Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasım-Jomart Toqaevniŋ muraҗiiti

0
725 ret oqıldı

Һšrmätlik vätändaşlar!
Silärgä mälumki, Salamätlikni saqlaş ministrligi bügünki küngä qädär birqatar qazaqstanliqlarda taҗsiman virus alamätliriniŋ eniqlanğanliğini räsmiy bildürdi. Uniŋ tarqiliş hovupi bar.
Virus çättin kältürüldi. Juqumluq kesälgä muptila bolğan grajdanlar vraçlarniŋ nazaritidä boluvatidu.
Ular alaqä bağliğan adämlär eniqlandi vä meditsiniliq nazarät astida.
Qazaqstan nurğunliğan ällärdin aval mähsus ekspertlar ştabini vä Һškümät däriҗisidä idarilärara komissiyani qurdi, virusniŋ tarqilişiğa qarşi turuş planini qobul qildi.
Duniyaviy salamätlikni saqlaş täşkilati elan qilğan taҗsiman virusniŋ pandemiyasi hovupluq miqiyasqa egä boldi.
Şuŋlaşqa män Qazaqstan qanuniğa muvapiq mämlikitimiz territoriyasidä pävquladdä ähval җariy qiliş toğriliq Pärmanni imzalidim.
Pävquladdä ähval tärtivi 2020-jili 16-mart ätigänligi saat 8.00da küçigä kirip, 30 tävlük davamlişidu. Zšrür bolğan ähvalda tärtip küçi uzartilişi mümkin.
Prezident yenida Prem'er-ministrniŋ räisligidä Pävquladdä ähval tärtivini täminläş boyiçä dšlät komissiyasi quruldi.
Pärmanda zšrür aldini eliş vä profilaktikiliq iş-härikätlär kšzdä tutuldi.
Җämiyät tärtivini küzitiş küçiyidu.
Ammiviy çarä-tädbirlärni štküzüş män°iy qilindi.
Nurğunliğan qazaqstanliqlar aldimizdiki mäyrämlärgä munasivätlik planlirini tüzüp, kimdu-biri kontsertlarğa, kimdu-biri sport musabiqilirigä barmaqçi bolğan edi.
Äpsus, šzimizniŋ umumyüzlük salamätligimiz üçün bularni keyingä qalduruşqa toğra kelidu.
Şuniŋ bilän bir vaqitta çoŋ soda ob°ektliriniŋ işlişi çäklinidu, biraq ozuq-tülük vä birinçi novättä lazim bolidiğan tovarlar setilidiğan, җümlidin soda-oyun-tamaşä märkäzliriniŋ içidiki başqa magazinlar, älvättä, işini davamlaşturidu.
Bazarlarniŋ işläş tärtivini yärlik iҗraiy organlarniŋ täklipliri asasida dšlät komissiyasi bälgüläydu.
Oyun-tamaşä märkäzliri, kinoteatrlar, teatrlar, kšrgäzmilär vä adämlär nurğun toplinidiğan başqa ob°ektlar vaqitliq yepilidu.
Mäktäp oquğuçiliri baldur tätilgä ävätildi, aliy oquş orunliri bilän kolledjlarniŋ studentliri onlayn-oquşqa kšçirildi. Bu oquş җäriyaniğa tüzitişlärni kirgüzidu, biraq balilar salamätligi – biz üçün ävzäldur.
Grajdanlar ailäviy vä hatirä märasimliriğa bağliq ammiviy jiğinlarni štküzüştin baş tartişi şärt.
Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ territoriyasigä kiriş vä uniŋdin çiqiş çäklinidu. Buni çüşinişiŋlarni iltimas qilimän.
Biraq juqurida atap kšrsitilgän çarilärniŋ jük toşuşqa munasiviti yoq.
Dšlät çegarisidiki štküzüş punktlirida, vokzallar bilän aeroportlarda sanitariya-epidemiologiya tärtivi küçäytildi.
Meniŋ tapşurmam boyiçä Һškümät rezervidin dora-därmäklärni, test-sistemilarni, laboratoriya җabduqlirini setiveliş üçün mäbläğ bšlündi. Mämlikät ağriqhanilirida orun yetärlik.
Şuni alahidä täkitligüm keliduki, dšlät organliri sanitariya-profilaktikiliq vä epidemiyagä qarşi çarä-tädbirlärni uyuşturuş planini işläp çiqti.
Qazaqstan grajdanlirini vakalätlik hizmätlärgä zšrür yardäm qilişqa çaqirimän.
Mundaq ähvalda biz hämmimiz җavapkärlik kšrsitip, intizamliq boluşimiz lazim.
Ağriqniŋ däsläpki alamätliri päyda bolğanda, därhal turuşluq җay boyiçä meditsina hizmitigä muraҗiät qiliş keräk.
Meditsiniliq täkşürüştin štüştin baş tartqanlar vä karantin tärtivini buzğanlar җazalinidu.
Buniŋda šzäŋ vä šzäŋniŋ yeqinliriŋğa ğämhorluq qilişniŋ addiy usullirini ästä tutuş keräk: turaqliq qolni juyuş, taziliqni saqlaş, adämlär nurğun toplanğan yärgä barmasliqqa tirişiş lazim.
Bu künlärdä salamätlikni saqlaş sistemisi hadimliriğa alahidä işänçä artilidu.
Kšp närsä ularniŋ käspiy vä insaniy qatnişişiğa bağliq. Mämlikät hayatidiki moşu muräkkäp basquçtin bizniŋ mediklar şäräp bilän štüşi vä qazaqstanliqlarniŋ salamätligini saqlaş üçün zšrür bolğan hämmä närsini qilişi keräk.
Qimmätlik vätändaşlar!
Biz taҗsiman virusniŋ alämşumul ihtisatqa eğir sälbiy täsir qilişiniŋ şahidi bolduq.
Ämäliyatta sšz pütkül duniyaviy ihtisadiy sisteminiŋ šzgärgänligi toğriliq boluvatidu.
Qazaqstan moşu miqiyasliq bohranniŋ apätlirini sezivatidu.
Biraq, ihtisadiy qiyinçiliqlarğa qarimay, biz iҗtimaiy käskinlikniŋ, işsizliqniŋ šsüşigä yol qoymasliq üçün zšrür bolğan barliq çarilärni kšrimiz.
Elbası Nursultan Äbişoğli Nazarbaevniŋ jiraqni kšzdä tutqan säyasiti tüpäyli mämlikitimizniŋ häliqara rezervliri 90 milliard dollarğa yetip qaldi.
Bu – ihtisadimizniŋ turaqliqliğiniŋ saqlinişiniŋ vä dšlätniŋ iҗtimaiy mäҗburiyätliriniŋ orunlinişiniŋ җiddiy kapaliti.
Biz byudjet hiraҗitini iş bilän täminläş vä biznes üçün toluq payda beridiğan yšnilişlärgä qayta nişan qilimiz.
Elimiz tiҗarätçilirini qollap-quvätläş vä yeŋi iş orunlirini vuҗutqa kältürüşkä kam degändä 300 milliard täŋgä bšlünidu.
Biznesni nesiyä bilän täminläş däriҗisiniŋ tšvänlitilişigä yol qoyuşqa bolmaydu. İçki bazarni toluqturuş vä işläpçiqirişni räğbätländürüş üçün “Addiy närsilär ihtisadi” programmisini mäbläğ bilän täminläş kšpäytilidu.
Mämlikättä ozuq-tülük zapasiniŋ yetärlik ekänligigä alahidä diqqät ağdurğum kelidu, şuŋlaşqa bahalarni elipsatarliq mähsättä aşuruşqa yol qoyulmaydu.
Meniŋ tapşurmam boyiçä Һškümät vä barliq däriҗilärdiki hakimlar moşu mäsilini qät°iy nazarätkä alidu.
Män şundaqla “İҗtimaiy-ihtisadiy turaqliqni täminläş çariliri toğriliq” Pärmanni imzalidim.
Bu hšҗҗät hakimiyät vä dšlät organliriniŋ nätiҗidarliq işlişini täminläş, bohran şaraitida, җümlidin ägär bu lazim bolsa, seliq sahasida zšrür bolğan barliq qararlarni qobul qiliş imkaniyitini beridu.
Pärman zšrür bolğan dora-därmäklärni vä başqa vasitilärni addiy tärtiptä, asasän elimiz işläp çiqarğuçiliridin setiveliş hoquqini beridu.
Şundaq qilip, biz qimmät vaqitni vä mäbläğni ihtisat qilimiz, bu qeliplaşqan pävquladdä halättä nahayiti muhimdur.
Hälqimiz danaliğiniŋ vä juquri grajdanliq җavapkärliginiŋ, җämiyät häm dšlätniŋ uyğun härikitiniŋ bizgä barliq qiyinçiliqlarni yeŋişqa imkaniyät yaritidiğanliğiğa işinimän.
İğvagärlik ähbarat tarqitip, parakändilik päyda qilivatqanlar qanunğa muvapiq җazalinidu.
Ammiviy ähbarat vasitiliri vä internet-resurslar šz işida päqät räsmiy mänbälärgä asaslinişi keräk.
Qimmätlik qazaqstanliqlar!
Hälqimiz šz tarihida hämmidin aval birlik vä җipsiliq tüpäyli nurğunliğan qiyinçiliqlarni yäŋgän.
Qazaqstanniŋ barliq grajdanlirini hatirҗämlik saqlaşqa, bir-birigä yardäm qilişqa, šzini vä yeqinlirini himayä qilişqa çaqirimän.
Hälqimizniŋ rohiy küçi, bizgä has ümütvarliq vä hayatqa iҗabiy kšzqaraş – bügünki kündä alahidä ähmiyätliktur.
Bizniŋ birlişip, barliq qiyinçiliqlarni yeŋidiğanliğimizğa işinimän!
Biz billä!

Bälüşüş

Javap qalduruŋ