Һšҗҗät eliş qimmätlidi

0
19 ret oqıldı

Ötkän aydin tartip ayliq hesap kšrsätküçiniŋ (AҺK) miqdari kšpiyip, u 2 778 täŋgini täşkil qildi. Uniŋ šsüşigä bağliq birqatar hšҗҗätlärni eliş üçün tšlinidiğan dšlät baj seliğimu kšpäydi. Bahalar tähminän AҺK ohşaş 5 payiz kšpäydi.
Mäsilän, pasport eliş üçün 8 AҺK hesavida häq elinidu. Moşu aydin tartip mäzkür hšҗҗätni eliş üçün 22 224 täŋgä tšläş keräk. Dšlät baj seliği 1 106 täŋgigä kšpäydi.
Pasport 15 künlük qäräldä täyyar bolidu. Eytmaqçi, çapsan täyyarlinişi üçün qoşumçä tšlinidiğan häq miqdari šzgärmidi, çünki u ayliq hesap kšrsätküçigä bağliq ämäs.
Mäsilän, hšҗҗät bir iş künidä täyyar bolsa, qoşumçä 4 983, üç kündä hazirlansa 2 752 täŋgä tšlinidu.
Mundaq tarif paytäht vä ikki megapolis – Almuta, Çimkänt, şundaqla Aqtšbä şähiriniŋ turğunliri üçün küçkä egä. Vilayätlär märkäzliridimu çapsan täyyarlaş üçün şunçilik miqdarda qoşumçä häq tšlinidu. Biraq çapsan täyyarlaş qäräli ikki tävlükkä uzaq bolidu, yäni üç vä bäş iş künini täşkil qilidu.
Mämlikätniŋ qalğan ahaliliq punktlirida hšҗҗätlärni çapsan täyyarlaş qärälini 1 116 täŋgä tšläp bir häptigila uzartişqa bolidu.
Şähsni guvalanduridiğan hšҗҗätni alğandimu şundaq qäräl vä çapsan täyyarlanğanliği üçün tšlinidiğan tarif saqlanğan.
Şähsni guvalanduridiğan hšҗҗät 0,2 AҺK turidu. Qazaqstanliqniŋ asasiy hšҗҗitini almaşturuş vaqti kälgänlär biyil aprel'din tartip uniŋ üçün 556 täŋgä tšläydu. Ötkän ay bilän selişturğanda dšlät baj seliği bari-yoqi 25 täŋgä šsti.
Moşu aydin başlap guvanamisini almaşturmaqçi yaki yeŋisini almaqçi bolğan barliq haydiğuçilar 3 473 täŋgä miqdarida dšlät baj seliğini tšlişi keräk. Buniŋda päriq 159 täŋgini täşkil qildi.
Täkitläymizki, qäräli štüp kätkän guvanamä almaşturulğanda, atap kšrsitilgän dšlät baj seliği miqdarida җäriman tšläş keräk. Җäriman päqät qäräli tügigän guvanamä bilän maşina haydiğandila tšlinidu. U mämuriy kodeksqa muvapiq hesaplinidu.
Baliniŋ tuğulğanliği toğriliq guvanamini täkrar räsmiyläştürüş üçün 0,5 AҺK hesavida häq tšlinidu.
Bala tuğulğanda dekret tšlämlirini räsmiyläştürüştin aval tuğulğanliği toğriliq guvanamä eliş keräk. U häqsiz berilidu.
Ändi türlük säväplär tüpäyli baliniŋ hšҗҗitini almaşturuş täläp qilinsa, uni täkrar räsmiyläştürüş üçün 1 389 täŋgä tšläş keräk. Dšlät baj seliği bari-yoqi 63 täŋgä kšpäydi.
Balağätkä yätmigän baliniŋ mälumatlirini atisiniŋ yaki anisiniŋ pasportiğa yeziş üçün 0,1 AҺK miqdarida häq tšlinidu.
Atisiniŋ yaki anisiniŋ pasportiğa bir bala toğriliq mälumatlarni uniŋ räsimini orunlaşturup yeziş aprel'din tartip 278 täŋgä turidu. Mart bilän selişturğandiki päriq 12 täŋgini täşkil qilidu.
Qanuniy nekani tästiqläydiğan hšҗҗätni birinçi qetim alğanda vä u kardin çiqqan yaki jütüp kätkän ähvalda täkrar muraҗiät qilğanda – 1 AҺK miqdarida dšlät baj seliği, yäni 2 778 täŋgä tšlinidu..
Är-ayal nekasiniŋ bekar qilinğanliği toğriliq guvanamä säl qimmät, yäni 1,5 AҺK – 4 167 täŋgä turidu. Bu hšҗҗätni eliş 190 täŋgä qimmätlidi.
Ägär qandaqtu-bir hšҗҗätni almaşturuş vaqti kälsä yaki yeŋisini räsmiyläştürüş keräk bolsa, Qazaqstan Җumhuriyiti elektronluq hškümitiniŋ portalida jiraqtin täläpnamä berişkä vä dšlät baj seliğini tšläşkä bolidu.
Sizgä şundaqla portal sähipisiniŋ tšvänki oŋ täripidiki qoşumçä varaqçisida «oltarğan» virtual assistent yardämgä kelidu. U şundaqla Ahaliğa hizmät qiliş märkiziniŋ «real» hadimi bilän sšzlişişkä imkaniyät tuğduridu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ