Qayta yoriğan çiraq

0
70 ret oqıldı

(Һekayä)

Һaşim bügün idaridin helä käç qaytti. Ätidin başlap däm elişi başlinidu. Oylap kšrsä, bir jil mabaynida tüzügiräk dämmu almaptu. Bir quruluşni paydilinişqa beripla, ikkinçisini başlaydu. Turuşluq šylärni šz vaqtida süpätlik tapşurup bärmisä, yänä bolmaydu. Çünki häliq «jigirmä, jigirmä bäş jil içidä tšläymiz», däp nesiyägä ahça elip, banklarğa qip-qizil qärizgä petip oltiridu. Ularğimu ugal…
Özimu işni däp ahirqi vaqitlarda šyinimu kšrmäs boldi. Bir kün Almutida bolsa, aylap başqa şähärlärdä jürätti. Yol azavidinmu herip kätti. Gayilarda ailisini elip heçkim yoq yärlärgä kätküsi kelätti. Biraq nädin, iş baştin eşip tursa.
Biyilqi däm elişni, birnäççä qetim barğan bolsimu, ayaliniŋ hahişi bilän yänä Misirda štküzmäkçi. Һaşimğa bolsa, äşu qumluq çšldin kšrä, tuğulup šskän jutiğa berip däm eliş ävzäl edi. Mäligä barmiğiniğimu helä vaqit boptu. «Jutqa berip qaytayli» desila, ayaliniŋ tumşuği yär süpürüp ketidu. Çünki şähärdä tuğulup šskäçkä, yeziğa bir künmu tšzmäydu.
Һaşimniŋ däm elişi bir änsizçilik vaqitqa toğra kelip qalğiniçu tehi. Eniğiraği, çät äldä päyda bolğan hätärlik kesäl duniyağa çaŋgilini selivatatti. Äl arisida «bügün-ätä çegarilarni yapqidäk, hämmä qatnaş quralliri tohtiğidäk, hätta şähärgimu kirip-çiqiş män°iy qilinğidäk», degän gäplär ävҗigä çiqivatatti. Һaşim bolsa, yollanma vä samoletniŋ biletliriğimu aldin-ala buyrutma berivetivedi. Alla buyrisa, üç kündin keyin uçuşi keräk.
Şu oylar bilän u qandaq šyigimu yetip kälginini säzmäy qaldi.
— Һä, käldiŋizmu? İşni däp, bir-birimizni kšrmäsla bolup kättuqqu, zadi. Һätta, Pärhatҗanmu «dadam barmu zadi?», däp soraydiğan täripigä štti, — däp qarşi aldi ayali Mukaräm. — Oğluŋiz uhlap qalğanda kelisiz, ohanğiçä ketisiz. Ändi bolsimu üç-tšrt kün billä boluŋ. Meniŋmu işlirim pütmäyla kättiğu zadi! Yeŋi bir kiyim nushisini oylap qoyuvedim, ahiri çiqmayvatidu. Şuni ayaqlaşturuvetip kätmisäm, bäribir kšŋlüm imin tapmaydu.
Käçki ğizadin keyin Mukaräm uhlaş bšlmisigä kirip kätti. Һaşim bolsa, televizor kšrüp oltiripla, haduq yetip kätkänliktinmu, kšzi uyqiğa kätti.
Ätigändä işqa kätkän Mukaräm çüşkä yeqinla šyigä qaytip käldi. Qolida dästä gül. Käypiyatimu kštiräŋgü.
— Һaşimҗan, hay Һaşimҗan. Qeni siz? Meni täbriklisiŋiz bolidu. Milliy näqiştä tikilgän ätläs kšynäk ülgisini täyyarlaş boyiçä bayqaşniŋ tallaş turidin štüp, Türkiyadä štidiğan konkursqa yollanma aldim. Ämgigim boşqa kätmäptu. Käsipdaşlirim hämmisi hoşal. Alla buyrisa, ikki aydin keyin Stambulğa uçimiz, — dedi ikki qolini yoldişiniŋ mürisigä qoyup turup. — Mana ändi işäşlik däm alidiğan boldum.
— Täbrikläymän! Män sizgä eyttimğu, härqançä zamaniviy kiyim bolsun, milliy näqiştä tikilgän kiyimdin bäribir keyin turidu däp. Bizniŋ uyğur ayalliri ätläs kšynäklärni kiygändä tehimu gšzällişip ketidiğanliğini bilisizğu. Mubaräk bolsun!
Mukaräm şähärdiki aldinqi qatarliq moda šyini başqurup kelivatqiniğa helä jil bolğan. Başta üç-tšrt tikinçi bilänla eçilğan tseh hazir käŋiyip, işçilarniŋ sanimu ottuzğa yätkän. Moda saloniğa kšpiräk şähärdiki halliq hanim-qizlar, nahşiçi-ussulçilar buyrutma bärgäçkä, tapavitimu üstün edi.
— Sizgä bir hävär eytsam, hoşalliğiŋizni buzup qoyumänmekin. Baya paytähttiki yeqin ağinäm Murat telefon qiptu. Ätidin başlap hämmä iş orunliri yepilğidäk. Çegarilarmu bäkitilidekän. Aeroportlarmu paaliyitini tohtatqidäk. Barliq ahali šydin çiqmay oltirişi şärt däydu. Ozuq-tülük dukanliridin başqa dukan-bazarlarmu yepilidekän. Qançilik vaqitqa sozulidiğininimu heçkim bilmäydu däydu. Qisqisi, däm elişimiz keyingä qalidiğan ohşaydu.
— Şu dedimla, kelivetip dukanğa kirsäm, pütkül häq ozuq-tülükni toplap elişivetiptu. “Bu nemä ähval? däp sorisam, «Öydin çiqmaymizkän, şuŋlaşqa yetärlik yemäk-içmäkni elivatimiz», degändi tonuşum.
Һaşim bayatin kšŋligä püküp qoyğan oyini eytiş pursiti kälgänligini tuydidä, «Mukaräm, balimizni elip, jutqila kätmäymizmu? Nemä qilimiz bu yärdä šygä solinip. Mäligä barmiğinimizğimu helä vaqit boptu. Pärhatҗanmu bova-momiliriniŋ yenida biraz jürüp kälsun. Sizmu yeziniŋ taza havasida däm elip qalisiz. «İş-iş», däp heripmu kättiŋiz».
— Nemä bar mälidä? Taza patqaqçiliqta barimizma?! Undin kšrä, yäl-yemişlar pişqanda bir-ikki küngä berip kelärmiz. “Mälä-mälila” däysizkänğu!?
— Siz qalsiŋiz qeliŋ, män Pärhatҗanni elip ketimän. Dadam, apamlardinmu uyat ämäsmu. Ularniŋmu yeşi yetip qaldi. Bir yaman hävär kälgändila barimizma? Oylansiŋizçu?!
— Apa sizmu beriŋa biz bilän, yalğuz qandaq qalisiz šydä, — däp Pärhatҗan apisiniŋ boynini quçaqlidi. Mukaräm oğliniŋ beşini siypap biraz oltardidä, «Boptu barsam baray, qoymidiŋlarğu zadi», däp ornidin turdi.
Yärgä ändila yoruq çüşkändä turuvalğan Selimhan ana tehi yeqindila tuqqan kalisini seğip kirdidä, tağ piyizidin holuqnan etişkä kirişti. Һakim aka bolsa, kalini šrgä haydap kätti.
— Balilirim hoy kelivalda šygä. Nävrämnimu seğinip qelivedim. Şähärdä šygä tiqilip nemä qilatti. Balamğa «iş-iş», däp haduqmu yetip ketiptu. Ahşam män sšz qilivatsam, ügdäp oltiridu. Mäyli, uzağiraq uhlisun. İşimiğu eğir. Şunçä egiz, haşamätlik šylärni salmaq oŋaymu. Selimhan ana hemirni yeyivetip, šzigä šzi sšzlävatatti.
Taladiki oçaqqa otni qalap, süyi qayniğanda җimbilni saldidä, tuvaqniŋ üstini orap yepivätti.
— Apa ätigändila bir tatliq puraq çiqip kättiğu. Sähärdä tamaq ätmigänsän avarä bolup? — dedi ändila ornidin turup, sirtqa çiqqan Һaşim.
— Tünügün hoşnimiz Ayimhindämniŋ nävrisi tağdin piyaz terip çüşüptekän. Şu «holuqnan etip yäŋ», däp bizäçä berivedi. Şuniŋdin holuqnan etip qoydum, balam. Seğinipmu qalğansilär?
— Dadam kšrünmäydiğu?
— Һä, dadaŋ kala haydap kätti. «Hoşnilarniŋ baliliriğa qoşup qoy, haydap ketidu» desäm, zadila unimaydu. «Maŋğinim yahşi», däp äşundaq ätigändä çiqip ketidu. Kalimizmu tuğuvaldi. Sütkimu yetişip qalduq. Һazir burunqidäk biriniŋ šyigä bir çinä kštirip kirip süt eliş yoq, balam. Kirsäŋ «setivatattuq», däydu. Tehi beşiŋ ağrip qalsa, «çaplay», däp yärlik tohuniŋ tuhumini sorisaŋ, unimu setip beridu. Ya Alla, zaman nemä bolup ketivatidekintaŋ zadi?. Ändi sütni silärgimu jiğip ävätip turimän. Dukanniŋ sütigä qariğanda, šyniŋ süti bšläkçiğu. Taksilarmu kšpiyip kätti. Bäş-on täŋgisini bärsäŋ, degän yeriŋgä apirip beridekän.
U çaqqiçä kelini bilän nävrisimu ohinip çiqti.
— Vay Mukaräm, uhlisiŋizmamdu. Ätigän turuvapsilärğu?
— Yaqa apa, uniŋsizmu saat bir yärgä beriptu. Taza havada rahätlinip uhlapla ketiptimizğu.
Һaşim bağ täräpkä çiqip, ätrapqa säp selip qaraşqa başlidi. Dadisi kolhozlar tarqiğiçä bağ beqivedi. Keyin «pay ülüşi», däp qolidin kälgänlär kolhoz beğini bšlüp-bšlüp elivaldidä, Һakim akiğa šyiniŋ yenidin jigirmä-ottuz tüpla mevä kšçiti täkkän.
Һakim akiniŋ keyinki vaqitlarda demi siğidiğan bolup qalğan. Şuniŋğa qarimay, kitir-kitir qilip, šyniŋ oqitini tindurupla jüridu. Һazirmu kšçätlärniŋ şahlirini putap, tüvlirini haklap qoyuptu. Һaşimniŋ kšzi kiçik vaqtida tartilip jürgän turnikqa çüşti. Bir çağlarda šzi ikki kštäkni tikläp yasap qoyğan turnik tüviliri çirip, qiŋğiyip qaptu. Öymu konirap, yärgä kirip ketivatqandäk tuyulatti. Һelimu kolhoz vaqtida selinivedi bu šy.
— Һaşim, Mukaräm, nädä silär? Җürüŋlar çay içiŋlar, — degän Selimhan aniniŋ üni aŋlandi.
— Eliŋlar, balilirim, eliŋlar. «Yeŋi aş eğiz-burnumdin taş», däp yäŋlar. «Monu qaymaqqa miläp yäŋlar», däp qaymaq selinğan çinini baliliri täräpkä iştirip qoyatti.
— Silär nävrämgä tamaq bärmämsilär nemä? Nemä şunçä oruq? Mäliniŋ baliliriğa qaraŋlara, yegändäk, içkändäk. Talağimu çiqarmamsilär nemä? Bala tatirip ketiptu kün kšrmäy.
— Apa yäydu, biraq tamaq ämäs, sapla tatliq-turum, yäydiğini pitstsa, däp qaldi kelini.
— Yazliq tätildä äkilip qoyuŋlar, bir-ikki ayğa. Petsa-metsaŋlarni bilmäymän, biraq tonur nenini ätkänçayğa selip beripla, oŋşap ävätip berimän silärgä. Momisiniŋ bu gepini aŋlap Pärhatҗan hoşal bolup kätti.
— Moma, män yazdä mäligä baray desäm, apam «lager'ğa barisän», däp ävätmätti. Yahşi boldidä ändi. Tätilgä çiqipla kelivalidiğan boldum.
Käldi-kätti paraŋlar bilän ätigänlik çaymu içilip boldi.
— Balam җür, maşinaŋni ot aldurğin. Yärlikkä çiqip çüşäyli. Bovaŋ-momaŋniŋ beşida dua-tägbir qilip qaytayli.
Һaşim helä jil ilgiri çoŋ dadisi vapat bolğanda kšrgän qäbirstanliq tolup ketiptu. Kün çiqiş täräptiki šrüklär qomirilip, yeŋi yär eçiliptu. Һakim aka ata-anisi yärlängän yärlikniŋ yenida yäktiz qurup oltardidä, ayät oquşqa başlidi. Andin aliqinini yeyip, Alladin helila tiläklärni soridi. «Һäy, yaratqan egäm! Mšmün bändiliriŋni härqandaq balayu-apätlärdin saqliğaysän. Keyinki künlärdä duniyani häläykümgä selivatqan kesäldin jiraq qilğaysän, uni kälmäskä kätküzgäysän! Amin!», — däp dua qilip ornidin turdi.
— Balam, sän šydä bolğandin keyin, bir ariliqta bovaŋ-momaŋniŋ, uruq-tuqqanlarniŋ qäbirlirini bir tazilavetäyli. Qoray besip qaptu. Yärlikniŋ taza bolğini yahşi . Ärvamu yenik yatidu.
Һakim aka kona qäbirstanliqni arilap, tšvänläp kätti. Һaşim bolsa, taşlarğa çekilgän tonuşla sürätlärgä qarap, häyran bolatti. Tovva, yap-yaşla balilar. «Äҗäl yaş-qeriğa baqmaydu», degini rastkändä. Taştiki yezilğan jillarğa qarap, «bular bir jildila vapat bolğanmu nemä?», däp qaldi. Ällikkä taqiğan, älliktin yeŋila aşqan, täpsä tšmür üzgidäk jigitlär äҗälgä taqabil turalmaptu. Һämmisi qatar yärliniptu. Mälidä qiziq gäpliri bilän tonulğan Teyipҗanmu ketip qaptu. Säl neridä çaqqan gümbäz qoyulğan qäbir turatti. Yeqinlap berivedi, Rozi akiniŋ җansiz süriti kšründi. Uzun jil ustaz bolup işläp, keyin hayatiniŋ ahiriğiçä yezida imamätçilik qilğan akimizni hämmila jutdaşlar hšrmätlätti. Egiz qara taştin yasalğan yadikarliqtin šziniŋ sinip yetäkçisi Letip akiniŋ qiyapitini kšrgän Һaşim šzini naqolay sezişkä başlidi. Tovva, şunçä kişilär tügäp ketiptu, biriniŋmu namiziğa qatnaşmaptimän. Bolmisa, ağinilär mälidä musibät bolsa telefon qilip, hävärläp turidu. Һä, män bolsam, işni banä qilip birigimu kälmäptimän. Meniŋ durus bolmaptu. Jutdaşlirimni ahirqi säpärgä uzitip, bir siqim topa taşlaşqa yarimaptimän. «Meni käçürüŋlar, käçürälisäŋlar», däp tizlinip oltirip qaldi. Oy-hiyallar Һaşimni štmüşkä elip ketivatatti.
Һaşim kiçigidinla zeräk bolup šsti, mäktäptimu yahşi oqudi. Mäktäptä štküzülidiğan çarä-tädbirlärdinmu çättä qalmatti. Qolidin räsim siziş kälgäçkä, tam gezitiniŋ muhärriri boldi. Һaşim bilim därgahini tamamlaş emtihanlirini yahşi bahalarğa tapşurup, kamalätlik şahadätnamini kütüp jürgän künlärniŋ biridä sinip yetäkçisi Letip aka çaqirip, «Seniŋ qoluŋdin räsim siziş kelidu. Mäktivimizgä Almutidiki quruluş institutida oquşqa bir yollanma käptu. Män mudir bilän sšzläştim. U kişimu seni durus kšrüvatidu. Qandaq qaraysän?
Hulläs, Һaşim emtihanlardin sürünmäy šttidä, student ataldi. Qiziq, yaşliq hayati başlandi. İnstituttimu tirişip oqudi. Diplomluq işi juquri bahalinip, quruluş şirkätliridin kälgän şirkät rähbärliri Һaşimni šzlirigä işqa täklip qilişqa başlidi.
— Män Abdulla Arupoğli bolimän. Bizgä kälgin. İşçilarniŋ kšpi silärniŋ nahiyädin kälgänlär. Tez til tepişip ketisän. Bilmigän yeriŋni ügitimiz. Һazirçä bšlüm başliği bolisän. Keyin işiŋğa qarap šsisän.
Şundaq qilip, Һaşim Abdulla Arupoğli rähbärlik qilidiğan çoŋ quruluş şirkitigä işqa orunlaşti. İşiğa häqiqiy berilip işligäçkä, päydin-päy hizmitimu šsüşkä başlidi. İş babi bilän pat-patla başliqniŋ šyigä berişqa toğra kelätti.
Bir küni başliq Һaşimni unimiğiniğa qoymay, šyigä täklip qildi.
Mahinur, çay äkiriŋ qizim.
Bir çağda pätmus kštirip egiz boyluq, buğday šŋlük qiz kirip käldi.
— Meniŋ qizim. İsmi Mahinur. Biyil institutni pütärdi. Kiyim-keçäk layihäligüçi-rässam.
Mahinur çayni sunuvetip, nazuk qolliri Һaşimniŋ qolliriğa tegip ketivedi, pütkül bädinidin tok štkändäk bolup, üzi birdinla qizirip kätti. Һaşimnimu qandaqtu-bir ğäyri sezim oravalğan edi.
— Bu jigitniŋ ismi Һaşim. Meniŋ orunbasarim. Yezidin bolğaçqimekin, tartinçağiraq. Biraq yahşi jigit, — däp Һaşimğa qarap, kšzini qisip qoydi.
Şu şu boldidä, Һaşim härhil banä-säväplär bilän bu šygä pat-patla kelidiğan boluvaldi.
Һaşimniŋ kälginigä Mahinurniŋ apisimu huş bolup ketätti. Çünki šzimu yezidin bolğaçqa, qizini yeziniŋ jigitigä turmuşqa çiqqinini halatti.
Aridin kšp vaqit štmäyla, Һaşimniŋ ata-anisi qudilarniŋ aldidin štidudä, ikki yaşniŋ toyini qilidu.
Һaşim šylängändin keyin mälidä biraz kün turupla, şähärgä qaytti. İşni, šyni däp, mäligimu tola barmas boldi. Ata-anisini yoqlap keläyli, däp sšzni başlisila, Mahinurniŋ säväpliri tügimätti.
Bir-ikki qetim Һaşim šzi yalğuz berip-kelip jürdi. Keyin qeyinatisi jüräk ağriğiğa duçar bolup, işniŋ tizginini tutquzuvedi, ayiği tamamän tartildi.
Birdä Һaşim jutdaşlarniŋ mäşrivigä berip qalidu. Şu yärdä mälidin burun hizmät babi bilän şähärgä kätkän Muhtär aka Һaşimni çaqirip, ikki eğiz qattiğiraq gäp qilip qoyivedi.
— Yeqinda mäligä barğan. Һakim akini uçritip qaldim. Saŋa ränҗivatidu. Oqät degän tepilidu, ata-ana tepilmaydu. Astiŋda maşinaŋ bar. Һazir yollarmu yasilip, üç saatliqla yol bolup qaldiğu ariliq. Seniŋ durus ämäs. Jutniŋ qoyni issiq. Mana män, ata-anam helä burun šlüp kätkän bolsimu, jutni taşlimaymän. Һazir tirik bolsa, kündä desimu barattim. Jut šlüp qalsaq çoŋqur kolap, egiz kštirip açiqip yärläydu. Selimhindämniŋmu qan besimi üstün ohşaydu. Oylan Һaşim. Keyin käç bolidu…
Һaşimni qara taşqa oyulğan sürätlär otturiğa elivelip, «Oylan, Һaşim, keyin käç bolidu», däp vaqiravatqandäk tuyulup kätti.
— Balam qaytayli, — degän dadisiniŋ ünini aŋliğandin keyinla, Һaşimğa җan kirgändäk boldidä, ornidin turup, qäbirstanliqtin çiqip kätti.
U küni Һaşimniŋ käypiyati bolmidi. Öygä kirip-çiqip, künnimu käç qildi.
Ätisi ätigänlik çeyini içip, mälini bir aylinip keliş mähsitidä koçiğa çiqti. Mälä içi tamamän šzgirip ketiptu. Özi oquğan mäktäp muräkkäp җšndäştin štkän ohşaydu. Bük-baraqsanliqqa oranğan benaniŋ arqa täripigä yeŋi sport mäydançisi yasiliptu. Qatar-qatar dukanlar seliniptu. Aşhanimu šz işigini açqan ohşaydu. Bir çağda uniŋ yeniğa «Niva» avtomaşinisi kelip tohtidi.
— Һoy Һaşim, sänğu adaş. Qandaq ähvalliriŋ? Qaçan kep qaldiŋ? Barmu sän zadi? İkkisi quçaqlişip uzaq kšrüşüp kätti. Maşinidin çüşkän jigit Һaşimniŋ sinipdişi Rähman edi.
— Bir-ikki kün bolup qaldi kälginimizgä. Yollar yepilidiğinini aŋlap, yeziğa kelivalduq. Mälä šzgirip ketiptu, šzämmu helä vaqit boptu kälmiginimgä. Özäŋçu qandaq? İşliriŋ yahşidu? Jut başquruvetipsän. İşliriŋ ilgiri bassun!
— Һä, şu. Häliqniŋ işänçisini aqlay däp, tirişip jürimän. Biraq kšpçilik bilän işlimäk bäk täs ohşaydu. Һämmisiniŋla hiҗalitidin çiqalmaysänkän. Birlirigä yaqsaŋ, birlirigä yaqmay qalidekänsän. Biraq işläş keräk. Alaqä bšlmisiniŋ aldidiki häqni kšrgänsän. Һškümät vaqitsiz işsiz qalğanlarğa yardäm pul aҗratqanğu. Şuniŋğa hšҗҗätlärni tapşuruvatidu. Şu çüşändürüş işlirini jürgüzüvatimiz. Bir çättin hšҗҗätlärni tüzäşkä yardämlişivatimiz, bir çättin etiz-eriq işliri başlinip kätti. Һaydilivatqan yärlär kšp. Suniŋ ähvali qandaq bolup ketidu, tehi, uni heçkim bilmäydu. Tağdiki qarmu çamali. Җürginä, talada turğinimiz nemisi, işhaniğa kirip gäplişäyli.
İkki sinipdaş-dost helä uzaq paraŋlaşti.
— Mahinur soğçay beriŋa? Apam qeni, kšrünmäydiğu?
— Apam, dadam ikkisi aqiğa «sävzä uruğini terivetäyli», däp çiqip ketivedi. Pärhatҗanmu ular bilän billä, qarişivatidu. Män tamaq täyyarlavatimän. Apam «šziŋiz juğirip, bir läŋmän etiŋa?», degän. Şu ohşisa bolattiğu. Ohşimay qelip, lät bolmisam boldiğu, — dedi külüp. Һaşim Mahinurniŋ üzidin buruntin bayqimiğan bir gšzällikni kšrgändäk boldi. Zadila beşiğa yağliq salmaydiğan Mahinur, qizil güllük yağliqni çekiläp teŋivalğan edi.
—Һä mana, näq uyğur ayaliğa ohşapsiz ändi, däp biqiniğa noqup qoydi.
— Bayqisam tünügün şükla bolup qelivediŋiz, bügün käypiyatiŋiz kštirilip qalğanmu nemä? Yä mäligä kelip, birinçi muhäbbitiŋizni uçritip qaldiŋizmu?..
— Yaq, Mahinur, heçkimni uçratmidim. Sizğu meniŋ birinçi muhäbbitim. Sizdin bšläkni yahşi kšrüpmu baqmaptimänkän. Biraq meniŋ içimgä bir җin kirivatidu, aqiviti nemä bolidiğinini bilmäymän. Һaşim «bilmäymän», degän sšzni boğumlarğa bšlüp-bšlüp eytivatatti.
— Nemä җinkinä u, ägär sir bolmisa?
— Az kündä eytimän. Vaqit keräk uniŋğa.
Һaşim Mahinur sunğan piyalidiki çayni šrä turupla içivättidä, baqqa çiqip kätti.
Şu kündin başlap Һaşim šydin ätigän çiqip, nälärgidu ketidiğan boldi. Kimlär biländu telefonda uzaqtin-uzaq sšzlişätti. Kimlärgidu bir närsilärni җekätti. Gäpliridin qandaqtu-bir muhim mäsilä yeşivatqinini seziveliş täs ämäs edi.
Aridin yerim aymu štüp kätti. Nädindu aldiraş kälgän Һaşim ayali bilän balisini maşiniğa oltarğuzdidä, tağ bağriğa qarap yol tutti.
Maşina yärni tatlap degidäk mäliniŋ juquri täripidiki dšŋgä šrlidi.
— Mana qaraŋlara, nemä degän gšzäl mänzirä! Bu meniŋ jutum. Kindik qenim tamğan jutum. Bağri issiq jutum.
— Һoy, nemä bolup qaldiŋiz? Bügün esiŋizğa käldimu yä, qäyärdä tuğulğanliğiŋiz?.. Tovva, şairlardäk sayrapla kättiŋizğu?!
— Rast eytisiz, Mahinur. Jutniŋ qädrini untiğili azla qalğanmänkän. Yollar yepilmiğan bolsa, mümkin tamamän untattimmekin. Ändi kšzüm eçilivatidu.
Qaraŋlara, ävu bepayan etizlarğa. Qaraŋlara, ävu mälini qorşap turğan bağlarğa. Bağlardiki çeçäklärgä qaraŋlara. Qirqilarda qiyğitip jürgän mozaylarğa, qulunlarğa, qoza-oğlaqlarğa qaraŋlara. Eçilip kätkän kuçulilarğa qaraŋlara! Quşlarniŋ sayrişiğa, say süyiniŋ gükirigän ünigä qulaq seliŋlara. Täbiät simfoniyasi…
Mahinur ätrapqa qarapla qalğandi. Һäqiqätänmu, nemä degän gšzäl mänzirä! Til bilän eytip yätküzgüsiz. Bu gšzällikni päqät kšz bilän kšrüş keräk!
— Mana, Mahinur, meniŋ içimgä kirgän җin.
Һaşim oğli bilän ayalini dšŋ tšpisigä yasalğan orunduqqa çaqirip oltarğuzdi. Üstäl üstigä dukandin elivalğan yemäk-içmäklirini qoydidä, on näççä kün içidä pütirip jürgän işlirini tizip turup eytip bärdi.
Mälä çetidiki boş yärdin bağ qilidiğanğa bäş gektar yärgä hšҗҗätlärni täyyarlavatqanliğini, kona šyniŋ aldiğa yeŋi zamaniviy ülgidiki šy salidiğanliğini, yollar eçilişi bilän quruluşni başlaydiğanliğini, mälidä milliy kiyimlärni tikidiğan tseh açidiğanliğini, şirkät işlirini moşu yärdin İnternet tori arqiliq başqursimu bolidiğanliğini, yänimu kšptin-kšp reҗiliri bar ekänligini eytivatatti.
Һaşimniŋ bäzibir gäplirigä Mahinur terikkändäk ornidin turup ketätti. Bir gäplirini zäŋ qoyup tiŋşatti. Bir gäplirigä miyiğida külüp qoyatti. Kün qizirip orniğa patay degändila, ular orunliridin turuşti.
Bir-birini quçaqlap, qizirip petivatqan küngä qarap turğan ata, bala, aniniŋ qandaqtu-bir muhim mäsilini yäşkänligi bayqilip turatti.
Mana, aridin ikki aydäk vaqit štti. Karantin tügäp, yollarmu eçildi. Һämmisi hoşal. Päqät Һakim ata bilän Selimhan aniniŋla käypiyati yoq. Baliliriğa ubdanla üginip qelivedi. Ändi ular şähärgä qaytip kätsä, šyniŋ içi çšllişipla ketidu. Bovay-momay ikkisi ikki buluŋda hiyalğa çšmüp oltirip qaldi. Bolupmu bir-ikki kün boldi, Selimhan ana šzigä šzi sšzläp, kimlärnidu ğayivanä tillap jüridiğan boluvaldi.
Öyniŋ tamaqlirini bir ubdanla täyyarlaydiğan bolğan Mahinur käçki ğizağa boldurup manta etiptekän. Һaşim bilän oğli puqirap hori çiqip turğan mantini iştäy bilän yeyişmäktä. Mahinur qaymaqliq ätigänçay etip kiriptu. Çaylarmu quyuldi. Һakim aka bilän Selimhan ana şükkidä oltiratti.
— Eliŋlara dada, apa. Almay oltirisilärğu. Yä mantam ohşimay qaptimu? — Mahinur hiҗalät bolğan älpazda Selimhan aniğa qaridi.
— Balilirim, yollarni eçiliptu deyişidu. Keçä-kündüz uyqa kšrmäy, hayatini hovupqa tikip işligän dohturlarniŋ ämgigi nätiҗisidä yaman ağriqmu çekingän ohşaydu. İşliriŋlardin qalmaŋlar. Biz yalğuzluqqa üginip qalğan kişilär. Һeçnärsä bolmaymiz. Pärhatҗanmu därisidin qalmisun.
Selimhan ana beşini kštärmäy, içidä bir närsilärni däpla oltiratti. Ariliqta aldidiki tähsini u yaq-bu yaqqa yštkäp-yštkäp qoyatti.
Һaşim balisi ikkisi kšzlirini qisip qoyup, huddi heçnärsä bolmiğandäk mantini yeyişivatatti.
Bir çağda Һaşim qollirini mayliqqa sürttidä, gäpni başlidi.
— Biz heç yaqqa qaytmaymiz. Ändi silär bilän moşu šydä turimiz. Şundaq qararğa kälduq. Dada, apa silär ändi änsirimäŋlar, hatirҗäm boluŋlar. Çiriğiŋlar šçmäydu.
Һaşim, Mahinur, Pärhatҗan üçi külümsiräp ata-anisiğa qarişip turatti.
Һeçnärsä çüşänmäy qalğan Selimhan ana šz quliğiğa šzi işänmäyla qaldi.
— Biz kätmäymiz ändi, şundaq yäştuq. Billä turimiz. Baridiğan yärliriŋlarğa Һaşim apiridu. Dämeliş šyliridä däm alisilär. Öy işlirini bügündin başlap bizgä štküzüŋlar. Biz silär bilän turidiğan bolup keliştuq, — dedi Mahinur. Selimhan ana yağliğiniŋ uçi bilän kšzidiki yaşlarni sürttidä, yenida oltarğan kelinini bağriğa basti. Һakim aka bolsa, nämläşkän kšzlirini yoşurup, oğliniŋ qolini hayaҗanliqtin titiräp turğan qolliri bilän çiŋ qisivalğan edi. Pärhatҗan bolsa, bovisiniŋ boyniğa esilğan halda turatti.
Moşu päyttä torustiki yalğuz elektr lampisiniŋ yoruği šy içini tehimu yorutuvätkändäk tuyulatti…

Һasil ABDRİMOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ