Mähsitimiz bir, nişanimiz eniq

0
38 ret oqıldı

Ğabit TURSINBAY,
Almuta vilayätlik Qazaqstan hälqi Assambleyasi räisiniŋ orunbasari – Kativat rähbiri.

Һämmimizgä mälumki, biyil Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ qurulğiniğa 25 jil toldi. Moşu vaqit içidä u mämlikitimizdä häliqlär dostluği bilän birliginiŋ täntänä qazinişiğa munasip tšhpä qoşup kälmäktä. İҗtimaiy häm etnik toplar arisidiki razimänlik barçä җämiyätniŋ şiҗaätlik ämgiginiŋ nätiҗisidur.
Almuta vilayitidä 105 millät väkilliri bir ailiniŋ äzaliridäk iҗil-inaq hayat käçürmäktä. Ularniŋ tili bilän mädäniyitini rivaҗlanduruşta vilayätlik assambleya kativatiniŋ, “Dostıq üyi” җämiyätlik razimänlik märkiziniŋ, şuniŋ bilän billä etnomädäniyät birläşmiliriniŋ ülüşi zor. Vilayättiki barliq dšlät mähkimiliri bilän nahiyälik häm şähärlik hakimiyätlär mämlikitimizniŋ asasiy utuği – teçliq bilän razimänlikni, etnoslarara dostluqni mustähkämläşkä alahidä kšŋül bšlüp kälmäktä. Buniŋda, älvättä, millätlär dostluği bilän razimänliginiŋ nadir instituti – Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ orni alahidä.
Almuta vilayitidä elimizniŋ härtäräplimä rivaҗlinişi bilän җämiyätlik razimänlikni mustähkämläş işi birnäççä yšniliş boyiçä ämälgä aşurulmaqta. Almuta vilayätlik Qazaqstan hälqi Assambleyasi yenida paaliyät elip berivatqan җämiyätlik razimänlik vä anilar keŋäşliriniŋ, ilmiy-ekspertliq top bilän yetäkçi jurnalistlar klubiniŋ paaliyätliri häqqidä äynä şundaq deyişimiz mümkin. Umumän, vilayätlik assambleya tärkividä 71 etnomädäniyät märkizi bar. Şuniŋ bilän billä 422 җämiyätlik keŋäş, 266 anilar keŋişi vä başqimu täşkilatlar aktiv paaliyät elip barmaqta. Moşu yärdä Assambleyamiz iş täҗribisiniŋ pütkül җumhuriyät dairisidä ülgä süpitidä tarqitilivatqanliğini mämnuniyät bilän täkitligüm kelidu. Yaşlarğa häm täminati naçar aililärgä psihologiyalik-konsul'tativliq yardäm kšrsitiş, muräkkäp iҗtimaiy ähvaldiki šsmürlär bilän ata-anisiniŋ ğämhorluğidin sirt qalğan balilarniŋ problemilirini häl qiliş boyiçä kšpligän işlar ämälgä aşuruldi.
Tävädä vilayätlik Mediatsiyani täräqqiy ätküzüş märkiziniŋ şšbisi yenidiki häliqara hoquq qoğdaş märkiziniŋ qollap-quvätlişi bilän 68 mediatsiya märkizi aktiv paaliyät jürgüzmäktä. Şundaqla “Dostluq šyiniŋ” mediatsiya märkizi vä 20 nahiyä bilän şähärdä mediatsiya kabinetliri iş elip baridu. Umumän vilayättä 270 җämiyätlik häm 24 käspiy mediator tirkälgän.
“Jaŋğıru jolı” vilayätlik ştabida qazaq tilini ügitiş boyiçä mähsus programma yolğa qoyulğan. “Dostluq šyi” yenida dšlät tilini ügitiş mähsitidä “Mämle” klubi paaliyät elip baridu. “Wlı dala eliniŋ mwrası” tarihiy-ekologiyalik layihisi dairisidä “Taza qala”, “Taza jağalau”, “Jibek jolı Jetisudan bastaladı” qatarliq ekologiyalik çarä-tädbirlär Taldiqorğan vä Häşkiläŋ şähärliridä, şundaqla Uyğur, Eskeldi, Qaratal, Panfilov nahiyäliridä štküzüldi. Moşu yärdä “Meyirimdi jastar” yaşlar härikitiniŋ paaliyiti häqqidimu eytip štüş orunluqtur. Uniŋ äzaliri yardämgä muhtaҗ mštivärlärniŋ halidin hävär elip, kündilik hayat üçün muhim bolğan ozuq-tülük mähsulatliri bilän täminläşni, häyrihahliq kontsertlarni uyuşturuşni än°änigä aylandurğan. Mäsilän, Taldiqorğan şähiridä istiqamät qilidiğan täminati naçar 40 ailigä Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ pidaiyliri täripidin turaqliq räviştä adresliq yardäm kšrsitilip kälmäktä. Qazaqstanniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası N.Ä.Nazarbaev yaşlarniŋ elimizniŋ strategiyalik resursliriniŋ biri ekänligini dayim täkitläydu. Äynä şuni kšzdä tutqan halda kšpligän dšlät programmiliri näq şu yaşlarniŋ mänpiyitigä qaritilğan. Şuŋlaşqimu biz yaşlar bilän işläşkä alahidä diqqät ağdurup kelimiz.
“Qazaqtanu” ilmiy-aqartiş layihisini ämälgä aşuruş – Almuta vilayätlik Qazaqstan hälqi Assambleyasi paaliyitiniŋ muhim yšnilişliriniŋ biri bolup hesaplinidu. Vilayät turğunliriniŋ häm etnomädäniyät märkäzliriniŋ qatnişişi bilän här jili turaqliq štküzülüp turidiğan “Qazaq halqınıŋ wmıtılğan dästürleri”, “Wlı dalanıŋ jeti qırı” lektoriyliri häm “Qımızmwrındıq” än°äniviy festivali şuniŋ yarqin ipadisidur.
Moşu yärdä kšrnäklik dšlät vä җämiyät ärbabi İliyas Jansügirovniŋ tuğulğininiŋ 125 jilliğiğa munasivätlik “Uliyastıŋ jolımen” ilmiy-tätqiqat layihisi dairisidä Almuta vilayitidin bir top delegatniŋ Rossiyaniŋ Moskva vä Sankt-Peterburg şähärlirigä qilğan ziyaritigä alahidä tohtalmaqçimän. Ular Rossiya milliy kitaphanisi fondidin, Rossiya dšlät arhividin, Maksim Gor'kiyniŋ mirasgah-šyidin šz vaqtida “häliq düşmini” qalpiği kiygüzülgän İliyastin musadirä qilinğan birqatar bahaliq materiallarni tepişqa muvappäq boldi. Җümlidin Rossiya Federatsiyasiniŋ dšlät arhivliridin İ.Jansügirovniŋ hayatiğa häm iҗadiy paaliyitigä munasivätlik bizgä mälum bolmiğan 73 hšҗҗät tepildi. Delegatsiya äzaliri şundaqla Moskvadiki Novodeviç'e qäbirstanliğidiki qazaq sän°itiniŋ täräqqiyatiğa munasip tšhpä qoşqan polyak kompozitori Aleksandr Zataeviçniŋ qäbrini ziyarät qildi. Uniŋ «Qazaq halqınıŋ 1000 äni», «500 qazaq äni jäne küyi» toplamliriniŋ muällipi ekänligi kšpçilikkä yahşi mälum. Ularniŋ içidä 20din oşuği näq şu İliyas Jansügirov täripidin iҗra qilinğan. Bügünki kündä juqurida qäyt qilinğan bebaha hšҗҗätlärni räqämläştürüş, şundaqla ularniŋ käŋ oqurmänlär ammisiğa çüşinişlik boluşi üçün äräp yeziğidiki materiallarni latin häm kirill yeziğiğa kšçiriş işliri ämälgä aşuruluvatidu. Qolyazmilarniŋ elektron nushisi Qazaq Milliy elektron kitaphanisiniŋ bazisiğa kirgüzülidu. Şuni alahidä täkitligüm keliduki, Rossiya häliqliri Assambleyasi häm “Mı – rossiyane” yaşlar härikiti bilän šzara hämkarliğimiz biyilmu davamlişidiğan bolidu.
Һä, bügünki kündä elimizdä җariy qilinğan pävquladdä ähvalğa munasivätlik paaliyitimizni onlayn rejimida jürgüzüvatimiz.
Uyğurlar – qazaqlarğa äŋ yeqin millätlärdin bolup hesaplinidu. Bu ikki häliq inqilapnimu, açarçiliqnimu, uruşnimu, uniŋdin keyinki tikliniş jilliridiki qiyinçiliqlarnimu billä baştin käçürgän. Tilimizmu, urpi-aditimizmu ohşap ketidu. Dinimizmu bir. Biz şundaqla bir-birimiz bilän iç qoyun, taş qoyun bolup kätkän qerindaşlar. Män bu yärdä bäynälmiläl aililärni kšzdä tutuvatimän. Һärbir uyğurniŋ onliğan qazaq dostliri, tamirliri bar. Qazaqniŋmu häm şu.
Qazaqstan – uyğur milliy tarihiniŋ bšşügi. Keŋäş uyğurliriniŋ mädäniyiti häm uyğur hälqiniŋ täräqqiyati qazaqstanliq uyğur yazğuçi-şairliriniŋ, alimliriniŋ, rässamliriniŋ äsärliridä namayän. Keŋäş hakimiyiti dävridä uyğur mädäniy-aqartiş mähkimiliriniŋ huli selinğan. Ularniŋ kšpçiligi helimu moҗut.
Uluq Vätän uruşida Keŋäşlär İttipaqiniŋ başqa häliqliri qatarida uyğurlarmu җanpidaliq kšrsätti. Brest qorğinini, Moskvani düşmändin qoğdaş җäŋliridä qährimanlarçä küräşti.
Keŋäşlär İttipaqi dävridä uyğur hälqiniŋ däsläpki käspiy kompozitori, SSSR vä Qazaq SSR häliq artisti Quddus Ğoҗamiyarov, uyğur ayalliridin çiqqan däsläpki alimä Ayşäm Şämievani elimizdä bilmäydiğanlar kamdin-kam bolsa keräk. Duniya miqiyasidiki dšlät däriҗilik birdin-bir teatr – akademiyalik Uyğur muzıkiliq-komediya teatri uyğur sän°itiniŋ qutluq därgahidur. Qazaqstan Pänlär akademiyasiniŋ Uyğurşunasliq instituti (hazirqi Uyğurşunasliq märkizi) uyğur tarihi bilän mädäniyitini tätqiq qilidiğan duniyadiki yeganä ihtisaslaşturulğan asasiy därgahtur.
Qazaqstanliqlar uyğur hälqidin çiqqan Keŋäş İttipaqiniŋ qährimanliri, Sotsialistik Ämgäk Qährimanliri, Sotsialistik ämgäk qährimanliri, onliğan akademik, doktorlar, Qazaqstan häliq artistliri, Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän artistliri, yüzligän tonulğan dohtur, muällim, tiҗarätçi vä sportçilar bilän pähirlinidu.
Qazaqstandiki uyğurlarğa ana tilida bilim eliş imkaniyiti yaritilğan. Abay namidiki Qazaq milliy pedagogika institutida uyğur tili vä ädäbiyati mutähässislirini täyyarlaş üçün 5 grant bšlüngän. Almutidiki P.Çaykovskiy namidiki muzıka kolledjida uyğur pärzäntlirigä aҗritilğan grant sani onğa yätti.
Qazaqstanda uyğur etnomädäniyät märkäzliri aktiv paaliyät elip barmaqta. Şularniŋ biri – Almuta vilayätlik Uyğur etnomädäniyät märkizidur. U tävädiki äŋ paaliyätçan milliy birläşmilärdin hesaplinidu. Mäzkür җämiyätlik täşkilatqa härhil jillarda vätänpärvär häm millätpärvär insanlar – Svetlana Gayitova, Asiyäm Ähmätova vä Rehimҗan Tohtahunov rähbärlik qildi. Һazir märkäzni tonulğan biznesmen, metsenat, QHA äzasi, Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati Zakirҗan Kuziev başqurup kälmäktä.
Uyğur etnomädäniyät märkäzliriniŋ buniŋdin keyinmu kšpmillätlik elimizdiki häliqlär dostluği bilän җämiyätlik kelişimni mustähkämläş yolida tehimu şiҗaätlik hizmät qilidiğanliğiğa işänçimiz kamil.
Qazaqstandiki härhil millätlär bilän elätlär, җämiyitimizniŋ qaysi sahasida bolmisun adil ämgäk qilip, elimizniŋ härtäräplimä täräqqiy etişigä munasip ülüşini qoşup kälmäktä. Biz, qazaqstanliqlarniŋ, mähsät-muddiasi bir, nişanimiz eniq: birlik vä razimänlik. Pursättin paydilinip, barliq qazaqstanliqlarni 1-May – Qazaqstan hälqiniŋ birligi mäyrimi bilän sämimiy täbrikläymän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ