Razimänlikni mustähkämläş yolida

0
30 ret oqıldı

Raşidäm RÄҺMANOVA,
«Uyğur avazi»

Kšpmillätlik Qazaqstanda keläçigi birtutaş millätni täşkil qiliş ideyasini ämälgä aşuruşta etnomädäniyät märkäzliriniŋ roli alahidä. Çünki ular arqiliq җumhuriyitimizdä istiqamät qilivatqan barliq millätlär Elbası Nursultan Nazarbaev bilän Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaevniŋ äl täräqqiyati üçün ähmiyätlik Mäktüpliri bilän maqaliliridiki eniq tapşurmilar vä väzipilärni orunlaş arqiliq šzliriniŋ urpi-aditi, än°äniliri, mädäniyiti, tili vä dinini saqlap, rivaҗlanduruş imkaniyätlirigä egä. Yaş ävlatni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläş, җämiyättiki teçliqni saqlaş, millätlärara razimänlikni mustähkämläş ohşaş muhim işlarmu dayim mädäniyät märkäzliriniŋ diqqät näzäridä. Şundaq paaliyätçan märkäzlärniŋ biri – Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi – Almuta vilayitiniŋ äŋ çoŋ regioni. Uşbu nahiyädä 54 millätniŋ väkili iҗil-inaq yaşaydu. Mustäqillikniŋ däsläpki jillirida nahiyädä bäş: uyğur, slavyan, türk, grek vä kurd, keyiniräk korey, çeçen-inguş vä tatar etnomädäniyät märkäzliri quruldi.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ märkizi – İşiktä şähiridä häm Çeläk, Bartoğay, Malivay, Qaraturuq, Asi, Avat, Rahat, Täşkänsaz, Paltivay vä Yeŋişär yeza okruglirida 70 miŋdin oşuq uyğur ahalisi istiqamät qilidu. Mälumki, etnomädäniyät märkäzliri elimiz mustäqillik alğandin keyin vuҗutqa käldi. Başqa millätlär qatarliq nahiyä uyğurlirimu yaritilğan mümkinçiliklärdin paydilinip, äҗdatlardin miras qalğan mädäniyitimizni qayta tikläşkä kirişti.
Şuniŋ bilän İşiktä regionidiki märkäzniŋ hulini Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini, peşqädäm ustaz, millätpärvär insan Ğoҗähmät Şamahunov qurdi häm uniŋ däsläpki räisi boldi. Çeläk täväsidä uşbu väzipilärni İsmayil Abdurahmanov, İminҗan Nasirov vä Qurvanҗan Dšlätov ohşaş millätpärvär akilar šz zimmisigä aldi. Ändi 1997-jili Çeläk nahiyäsi Ämgäkçiqazaq nahiyäsi bilän biriktürülgändin keyin nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizigä Maarip älaçisi Tuğluq İliev rähbärlik qildi. Märhum Tuğluq aka 10 jildin oşuq vaqit mabaynida milliy än°änä vä urpi-adätlärni tikläştin başqa maarip sahasidimu alahidä kšŋül bšldi. Uniŋ küç çiqirişi bilän İşiktä pedagogika kolledjida uyğur bšlümi eçilip, onliğan başlanğuç sinip muällimliri yetilip çiqti. Bayanday toluqsiz ottura mäktivi җiddiy remonttin štüp, qoşumçä siniplar eçildi.
Andin Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizini Mähämätҗan Җanbaqiev başqurdi. Juquri uyuşturuş qabiliyitigä egä Mähämätҗan Vahapoğliniŋ äŋ kšp kšŋül bšlgän mäsilisi – näşirlär muştiriliriniŋ sanini aşuruş boldi. Şu jilliri päqät «Uyğur avazi» gezitiniŋ nahiyädiki muştiriliriniŋ sani 3000ğa yätti. Märkäzniŋ uşbu utuqlarğa erişişidä nahiyäniŋ şu çağlardiki çoŋ jigitbeşi, heli märhum Tursunmähämät Abdusemätov bilän orunbasari, uniŋ vapatidin keyin birnäççä jil nahiyä baş jigitbeşiniŋ väzipisini atqurğan, hazir nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi räisiniŋ orunbasari bolup işlävatqan Üsänҗan Abdrahmanovniŋ tšhpisi nurğun boldi.
Avatliq tiҗarätçi Arselin Zul'yarov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizigä ikki yerim jil rähbärlik qildi. U milliy mädäniyitimizniŋ, näşirlirimiz bilän teatrimizniŋ, uyğur siniplirida ana tilimizda bilim beridiğan mäktäplirimizniŋ täräqqiyati üçün maddiy җähättin kšp yardäm qildi. Arselin Abdulinoğliniŋ orunbasari Aynisäm Vaydinova häm şu jilliri nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki hanim-qizlar keŋişigä räis bolup saylanğan Nurbüvi Nasirovamu tilğa alarliq işlarni ämälgä aşurdi. Mäsilän, üç jilniŋ içidä ana tilda bilim alğan 20 bala dšlät granti hesaviğa oquşqa çüşüp, 48 ottura mähsus vä aliy bilimlik yaş iş bilän täminländi. Җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ qollap-quvätlişi bilän «Mäktäpkä — yol» aktsiyasi uyuşturulup, uyğur sinipliridiki balilar saniniŋ kšpiyişigä säväpçi boldi. Nahiyälik maarip bšlümi vä başqimu җämiyätlik birläşmilär bilän hämkarliqta nurğunliğan ilğar ustazlar ämgiginiŋ räğbätländürülüşigä qol yätküzüldi.
Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizini tiҗarätçi Sulayman Mähsütov başqurup kelivatqiniğa mana biyil bäşinçi jilğa kätti. Şuni alahidä täkitläş lazimki, nahiyälik märkäzgä räis bolup kälgän kündin başlapla Sulayman Şämşidinoğli šziniŋ dšlät hizmitidiki uzun jilliq täҗribisidin ünümlük paydilinip, İşiktä vä Çeläk regionliriniŋ uyğurliri arisidiki birlik vä šzara çüşänçilärni mustähkämläşkä alahidä kšŋül bšldi. Millätkä ait mäsililärni nahiyä rähbärligigä orunluq yätküzüp, ularniŋ häl qilişini täminläp kelidu. İşbilärmänligi, härtäräplimä bilimi tüpäyli u birnäççä jil mabaynida җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisiniŋ orunbasari hizmitinimu atqurdi.
Äŋ muhimi, Sulayman Şämşidinoğli anatilliq mäktäp, mätbuat vä teatrimizni qollap-quvätläştin başqa nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizidä qeliplaşqan uruş vä ämgäk veteranliriğa ğämhorluq kšrsitiş än°änisini davamlaşturup kälmäktä. Älvättä, 70 miŋdin oşuq uyğur bar nahiyädiki märkäzniŋ işini yalğuz başquruş mümkin ämäs. Bu yosunda räisniŋ Çeläk regioni boyiçä orunbasari Maydin Abdullaev tšrt jil mabaynida tär tšksä, orunbasarliri Nurbüvi Nasirova vä Üsänҗan Abdurahmanov, nahiyäniŋ baş jigitbeşi Rehimҗan İbdiminov, Çeläk regionluq Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Gšhärbüvi İdrisova vä märkäzniŋ yeza-yezilardiki şšbiliriniŋ räisliri bilän aktivistliri, jigitbaşliri, hanim-qizlar, yaşlar vä aqsaqallar keŋäşliri җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ qarimiğida kšpligän nämunilik işlarni atqurup kelidu.
Rahat okrugiğa qaraşliq Qäynäzär yezisidiki Mädäniyät šyidä uniŋ sabiq mudiri Rayhan Janbosınova nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ iltimasi bilän bir bšlmini märkäzgä aҗritip bärdi. Märkäzniŋ İşiktä regionidiki baş qoşuşlirimu moşu yärdä štüvatidu. Qäynäzär yezisiniŋ jigitbeşi Kevir Yaqupov, hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi vä uniŋ orunbasari Җšhärbüvi Nadirova vä Adalät Abubäkirova, nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi Qäynäzär şšbisiniŋ räisi Roşängül İsmayilova qatarliq jürigidä oti bar insanlar bšlmini milliy mädäniyitimizgä ait keräk-yaraq bilän täminläp, çirayliq bezidi. Şuŋlaşqimu aktivistlar çättin kälgän mehmanlarni däl moşu bšlmigä başlap, jiqqan «duniyasini» kšrsitişkä aldiraydu.
Märkäz dšlät miqiyasida nişanlinidiğan mäyräm vä başqimu mädäniy çarä-tädbirlärdä juquri däriҗidiki paaliyätçanliğini tonutup, pat-pat häliq tarihidin deräk beridiğan kšrgäzmilärni uyuşturup turidu. Märkäz rähbärligi ularni Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ vä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasim-Jomart Toqaevniŋ qazaqstanliqlarğa yolliğan Mäktüpliri vä maqaliliri asasida ämälgä aşuruvatidu. Än°äniviy mäyrämlärdin başqa aldin-ala tüzülgän iş plani boyiçä ziyalilar bilän uçrişişlar, ularniŋ tävälludlirini štküzüş, mäktäp oquğuçilirini härhil konkurs-bayqaşlarğa qatnaşturuş vä hakazilärni uyuşturuş än°änigä aylanğan. Mäsilän, tävädä ahirqi 5-6 jilda yazğuçi Ähmätҗan Һaşiriniŋ – 80 jilliq, hayatiniŋ 50 jilini ustazliqqa beğişliğan Ğoҗähmät Şamahunovniŋ — 70, şair Җämşit Rozahunovniŋ 70 jilliq tävälludliri nişanlandi. «Atu» paҗiäsiniŋ 100 jilliğiğa bağliq Ämgäkçiqazaq nahiyäsi Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ qollap-quvätlişi bilän Lavar vä Qoram yeziliridiki säyasiy täqipläş qurvanliriğa beğişlanğan yadikarliqlar remontlinip, däsläpki uyğur käspiy kompozitori Quddus Ğoҗamiyarovniŋ 100 jilliği, «Gülçay», «Һosma qoyuş mädäniyiti» ohşaş märasimlar uyuşturuldi. Uyğur hälqiniŋ munävvär pärzändi Abdulla Rozibaqievniŋ tuğulğiniğa 120 jil toluşi munasiviti bilän Çeläk yezisidiki inqilapçi namidiki ottura mäktäpniŋ hoylisi bilän ätrapi җšndilip, yeşilzarliqqa aynaldi. Q.Jüsüpov yezisi turğunliriniŋ täşäbbusi vä märkäzniŋ qollap-quvätlişi bilän Ğeni baturniŋ yadikarliği җiddiy remonttin štti. Keŋäş İttipaqiniŋ Qährimani Mäsim Yaqupov namidiki җumhuriyätlik futbol turniri birnäççä jil qatar nahiyäniŋ Ğäyrät, Täşkänsaz, Bayseyit vä başqimu yezilirida uyuşturulup, 9 jil içidä nahiyädin onliğan futbolçilar yetilip çiqti. Nahiyä komandisi Almuta vilayätlik çempionatta ğalip ataldi.
Şundaqla märkäz vilayät, hätta dšlät dairisidä uyuşturuluvatqan çarilärgimu iştrak qilmaqta. Mäsilän, štkän jili Mustäqillik küni harpisida Almuta vilayätlik Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ häm җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi Almuta vilayätlik şšbisiniŋ uyuşturuşi bilän Taldiqorğan şähiridiki «Dostluq šyidä» «Ruhani jaŋğıru: täuelsiz Qazaqstannıŋ tarihi wstanımı» forumi dairisidä štkän Uyğur mädäniyiti festivalida Bayseyit vä Malivay yeziliriniŋ hanim-qizliri alahidä paaliyätçanliq kšrsätti., Aqivitidä nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi Almuta vilayätlik Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Täşäkkürnamisigä egä boldi.
Atap ketiş keräkki, märkäzniŋ işi nahiyä rähbärligi täripidinmu, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi täripidinmu juquri bahalanip kälmäktä. Mäsilän, birnäççä jilniŋ içidila nahiyä täräqqiyatiğa munasip hässä qoşup kelivatqan 50tin oşuq millätpärvär insan ҖUEMniŋ pähriy yarliqliri vä medal'liri bilän täğdirländi. Җümlidin kšrnäklik qäläm sahibi Җämşit Rozahunov vä yaş şair Abdulҗan Aznibaqiev ҖUEM täsis qilğan İliya Bähtiya namidiki medal'ğa, şair häm pedagog Äkräm Sadiriy, ämgäk veterani Abduğeni Abubakirov, malivayliq ustaz Arzigül Abdrimova vä başqilar «Sahavät» medaliğa, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Täşäkkürnamisiğa erişti. Ämgäkçiqazaq nahiyäsi Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Sulayman Mähsütov bolsa, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Pähriy yarliği bilän mukapatlandi.
Märkäzniŋ qollap-quvätlişi bilän şair Җämşit Rozahunovniŋ «Ümüt bilän yaşaymän» namliq kitavi yoruq kšrdi. Yaş talant egisi «Uyğur avazi» gezitida Abdulҗan Aznibaqiev Tohtämovlar ailisi täripidin uyuşturulğan iҗadiy konkursta ğalip çiqti. Abdulҗanniŋ yänä bir çoŋ utuği – Evraziya Yazğuçilar ittipaqiniŋ uyuşturuşi bilän Türkiyadä štkän türk duniyasi yaş şair-yazğuçilarniŋ forumiğa qatnaşti. Şundaqla uniŋ «Yaşliq lirikiliri» kitavi näşirdin çiqti.
Buniŋdin bir yerim ay ilgiri Çeläk yezisiniŋ Mädäniyät šyidä Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ novättiki jiğini štti. Uniŋda märkäzniŋ Çeläk regionluq şšbisiniŋ paaliyiti muhakimä qilindi. Räisniŋ Çeläk regioni boyiçä orunbasari Maydin Abdullaevniŋ orniğa nahiyälik etnomädäniyät märkizi räisiniŋ mädäniyät sahasi boyiçä orunbasari, tiҗarätçi Nurҗamal Һasanova saylandi. Jiğindin keyin Sulayman Şämşidinoğli orunbasarliri Nurbüvi Nasirova, Üsänҗan Abdrahmanov vä Nurҗamal Һasanova (sürättä) bilän uçrişiş štküzüp, äldiki pävquladdä ähvalğa bağliq yeza-yezilardiki җämiyätlik işlar aktivistliriniŋ šz väzipilirigä puhta boluşini näzärgä elişni tapşurdi. Җümlidin dšlät täripidin qoyulğan täläplärgä riayä qilip, ahalini taҗsiman virustin saqlinişqa çaqirdi.
Mälumki, Qazaqstanda yärlik šzini šzi başquruş vä grajdanliq җämiyät institutliri rivaҗlanmaqta. U häliq turmuşidiki barliq degidäk mäsililärni šz içigä alidu. Demäk, yärlik šzini šzi başquruşqa, birinçi novättä etnomädäniyät märkäzliri vä ularniŋ tärkividiki aktivistlar iştrak qilidu. Qazaqstan hälqi birligi küni harpisida etnomädäniyät märkäzliriniŋ mustäqil elimiz – Qazaqstandiki «keläçigi birtutaş millätni» täşkil qiliş ideyasini ämälgä aşuruştiki alahidä tšhpisini yänä bir qetim täkitläp, ularniŋ rähbärliri bilän äzaliri işliriğa muvappäqiyätlär tiläymiz.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ