Häliq mänpiyitini äla kšrätti

0
58 ret oqıldı

Yenimda billä jürgän, «Äla-Sultan» җämiyätlik birläşmisiniŋ räisi Kärimҗan Qurbanov toğriliq hatirä yazimän desäm, uhlisam çüşümgä kirmäptu. «Tovva» däymän, šz-šzämgä. 26-aprel' küni uni 60 yaşliq tävälludi bilän täbrikligän edim. «Karantin pütkändin keyin, yahşilap turup, tävälluduŋni štküzäyli» dedim. U kamsšzlük jigit edi. «Maquldin» başqa gäp qilmidi. Tšrt kündin keyin «Kärimҗan qaytiş boptu» degän hävär käldi. Özämni tiŋşap, tiŋirqap turup qaldim. Säl šzämni besip, hiyallirim štmüşkä kätti…

Män Kärimҗanni kiçigidin yahşi bilättim. Çünki uniŋ apisi bilän meniŋ apam bilän yeqin dostlardin edi. Qoyuq arilişatti. Almuta şähiriniŋ Sultanqorğan mähällisidä Tursunbüvi isimliq tävärrük anini tonumaydiğanlar yoq. U 86 yeşida hayattin štti. On tšrt pärzänt, 33 nävrä, 45 çävrä vä bir ävrä sšygän Qähriman Ana edi. Uniŋ baliliriniŋ arisida Patäm vä Zoräm isimliq qoş gezäklär, Һasan, Һüsän vä Zakir isimliq üç gezäklär bar. Animiz äsli täşkänsazliq. Jutdişi İvrayim Qurbanov bilän ailä qurup, ailäviy dehançiliq bilän şuğullanğan ekän. «Gaday bolsaŋ, şä talaş» degändäk, är-ayal älliginçi jilliri moşu Sultanqorğan mähällisigä kšçüp kelidu. Tšrt balini elip, şähärgä kätkän är-ayaldin yeqinliri «tšrt bala bilän qandaq җenini baqar» däp änsirigän ekän. Ular şähärgä kšçüp kälgändin keyin yänä on pärzänt sšyidu.
İvrayim aka tšmür yolda işläp, balilirini baqidu. Ana šydä bala tärbiyisi bilän şuğullinidu.
Yättä oğul, yättä qiz. Kärimҗan şularniŋ otturançisi edi. Tursunbüvi aniniŋ monu bir gepi yadimda qaptu. U qizlarni bir bšlmigä, oğullarni bir bšlmigä yatquzup, här bšlmigä birdinla yotqan berättekän. Aniniŋ: «Moşundaq qilsa, bir-birigä kšyümçan bolidu» däp oyliğini talaşsiz. Qurbanovlar bir-birigä nahayiti kšyümçan bolup šsti.
Tursunbüvi ana kšp bala tepip, tärbiyiläp, qatarğa qoşqanliği üçün 1965-jili «Qähriman Ana» atiğiğa erişti. U vaqitta Qazaqstan Kompartiyasi Märkiziy Komitetiniŋ birinçi kativi Dinmuhamed Qonaev edi. Şuŋlaşqa animiz pat-patla «Män Qonaevniŋ qolidin mukapat aldim», däp sšzläp beridiğan. Elimiz Mustäqillikkä erişkändin keyin Tursunbüvi ana «Altın alqa» bälgüsini elişqa sazavär boldi. Uni pärzäntliri, nävrä-çävriliri vä jutdaşliri bilän käŋ dairidä atap štti. Şu vaqitta sahiphan süpitidä äŋ ahirida sšz alğan ana: «Balilirim, äŋ aval šz ana tiliŋlarni untumaŋlar, millitiŋlarni sšyüp, urpi-adätlirimizni ästin çiqarmaŋlar. Moşularğa ämäl qilsaŋlar ailidimu, dost-buradär arisidimu, äŋ ävzili, jutta abroyuŋlar bolidu» degän edi. Һäqiqätänmu uniŋ juttiki hšrmiti alahidä edi. Uniŋsiz heçbir dästihan eçilmatti. Aniniŋ duasisiz heçkim ornidin turmaydiğan. U bir ailiniŋla ämäs, pütkül sultanqorğanliqlarniŋ anisi edi.
Qurbanovlar ävladi aniniŋ eytqanlirini ästä saqlap vä ularğa qät°iy ämäl qilip kälmäktä. Kärimҗan şularniŋ biri edi. U kiçigidin sportniŋ boks türi bilän şuğullandi. Birnäççä märtä Qazaqstanniŋ çempioni bolğan. Şu bir jilliri Rossiyaniŋ Ul'yanov şähiridä štkän çempionatlarniŋ biridä tärkividä uyğur jigitliri Rähimҗan Sadiqov, Marat Hoҗaev, Kärimҗan Sadiqov bolğan Qazaqstanniŋ komandisi tarihta birinçi qetim on bäş җumhuriyätniŋ arisida ikkinçi orunğa erişidu. Bu nahayiti çoŋ utuq edi. Kärimҗanniŋ säpdaşliri şu turnirdiki monu bir oyunni dayim äslişätti. Yerim finalda moldavan sportçisi bilän bolğan «җäŋdä» räqivi başmaltiğini uniŋ kšzigä tiqivalğan ekän. Şuniŋğa qarimay, u oyunni ğalibiyät bilän ayaqlaşturidu. Bu häqqidä «Ul'novskaya pravda» gezitida çoŋ maqalä elan qilinidu. Qiziq yeri, keyinäräk äşu maqalä boyiçä stsenariy yezilip, kino çüşiriliptu.
Märhum Kärimҗanniŋ keläçigidin çoŋ ümüt kütkän eduq. Amma, nemişkidu, u käspiy sporttin asta-asta çätnäp, uniŋ bilän birä-tola hoşlişidu. Amma u ahirqi küngiçä mustäqil mäşiqlinişni taşlimiğan edi. Vaqtiniŋ qisliğiğa qarimay, nurğunliğan şagirtlarni tärbiyiläp çiqti. Bilginini sportqa iştiyaqi bar balilarğa häqsiz ügitätti. Uniŋda moşundaq mehrivanliqnimu bayğinim bar.
Kärimҗan sportni taşliğandin keyin tiҗarät bilän şuğullandi. Ävu bir jili Almuta şähärlik mäslihätkä deputatliqqa namzat bolup çüşti. U ihtisadiy bohrançiliq yüz berivatqan bir qiyin päyt edi. Sportçi ämäsmu, säyasättiki räqiviniŋ küçlükligigä qarimay, ahiriğiçä küräşti. Uniŋda başliğan işini ahiriğiçä çiqiriş müҗäzi bolidiğan. Alamät bir insan edi. Çoŋğa — çoŋçä, kiçikkä kiçikçä hšrmät bildürätti. Moşuniŋdin on jil burun uni şähärlik hakimiyät täräptin Sultanqorğandiki zärätkaliqqa başliq qilip saylidi. U Sultanqorğan bilän Qarasudiki yärliklärni tärtipkä saldi. Kšp ämgäk qildi. Üç jildin beri «Äla-Sultan» җämiyätlik birläşmisini başquruvatatti. Amal qançä… Yeqinda җämiyätlik birläşminiŋ novättin taşqiri mäҗlisini štküzüp, birläşmä äzaliri bilän kelişip, Kärimҗanniŋ ailisigä maddiy yardäm kšrsitiş; qäbrigä yadikarliq ornitiş; karantin pütkändin keyin çoŋ näzir štküzüş qarariğa kälduq.
Uluq mutäpäkkür Yüsüp Has Һaҗip: «Öz paydaŋni oylima, häliqniŋ paydisini oyla. Häliqniŋ paydisi içidä seniŋmu paydaŋ bar» degän ekän. Kärimҗan hayatida moşu ibarini şiar qilip, päqät hälqiniŋ mänpiyitini kšzläp yaşidi häm işlidi. Buni sultanqorğanliqlar yahşi bilidu. Yahşi adämniŋ käynidin yahşi gepi qalidekän. Kšpçilik uniŋ yahşi gepini qilivatidu. Tirigidä uni çüşänmigänlärmu bolğedi. Bändiçiliktä biz, adämlärniŋ, tirigidä qädrini bilmäy, šlgändin keyin näzirliridä ularni häşlärgä kštirip mahtaymiz. Bu, meniŋçä, durus ämäs, bir-birimizni tirigimizdä qädirläp štäyli, qerindaşlar. Barliq sultanqorğanliqlar namidin Kärimҗanniŋ ailisigä, uruq-tuqqanliriğa täziyä bildürüp, Alladin märhumniŋ ahirätligini tiläymän.

Dilmurat KUZİEV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ