarğa qoşti. Yadiŋlarda bolsa, Kšktalda tikinçilär fabrikisida kšpligän hanim-qizlar ämgäk qildi. Äynä şu yärdä işläp, hšrmätlik däm elişqa çiqqan Rahatbüviniŋ 12 nävrisi, 5 çävrisi bar. Ruqiyäm Fayzullinamu addiy, ämgäkçan ana. Mäktäptä edän juyğuçi bolup işligän jilliri u, ustazniŋmu, oquğuçiniŋmu sšyümlük anisi bolalidi. Tšrt pärzändidin sšygän arzuluq 9 nävrisi, 4 çävrisi uniŋğa ämäk. Jutdişimiz Saadätbüvi Rähmanovani mahir qoluq tikinçi deyişkä toluq asas bar. Çünki umu tikinçilär fabrikisida işläp, ahaliğa mäişiy hizmät kšrsätti. Saadätbüvi ana bäş pärzändini qatarğa qoşup, ändiliktä üç nävrisidin çävrä sšysäm degän arzu-armanlirini yoşurmaydu, – däp anilarğa bolğan izgü-tiläklirini izhar qildi u.
– Kšktal — Yarkänt täväsidiki äŋ qedimiy jut. Bu jutta ondin oşuq millät väkili äzäldin iҗil-inaq yaşap kälmäktä. Bügünki märasimda qazaq, uyğur, tuŋgan, rus, šzbäk, tatar, çeçen vä başqimu millät väkillirini kšrüp, hursän boluvatmän, – dedi Panfilov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rizaydin Äysaev. – Җümlidin 450tin oşuq uyğur ailisiniŋ täğdiri moşu jutqa mäkkäm bağlanğan. Kšktalda ikki mäktäp bar. Ularda uyğur sinipliri bolmiğini bilän tilimizni saqlap, urpi-adät, räsim-qaidilirimizni, mädäniyitimizni saqlap, rivaҗlanduruş yolida jigitbaşliri bilän hanim-qizlarniŋ elip berivatqan işliridin biz minnätdarmiz. Çünki bu juttin rus millitiniŋ väkillirimu җumhuriyätlik «Uyğur avazi» gezitini elip oquydu. U şundaqla uyğur tilida ärkin sšzläydu. Uyğurğa bolğan hšrmitiniŋ ispati şu ämäsmu?!
Rizaydin Seyitoğli sämimiy tiläkliridin keyin 80-baharini qarşi elivatqan, täväniŋ iҗtimaiy- ihtisadiy, mädäniy sahaliriniŋ täräqqiyatiğa birkişilik tšhpisini qoşqan, pärzänt šstürüp, nävrä quçqan anilarğa mädäniyät märkizi namidin täşäkkürnamilarni tapşurdi.
Mäyrämlik käçtä Kšktal yeza okrugi hakiminiŋ orunbasari Batırbek Qadırbaev, okrugtiki Aqsaqallar keŋişiniŋ räisi Saylau Sultanqulov, Slavyan mädäniyät märkiziniŋ räisi Larisa Stolyarova, yeziliq ağriqhaniniŋ baş dohturi El'vira Uşpaeva rähbärligidiki meditsina hadimliri vä başqilar sšz elip, kšŋüllük käçniŋ uyuşturğuçiliriğa minnätdarliğini izhar qilişti.
– Kšktal häqiqätänmu dostluği, birligi yaraşqan jut, –dedi novättä sšzgä çiqqan Bauırjan Momışulı namidiki mäktäpniŋ mudiri Aygül Nüsipqojaeva. – Män bügün uyğurniŋ milliy kiyimini, beşiğa bäk çirayliq yaraşqan dopisini kiygän qazaq qizini, uyğurniŋ milliy ussulini oynavatqan rus oğlini kšrüvatimän. Tärbiyä moşuniŋdin başlinidu. Biz beşimizğa çüşkän külpätlik uruş jillirida bir parçä nenimizni täŋ bšlüşkän eduq. Uyğurniŋ ğäzälhan şairi Helil Һämraev küyligändäk, toğaç bilän qurutni täŋ bšlüşkän häliqmiz. İlahim, dostluğimiz mäŋgülük bolsun!

Panfilov nahiyäsi.
Tursunmähämät MÄŞÜROV çüşärgän sürät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ