Täläplär šzgärsimu, җavapkärligimiz šzgärmidi

0
34 ret oqıldı

Taҗsiman virus pandemiyasigä munasivätlik elimizdä Pävquladdä ähval elan qilinişi җämiyätniŋ härbir äzasiğa yeŋi җavapkärlikni jüklidi. Pävquladdä ähvalda, karantin rejimida, distantsionluq işläşkä, şähsiy alaqilarni mümkinqädär çäkläşkä, adättiki qeliplaşqan munasivätlärni tamamän šzgärtişkä toğra kelidu. Buni durus çüşinişimiz vä qobul qilişimiz lazim. Ändi biz ämgäk qilişniŋ tamamän yeŋi şäkligä kšçtuq. Biz, deputatlar, äynä şu yeŋi şäkildä işläşkä kiriştuq. Parlament paaliyitini bir minutmu tohtatmidi. Һärqandaq qanun layihilirini qeliplaşqan tärtip boyiçä muhakimä qiliş, šzgirişlär kirgüzüş ämälgä aşuruluvatidu. Biz ministrliklär, dšlät organliri, җämiyätlik täşkilatlar bilän dayim alaqida. Barliq işimiz onlayn rejimda jürgüzülmäktä. Buniŋ üçün barliq tehnikiliq vasitilärdin paydilinivatimiz.
Һazir Mäҗlistä muhim qanun layihiliri muhakimä qilinivatidu. Män «Parlamenttiki oppozitsiya toğriliq» qanun layihisini täyyarlavatqan işçi topniŋ äzasi. Bu qanun layihisi Prezidentniŋ tapşurmisi bilän täyyarlanmaqta. Şundaqla «Sanaät behätärligi toğriliq», «Teçliq namayişlar toğriliq» qanun layihiliri muhakimidä boluvatidu. Kšrüp turimizki, bularniŋ hämmisi muhim qanunlar layihiliri. Uniŋdin taşqiri, biz QHA deputatlar topiniŋ äzasi bolğaçqa, Assambleya kativati, regionlardiki şšbilär bilän dayim alaqida bolup turuvatimiz. Häliq bilän äksi alaqimiz, qeliplaşqan ähvalğa bağliq, päqät telefon arqiliq boluvatidu. Һärqandaq mäsilä boyiçä telefon arqiliq keçä-kündüz җavap berivatimiz. Mana yeqindila Häşkiläŋdä yaşavatqan bir kişi hävärläşti. Özi ağriqçan ekän. Ailisi hazir qiyin ähvalda qaptu. Dšlät organliriğa muraҗiät qilsimu, nätiҗä bolmiğan. Biz salahiyitimiz dairisidä haҗätlik organlarğa muraҗiät qilip, mäsilini häl qilduq. Moşundaq eqimdiki mäsililär kšp. Çünki hayat tohtap qalmidi. Yänä täkitläymänki, bizniŋ telefonlirimiz keçä-kündüz qoşuqluq.
Juqurida täkitliginimdäk, karantin rejimi qeliplaşqan hayat tärizimizgä çoŋ šzgirişlärni kirgüzdi, ayrim çäklimilärni päyda qildi, җavapkärlikni küçäytti. Başqilar qatarida elimizdiki çeçen hälqiniŋmu hayatini käskin šzgärtti. Bu yärdä diniy, ailäviy, urpi-adät, mentalitet mäsililiri turidu. Bolupmu diniy mäsililärdiki ayrim çäklimilärni häliqqä toğra çüşändürüşkä tirişivatimiz. Muhim mäsililärniŋ biri —vapat bolğan adämni ahirqi säpärgä uzitiş. Bu mäsilini biz dinşunas alimlarniŋ yardimi bilän häl qilivatimiz. Yäni musibät bolğan җayğa kšp adämniŋ jiğilmasliği, Qazaqstan musulmanliri diniy başqarmisi täripidin Pävquladdä ähval päytidä bäkitilgän täläplärniŋ orunlişini täminläş, çoŋ sorunlarni štküzmäslik vä başqimu mäsililär iҗabiy yeşilivatidu. Alahidä täkitläş lazimki, bularniŋ hämmisi vaqitliq hadisä ekänligini hälqimiz yahşi çüşinivatidu.
Hulasiläp eytsam, biz talay qiyinçiliqlarni beşimizdin štküzüp ğalip çiqqan äl. Bizniŋ küçimiz — birliktä. İnaq, šm bolsaq, utuqqa yetidiğinimiz eniq.
Ahmet MURADOV,
Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ