Ğalibiyät hatirisi tiriklärgä haҗät

0
33 ret oqıldı

Biyil qanliq җäŋlärdä qan käçkän җäŋçilirimizniŋ җasariti vä qährimanliği häm arqa säptä Ğalibiyätni yeqinlaşturuş üçün keçä-kündüz ayanmay ämgäk qilğan atilirimiz bilän anilirimizniŋ şiҗaätlik mehniti arqisida pütkül insaniyätniŋ šlüm çaŋgilidin qutulğiniğa 75 jil toluvatidu. Bügün biz, faşizm üstidin ğälibä qazanğanlarniŋ ävlatliri, bu şanliq Ğalibiyätkä häl qilğuçi tšhpä qoşqan äynä şu kšpmillätlik häliq ekänligini yahşi çüşinimiz. Bu uruş häqiqätänmu Uluq Vätän uruşiğa aylandi. Çünki pütkül dšlätniŋ kšpmillätlik hälqi šz vätinini yavuz düşmändin qoğdidi, pütkül dšlät bir näpästä bolup, bir arman vä bir qayğu bilän yaşidi. Ruslar, qazaqlar, beloruslar, uyğurlar, äzärbäyҗanlar, ukrainlar, estonlar, tatarlar vä başqimu yüzligän häliqlär birliktä küräş qildi. Jillar štkänsiri, biz, bügünki ävlat, bu büyük җasarätniŋ mäŋgülük ekänligini tehimu çoŋqur his qilişqa başliduq.
Rast, Uluq Vätän uruşi faşistik Germaniyaniŋ mäğlubiyiti bilän ayaqlaşti. Amma millionliğan insanlarniŋ teçliq hayatta arzu qilğan armanliri ämälgä aşmidi. Uruştin keyin balilar jitim, ayallar tul qaldi. Şirğuran ärlär qanliq җäŋ mäydanlirida җan tapşurdi yaki mäyip, naka bolup qaldi. Nurğunliğan şähär vä yezilar väyran boldi.
Qazaqstanda äynä şu dähşätlik jillarda yeqinliridin ayrilmiğan birmu ailä bolmasliği mümkin. Uruş härbir ailigä, härbir adämniŋ täğdirigä täsir kšrsätti. Bizniŋ ailimu bu eğir ähvaldin istisna ämäs edi.
1910-jili tuğulğan bovam Mähpir Saparov 1941-jili sentyabr' eyida ana juti Çarin yezisidin mäydanğa atlanğanda, keŋäş armiyasi җäŋ mäydanida nahayiti eğir ähvalni baş käçürüvatatti. Mäydanğa çaqirtilğan jutdaşlarniŋ içidä bovamniŋ yeqin qazaq dosti-tamiri Tursunbay Mamırbaevmu bar edi. 1941-jili dekabr' eyida tärkividä bovam vä ağinisi bolğan yeŋi küçlär bilän toluqturulğan härbiy qisimlar Moskvağa yeqin җayda qaytarma huҗumğa štkän edi. Äynä şu qiyin päyttä Qizil armiya Gitlerniŋ planiniŋ ämälgä eşişiğa yol qoymidi. Bizniŋ är jüräk oğlanlirimizniŋ qährimanliği tüpäyli, Vermaht äskärliri Moskvadin 250 kilometr musapidä arqiğa çekindürüldi. Şundaq qilip, 1942-jilniŋ ätiyazğiçä düşmän täripidin Moskvani därhal besiveliş hovupiğa çäk qoyuldi. 1942-jili bahar eyida bovam hizmät qilidiğan härbiy qisim Voronejğa yštkilidu. Şähär ätrapida vä içidä şiddätlik җäŋlär bolidu. Şähär väyrançiliqqa uçrisimu, faşistlar uni işğal qilalmaydu. Tarihçilarniŋ tähminlirigä qariğanda, Germaniya äskärliri vä ularniŋ ittipaqdaşliriniŋ adäm çiqimi 310 miŋğa yätkän bolsa, Qizil armiya uniŋdinmu kšp ziyan tartqan. Tähminän, 400 miŋ keŋäş solditi Voronej yenidiki şiddätlik җäŋlärdä qaza bolğan.
Voronej şähirini azat qiliş yolidiki җäŋlärniŋ biridä bovam Mähpirmu qaza bolidu. Ölüm çaŋgiliğa çüşüp qalğan päyttä dosti Tursunbay bilän ahirqi qetim sšhbätlişip, kim hayat qalsa, aililiridin hävär elip, ğämhorluq qilişqa bir-birigä vädä beridu. İkki dostniŋ sšhbitidin keyin ätisi keŋäş җäŋçiliri az sandiki küçlär bilän düşmänniŋ ğalҗirlaşqan huҗumiğa qarşi turidu. Ularniŋ bäziliri Voronejniŋ ğärbidiki Don eğizida düşmän bilän elişidu vä bu yärdä keŋäş äskärliri kšpiräk çiqimiğa uçraydu. Äynä şu dähşätlik җäŋdä 32 yaşliq bovam qaza bolidu. aqiyättä arqa säptiki jiraq yezida tšrt kiçik bala momam İzzäthanniŋ quçiğida qalidu. Tursunbay ata bu җäŋdä eğir yarilinidu. U tamir-dosti Mähpirniŋ qazasi häqqidiki hävärni gospital'da aŋlaydu. Bir qolidin ayrilip, naka bolğanlar qatarida u 1943-jili šyigä qayturulidu. Tursunbay ağa ana jutiğa kälgändin keyin, dosti Mähpir ikkisiniŋ arisida bolğan sšhbät toğriliq tuqqanlirimizğa sšzläp beridu.
Uruştin keyin sabiq җäŋçi häddidin ziyadä eğir ämgäkniŋ uruştin qaytip kälgän nakalar, ayallar, qerilar, šsmürlär zimmisigä jüklängänligini šz kšzi bilän kšridu. Tursunbay atimu jutdaşliri bilän billä egilik işliriğa pütün vuҗudi bilän arilişip ketidu. Äynä şu müşkül uruş jilliri Çarin yezisida qazaq, uyğur vä ruslar bir ailiniŋ äzaliridäk iҗil-inaq hayat käçürüp, qiyinçiliqlarni täŋ bšlüşti vä ämgäk mäydanidimu alahidä җasarät kšrsätti. Şuniŋ nätiҗisidä yeza egiliginiŋ barliq sahaliri qayta tikländi. Äynä şu җapaliq dävirlärniŋ hekayisi ailimizniŋ peşqädäm ävlat väkilliriniŋ yadida mäŋgü saqlinip qaldi. Ular şu qiyin dävirni, Tursunbay atiniŋ hemişäm dostiniŋ ailisidikilärgä yar-yšläk bolğanliğini, atisiz qalğan jitim balilar bilän asriğuçisidin ayrilğan bu ailä bilän tapqan nenini täŋ bšlüşüp, sämimiy munasiviti bilän rohiy mädät berip kälgänligini äslişidu. Çoŋ dadam Җamaldinniŋ çoŋ oğli Kamalҗan Tursunbay atisiz heçqandaq ailäviy märasimniŋ štküzülmigänligini dayimla eytip jürätti. Tursunbay ata 1985-jili duniyadin štti, amma hayatiniŋ ahiriğiçä u tamiriğa — bovamğa bärgän vädisigä vä ağinisiniŋ yarqin hatirisigä bolğan sadaqitini saqlap štti. Bumu häyran qalarliq iş ämäs, çünki qedimiydin buyan asasän nayman, kerey vä alban uruğidin bolğan qazaq qerindaşlar uyğur dehanliri vä hünärvänliri bilän tamir bolup, šzara iҗil-inaq yaşap käldi. Bu ikki qerindaş häliq otturisidiki dostluq riştiliriniŋ tehimu küçiyişigä tšhpä qoşti. Ular adättä bir-biriniŋ tilini, urpi-adätlirini yetük bilätti. Bir-biriniŋ mädäniyitini hšrmät qilatti. Äynä şu esil än°änini Tursunbay ata vä uniŋ baliliri Meterbay, Märiya, Nurgeldi, Maygül vä Begen bilän bovimiz Mähpir vä uniŋ baliliri Ğulamdun, Җamaldin, Nurdun, Mehrivan vä Rahildinniŋ ävlatliriğa davamlaşturdi. Bu dostluq, qerindaşliq päqät ailimizniŋla ämäs, qerindaş häliq väkillirigimu ortaq bayliq bolup qaldi. Bügünki kündä Tursunbay Mamırbaev vä Mähpir Saparovniŋ pärzäntliri vä nävriliri Çarin yezisida mustäqil Qazaqstanniŋ istiqbali vä güllinişi üçün hizmät qilmaqta.
Yeqinda Çarin yezisiğa bolğan säpirimizdä Tursunbay atiniŋ oğli, ämgäk veterani Nurgeldi ağa vä räpiqisi Äşet apayniŋ halini soraş mähsitidä, ularniŋ šyigä qädäm täşrip qilduq. Bizni ularniŋ çoŋ oğli Marat vä kelini Tolqın (sürättä) quçaq yeyip qarşi aldi. Bärikätlik yeyilğan dästihan ätrapida štmüş häqqidä uzaq paraŋlaştuq. Bu inaq ailiniŋ hayatiğa munasivätlik hekayilär biz üçün tolimu qiziqarliq edi. Män bu pursättin paydilinip, Uyğur nahiyäsiniŋ vä Çarin yezisiniŋ hakimiyitigä, şundaqla nahiyälik mäslihätkä Uluq Vätän uruşiniŋ veterani, qanliq uruşniŋ qatnaşquçisi Tursunbay Mamirbaevniŋ isminiŋ Çarin yezisidiki koçilarniŋ birigä berilgänligi üçün alahidä minnätdarliq bildürimän. Mana moşundaq izgü paaliyätlär nätiҗisidä ikkinçi duniya uruşida vätini üçün küräş qilğan veteranlarniŋ ismi jutdaşliriniŋ hatirisidin mäŋgü šçmäydu. Yaş ävlat veteranlar ismi bilän atalğan koçida härqetim maŋğinida, kälgüsi ävlatniŋ ärkinligi üçün җenini pida qilğan äҗdatlarniŋ arqisida bügünkidäk şat-şadiman hayatqa erişkänligini yadida saqlaydiğan bolidu.
Vaqit tohtimay alğa ilgiriläydu, heçkim uni tohtitalmaydu. İnsan rohiniŋ päqät birla hususiyiti bilän uniŋğa taqabil turalaydu. Bu — siz bilän bizniŋ šçmäs hatirimiz.

Karlin MÄHPİROV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ