Yardäm pulini räsmiyläştürüştä ketidiğan hataliqlar

0
45 ret oqıldı

Elimizdä 160 miŋğa yeqin adäm šziniŋ şähsiy guvalanduridiğan nomerini (İİN) hata ävätkänligi tüpäyli dšlät täripidin berilidiğan yardäm pulini alalmay qalğan. Bu häqqidä Ämgäk vä iҗtimaiy himayä vitse-ministri Nariman Mukuşev eytip štti. «Birinçidin, grajdanlar ärizä bärgändä šziliriniŋ şähsiy guvalanduridiğan nomerini (İİN) hata kšrsätkän. Undaqlarniŋ sani 160 miŋğa yeqin. Moşundaq ähvalda biz hataliqlarni tüzäp qaytidin ärizä berişni tävsiyä qilimiz», dedi vitse-ministr.
Täkitläş lazimki, dšlät organliri vä dšlät organliri täripidin başqurulidiğan mähkimilär hadimliriğa iҗtimaiy yardäm puli tayinlanmaydu. «Çünki bu mähkimilärniŋ işi Pävquladdä ähval päytidä tohtitilmidi. Ularniŋ hadimliri jiraqtin işläş tärtivigä kšçti. Demäk, ular Pävquladdä ähval päytidä җan beqiş mänbäsidin ayrilmidi», däp çüşändürdi Nariman Mukuşev.
Mälumki, hazir birpütün umumiy tšläm (ESP) tšlimigän barliq grajdanlarniŋ ärizisi rät qilinidu. «Ägär, pensioner yaki naka şähs Pävquladdä ähval elan qilinğiçä işligän bolsa häm u birpütün umumiy tšläm vä başqimu iҗtimaiy tšlämlärni tšläp turğan bolsa, uniŋğa 42 500 täŋgä kšlämidiki iҗtimaiy yardäm puli tayinlinidu. Şundaqla Pävquladdä ähval elan qilinğiçä naräsmiy işligän bolsimu, amma birpütün umumiy tšlämni tšligän bolsa, ularğimu yardäm puli tayinlinidu», dedi vitse-ministr.
Vitse-ministrniŋ täkitlişiçä, ägär bala beqivatqan häm Pävquladdä ähvalğa bağliq kirimidin ayrilip qalğan ayallarmu ärizä bärgini toğra. Ular birpütün umumiy tšlämni tšläp, ätisi ärizä yollisa bolidu. Bu işlävatqan studentlarğimu munasivätlik. Ägär student birpütün umumiy tšläm tšläp turğan bolsa, uniŋmu iҗtimaiy yardäm pulini eliş hoquqi bar.

Ändi banklar ahçini çapsan ävätidiğan bolidu
Tayinlanğan iҗtimaiy yardäm puliniŋ tez-arida çüşmäsligi säväpliriniŋ biri banklar işiğa bağliq bolğan.
«Biz yeqinda Telegram-kanalda yardäm puliniŋ tez-arida çüşmäsligi mäsilisi boyiçä tätqiqat jürgüzduq. Uniŋ yäkünliri boyiçä banklar işidiki ayrim kamçiliqlarni eniqliduq. Banklar bilän bu mäsilä iҗabiy häl qilindi. Ärizä bärgüçilärniŋ yänä bir hataliği ärizidä šzliriniŋ IBAN hesap-çotini durus kšrsätmigän. Biz 800 miŋ ärizini qarap çiqtuq, ularniŋ içidä 130 miŋ adämniŋ IBAN hesap-çoti durus kšrsitilmigän ekän. Bu grajdanlarniŋ hämmisigä sms-uçurlar ävätilidu. Şuniŋdin keyin durus hesap-çot ävätip beriş lazim bolidu. Şuŋlaşqa biz ärizini ävätkändä, barliq hesap-çotlirini yahşilap täkşürüp ävätişiŋlarni iltimas qilimiz», dedi Nariman Mukuşev.

13 kündä ağriqhana selindi
Nur-Sultan şähiridä 200 orunluq zamaniviy infektsiyalik ağriqhana quruluşi ayaqlaşti. Mäzkür ağriqhana 13 kündä selinip boldi.
«BI Group» şirkitiniŋ mudirlar keŋişiniŋ räisi Aydın Rahimbaevniŋ täkitlişiçä, bu quruluş işiğa hškümättin 5,5 milliard täŋgä bšlüngän ekän. Ağriqhanidiki härbir bšlmä qizil vä yeşil zonilarğa bšlüngän. Asasiy meditsiniliq blokta bäş palatiliq, härhil infektsiyalär üçün härhil kiriş işigi bar qobul qiliş bšlümi orunlaşturulğan. Uniŋğa tez yardäm maşinisi kiräläydu. Ağriqhanida tez-arida analizlarni täkşüräydiğan laboratoriya, rentgen-kabinet häm şundaqla qimmät komp'yuterliq tomografiya apparati kältürülgän. Täkitläş lazimki, mundaq apparat başqa heçbir ağriqhanida yoq.
Quruluş җäriyanini Salamätlikni saqlaş ministri Eljan Birtanov şähsän nazarät qilip turdi häm Duniyaviy salamätlikni saqlaş täşkilatiniŋ täläplirigä munasivätlik ayrim šzgirişlärnimu kirgüzdi.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsidä karantin tärtivi җariy qilindi
Elan qilinğan karantin tärtivigä bağliq taҗsiman virusi eniqlanğan barliq ahaliliq punktlar yepilidu. Almuta vilayiti Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ baş sanitar vraçi Mirjan Äzerbaev İşiktä şähiri vä Çeläk yezisi territoriyaliridä karantin tärtivini kirgüzüş qararini qobul qildi.
21-aprel'din başlap karantin zonisiniŋ çegarisi İşiktä şähiri vä Çeläk yezisiniŋ perimetri boyiçä bälgülinidu. Ämgäkçiqazaq nahiyäsi hakimiyitiniŋ vakalätlik organliri vä yärlik iҗraiy organlarğa tärkividä politsiya, meditsina hadimliri bar mobil'liq toplarni quruş jükländi. Bu toplar İşiktigä vä Çeläkkä kirip-çiqivatqanlarni täkşüräydiğan bolidu. Ändi virus eniqlanğan ahaliliq punktlar toluği bilän qorşavğa elinidu. Bu işni politsiya hadimliri ämälgä aşuridu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ