Qälbi izgülüklär bilän juğirilğan insan edi

0
59 ret oqıldı

(Kšrnäklik sän°ätkar, akademik Azat Burhanovniŋ tuğulğiniğa – 80 jil)

Arimizda yahşi insanlar az ämäs. Ularniŋ içidä yahşiliri häm bar. Biraq eçinarliği şuki, ularniŋ qatarimu barğansiri şalaŋlaşmaqta. Şularniŋ biri — yarkäntlik jutdişimiz, sadiq ağinimiz, kšrnäklik sän°ätkar-täşkilatçi Azat Burhanov edi. 2015-jili kütülmigän yärdin Azat yoruq aläm bilän mäŋgügä vidalaşti. «Ah» urup, puğan çekip hälqi, tamaşibinliri qaldi. Şundin buyan bu äҗayip dilkäş, kämtar, huş kšŋül, ämgäkçan, iҗatkar-sahavätlik insan toğriliq eytilivatqan illiq gäp-sšzlirimiz tügimidi, u keyinki ävlatqa häm ulişidiğanliği şübhisiz. Çünki uniŋ milliy mädäniyitimizni, җümlidin sän°itimizni rivaҗlanduruş yolida siŋärgän ämgigi bebaha. Moşu däriҗigä yetiş yoli uruş jilliriniŋ baliliridin hesaplanğan uniŋ üçünmu yenik bolmiğanliğini jutdişi süpitidä helä yahşi bilimän, desäm mubaliğä ämäs.
Ägär Azat arimizda bolğan bolsa, jilniŋ moşu kšrkäm mäzgilidä hayatiniŋ şanliq 80-davaniğa kštirilätti. U 1940-jili 28-aprel' küni Yarkänt şähiridä tuğulup, baliliq vä yaşliq çağliri eğir uruş vä uniŋdin keyinki qalaqlaşqan häliq egiligini tikläş jilliriğa toğra käldi. Һayatniŋ här yan atqan dolqunliriğa urulup šsti, çiniqti, ämgäkni qädirläşni ügändi. Dadisi Mäşür Burhanov štkän äsirlärniŋ ottuzinçi jilliri oqup yetilgän ziyalilirimizniŋ biridin bolup, Çeläk, Yarkänt täväsidiki mäktäplärdä ustaz, mudir bolup işläp, yaş ävlatqa zaman tälivigä layiq bilim vä tärbiyä bärdi. Şundaqla ahali arisida märipätni tärğip qildi, mädäniy çarä-tädbirlärni uyuşturuş işliriğimu paal qatnaşti. 1940-jili Pänҗim yezisidiki mäktäptä muällimlik işini davamlaşturdi vä egilik hayatidiki җämiyätlik işlardimu aldinqi säptä boldi. Sän°ättin yahşi häviri bar ustaz şu jilliri pänҗimlik häväskar yaşlarniŋ beşini qoşup, sän°ätkarlar šmigini qurdi. Mäzkür iҗadiy kollektiv klublarda, hamanlarda, käpilärdä kontsertlirini namayiş qilip, mehnätkäş yeza hälqigä arambähş dämlärni hädiyä qilğanliğini yeza mštivärliridin aŋliğandim. Mundaq mädäniy çarä-tädbirlärdin räpiqisi Һävazhan hädimu çättä qalğini yoq, sän°äthumar u yaqmu qiz-çokanlar arisida taziliq jürgüzüp, talaylirini oyğitip, säpkä qoşti.
Şundaqla ular quvnaq ailisidä duniyağa kälgän tšrt pärzändigimu zaman täläplirigä layiq tärbiyä, bilim berişkä kšŋül bšlüp, ularniŋmu ustaz-märipätçilärdin bolup yetilişini arman qildi. Lekin atiğa buni kšrüşkä nesip bolmidi. U 36 yaşqa tolğan 1944-jili uzaqqa sozulğan ağriqtin keyin vapat boldidä, ailiniŋ tirikçiligi, balilirini oqutup, qatarğa qoşuş Һävazhan aniniŋ zimmisigä çüşti. Bu mäzgildä ğalibiyät şäpisi elimiz asminida pärvaz qilip, adämlärmu miskinliktin baş kštirip, yaşlar oqup, mutähässisliklär egiläşkä intilivatatti. Şu säptä Һävazhan animu bolup, pärzäntliriniŋ bilim elip, käsip tallişiğa şarait yaritip bärdi. Şu tüpäyli Poçunay, Kommunar, Rehan atiniŋ işini davamlaşturup, aliy bilimlik ustazlar sepidin orun aldi. Känҗisi Azat bolsa, muzıkiğa häväs bağlap, bu yšniliştä kamalätkä yätti.
Meniŋ muzıkiğa bolğan iştiyaqimni ata-anam oyğatqan desäm, hatalaşmaymän. Çünki här ikkilisi sän°äthumar insanlardin bolğan, – degän edi biz bilän bolğan sšhbättä Azat. – Öyümizdä dutar, dap, mandolino bolidiğan, dadam mandolino, apam dutar çelip muŋluq nahşilarni eytatti. Rastimni eytsam män ularniŋ mänasiğa ançila çšküp kätmättim, biraq tiŋşattim, täsir qilatti. Ularniŋ saz tarlirini urup, zil avaz çiqirivatqan qolliriğa zoqlinip qarattim. Bäzidä ularni šzämmu qolumğa elip, «diŋgirlitip» qoyattim. Keyin rus ottura mäktividä oquğan jilliri mäktäp sän°ät häväskarliri šmigigä qatnişip, mandolino, skripka çelişni helila üginivaldim. Şu jilliri uyğur ottura mäktividä oquvatqan Azat Mäşürov, Savutҗan Mämätqulov, Ärkin Mäşräpov, Taşpolat Namätov, Alim Һezbaqiev vä başqilar bilän arilişip jürdüm. Ular çättin sazändä, nahşiçilardin edi. Qatariğa skripkam bilän mänmu qoşuldum. Ändi 1955-jili kšç-kšç bilän Ğulҗidin çiqip, şähärgä orunlişip qalğan kšrnäklik sazändä Säydulla aka Qadirov bilän tonuşup qaldim. Uniŋ notidinmu häviri bar ekän. Kšp štmäy şu adämniŋ täşäbbusi bilän Dšŋmälidä tärkividä Kevir bahşi, Ähmät paka, Mahmut kar-kar vä başqilar bir sän°ät šmigi quruldi. Uniŋ äŋ kiçik sazändisi bolup mänmu qoşuldum. Oquştin qolum boşiğan päytlärdä täyyarliq işliriğa, namayiş qilğan kontsertliriğa qatnişip, kšp närsilärni ügändim. Sähnidä yaŋriğan häliq nahşa-sazliri, tamaşibinlarniŋ güldiras alqişliri maŋa bšläkçä täsir qilip, muzıkiğa, sän°ätkä bolğan häväsim tehimu aşti. Keläçigimniŋ moşuniŋğa bağlanğanliğini his qildim. Ändi ottura mäktäpni pütärgän künlirimniŋ biridä şähärdiki muzıka mäktiviniŋ oqutquçisi, mudiri Zakir aka Baratovniŋ aldiğa berip, uniŋ bilän mäslihätläştim, u meni saz äsvaplirini çalğuzup sinap kšrdi. Andin illiq gepini eytip, Almutidiki muzıka uçiliöesiğa yollanma bärdi.
Şundaq qilip, Azat Burhanov 1959-jili Almutidiki P.Çaykovskiy namidiki muzıka uçiliöesiniŋ studenti atilidu. Biraq u milliy çalğu äsvapliriniŋ ämäs, violonçel' sinipida oquydiğanliğini bilgändä rohi çüşüp, šyigä qaytmaqçi bolidu. Buni aŋliğan uçiliöeda bilim elivatqan bir jutdişi Azatqa: “Bu bilim därgahiğa helisi arman qilip, çüşälmäy jüridu. Seniŋ täliyiŋ bar ekän. Tizimğa ilindiŋmu, «šygä ketimän» degän niyitiŋdin qayt. Oqup, äŋ bolmiğanda notini üginival, u härqaçan keräk bolidu”, – degän mäslihitini beridu. Yänä bir yahşiniŋ mäslihitigä bola, Azat oquşini davamlaşturidu. Şundaqla u şu jilliri şähärniŋ aliy vä mähsus oquş orunlirida bilim elivatqan uyğur yaşliri bilän yeqindin arilişip, milliy mädäniyitimizgä dair ämälgä aşuruluvatqan çarilärgä arilişip, kšpligän närsilärdin hävärdar bolidu. Ana tilinimu helä yahşi šzläştürüvalidu. U bu häqqidä mundaq degän edi:
– U jilliri uyğur tilida җumhuriyätlärara “Kommunizm tuği” (hazirqi “Uyğur avazi”) geziti çiqivatatti. Aldi bilän gezitqa šzäm yezilip, studentlar arisida muştiri toplaşqimu yardämlişip jürdüm. Şundin buyan gezitimizniŋ turaqliq oquğuçisila ämäs, tärğibatçisi bolup kelivatimän. Һazir oylaymän, ägär män şu jilliri uyğur baliliri bilän arilaşmiğan, uyğur gezitini oqumiğan bolsam, šziniŋ ana tilini, mädäniyitini, sän°itini, ädäbiyatini bilmigän maŋqurtlar qataridin orun elişim ehtimaldin jiraq ämäs edi. Çünki bay ana tilimiz, tarihimiz, mädäniyitimiz, urpi-adätlirimiz, här sahadiki namayändilirimiz häqqidä ätrapliq bilim elişimğa sšyümlük gezitimizniŋ paydisi zor boldi. Һazir sšyümlük gezitimizsiz hayatimni täsävvur qilalmaymän, uniŋ här sanini taqätsizlik bilän kütimän…
Uçiliöeni 1963-jili muvappäqiyätlik tamamliğan A.Burhanov hazirqi Q.Ğoҗamiyarov namidiki Uyğur dšlät muzıkiliq komediya teatriğa işqa orunlişip, “Nava” ansambliniŋ sazändisi süpitidä sän°ät yolidiki paaliyitini başlaydu. Şundin buyan teatr uniŋ sän°ättiki qädimigä, keläçigigä dağdam yol eçip bärgän qutluq därgah bolup qaldi. Bu yärdimu yahşi insanlar uniŋğa quçaq eçip aldidin çiqti. Җümlidin kšrnäklik sän°ätkarlar Ä.Şämiev, Ğ.Җälilov, R.İlahunova, İ.Mäsimov, Ğ.Kärimov, A.Ähmädiev, M.Baqiev, Ğ.Qadirhaҗiev, Ü.Sayitov vä başqilar uniŋğa halisanä yardimini, ğämhorluğini kšrsätti. Ular Azatniŋ sän°ätkä, käspigä bolğan munasivät-iştiyaqini başqidin şäkilländürdi, desäkmu bolidu. U şundaqla käsip tallaşta yeŋilmigänligigä işänçä hasil qilip, rohi kštirilip, sän°ätniŋ sirliq duniyasiğa qarap çoŋqur süŋgüşkä başlidi. Tirişti, izdändi, milliy ahaŋlarni notiğa selip çelip, mustäqil iҗat qilip, mäşiqlinip, maharitini mukämmälläştürivärdi.
Azat šziniŋ täbiitidin eğir-besiqliği, ämgäkçan, tetikligi, huş muamililigi bilän çoŋ kollektivqa çapsanla siŋişip kätti. Җämiyätlik işlardimu alahidä paaliyätçanliq kšrsätti. Däsläp teatr käspiy ittipaq komitetini başqurdi. Andin başlanğuç komsomol täşkilatiğa yetäkçilik qilip, izgü işliri bilän aldinqi säptin kšrünüp, partiya sepigä qobul qilindi. Aridin kšp vaqit štmäy, Azat teatrniŋ başlanğuç partiya täşkilatiniŋ kativi bolup saylandi. Bu җämiyätlik asasta atquridiğan väzipä bolğini bilän işi kšp, mäs°uliyiti juquri lavazim edi. Yäni teatrniŋ iş-paaliyiti vä kollektiv arisidiki ideologiya-tärbiyä işliri üçün mudir bilän täŋ җavap berişkä toğra kelätti. Demäk, Azat üçün iş yetip aşatti, uniŋ üçün çoŋ-kiçik iş yoq, hämmisi muhim edi. Barliğiğa A.Burhanov päm-parasät bilän yandişip, nämunilik işlarni ämälgä aşurdi.
Azat Burhanov šziniŋ asasiy hizmiti: teatrniŋ baş mudiri, muzıka yetäkçisi vä “Nava” ansambliniŋ bädiiy rähbiri hizmätlirini atqurğan jilliri šziniŋ kšpqirliq talanti, iҗadiy ämgigi, täşkiliy qabiliyiti bilän yaqqal kšründi. Җümlidin hälqimizniŋ äsirlär davamida iҗat qilip, eytilip kelivatqan nahşa-saz, näğmilirigä, şuniŋ içidä milliy muzıkimizniŋ gültaҗisi hesaplanğan «On ikki muqamğa» iştiyaq-etivari bilän yandişip, ansambl' repertuari muqam parçiliri bilän toluqturdi. Bu җähättin uniŋğa şanliq muqamçi – sazändilär Nurmähämät Nasirov, Ğopurҗan Qadirhaҗiev, Sultanmurat Räzämov, Mättayir Һasanov vä muqamşunas alim Batur Ärşidinov yeqindin yardämlişip, mäslihitini berip turdi. Nätiҗidä “Nava” ansambli muqamlardin vä häliq nahşa-sazliridin tüzülgän mähsus programmisini 1991-jili Portugaliyaniŋ paytähti Lissabon şähiridä štküzülgän häliqara festival'da namayiş qilip, laureat ataldi. Bu Uyğur teatri kollektivi üçünla ämäs, barçä hälqimiz üçün çoŋ hoşalliq vaqiä boldi.
Mälumki, štkän äsirniŋ 70-jilliridin başlap, hämmä yärdä iҗtimaiy-ihtisadiy şaraitniŋ yahşilinişi mädäniyät sahasiniŋ rivaҗlinişiğa türtkä boldidä, җay-җaylarda sän°ät häväskarliri ansambl'liriniŋ işini җanlanduruş, yeŋilirini täşkil qiliş zšrüriyiti tuğuldi. Bu җähättin yardäm sorap, Uyğur teatri rähbärligigä muraҗiät-iltimas qilğanlarmu az bolmidi. Şuniŋğa munasivätlik 1974-jili Azat Burhanov vä ussul mahiri Gülnara Sayitova Uyğur nahiyäsigä ävätildi. Ular qisqa vaqit içidä nahiyä yaşliri arisidin talantliq sazändä, nahşiçi, qiziqçilarni tepip, beşini qoşup, mäşiq işini başlavätti. Nätiҗidä tävädä däsläpki “Arzu” namliq ansambli bärpa qilindi. Kollektiv davamliq iҗadiy işlişi nätiҗisidä kšp štmäy “häliq ansambli” degän şäräplik namğa sazavär bolup, 1988-jili Pol'şada štkän häliqara konkursta laureat ataldi. Bu çoŋ hoşalliqniŋ ilhamçisi Azat boldi desäk, hatalaşmaymiz. Uniŋğa “Uyğur nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini” degän şäräplik namniŋ berilişimu näq şu ämgäk-äҗriniŋ mevisi edi.
Azatniŋ izgülük işliri jutlarğimu yetip, uniŋ yardimigä muhtaҗlar kšpäydi. 1979-jili Uyğur teatriniŋ rähbärligi A.Burhanovni Panfilov nahiyäsiniŋ Kalinin namidiki kolhoziğa ävätti. U egilik räisi İmär Belalov vä partkom kativi Turğanҗan Rozahunov bilän işlävatqiniğa helä jillar bolğan “Şatliq” ansambliniŋ paaliyiti häqqidä sšhbätläşti. Andin iҗadiy kollektiv äzaliri bilän tonuşup, mäslihätläşti, programmilirini kšzdin käçürdi. Kollektivta gäp yoq, pänҗimlik yaşlar çetidin talantliq ekän. Muhimi ansambl' repertuarini beyitiş, uni tallanğan häliq vä zamaniviy nahşilar, muqam parçiliri bilän toluqturuş lazimliğini çüşändi. Täҗribilik sän°ätkar kšp keçiktürmäy, bu yšniliştiki işni җiddiy qolğa aldi, Mädäniyät šyidä här küni degidäk repititsiya štküzülätti. Saatlap saz pädiliri üstidä barmaqlar yorğilap, nahşa-ussullar täkrar-täkrar eytildi, oynaldi. Kšp štmäy teatrniŋ baletmeysteri Rehan Razieva, andin Gülnarä Sayitova kelip ussulçi qizlar bilän alahidä mäşiq elip bardi. Şundaq qilip, ansambl'niŋ çoŋ kontsert programmisimu täyyar bolup, aldi bilän šz jutida, keyin başqa egiliklärdä, nahiyä märkizidä sän°ätsšyär tamaşibinlar diqqitigä havalä qilinip, ularniŋ qizğin alqişliriğa erişti. Şuniŋdin keyin ansambl' yaqa jutlarğimu gastrol'larğa çiqişqa başlidi. Yoli amätlik bolup, “häliq ansambli” degän namğa erişti. “Şatliq” 1969-jili Pol'şada bolup štkän sän°ätçilärniŋ häliqara konkursiğa iştrak qilip, uniŋ laureati atilişida Azatniŋmu munasip ülüşiniŋ barliğini pänҗimliklär yahşi bilidu.
Terikmäy, zerikmäy işläş ihtidariğa egä Azat Burhanov kimgä bolmisun yardäm, ğämhorluq qolini sunuşqa aldiratti. Uniŋ KazPİda oquvatqan uyğur studentliri arisida “Güldästä”, “Gornıy Gigant” mähällisidä “Taŋ nuri”, Çoŋ Çiğanda “Pärvaz”, Çeläktä “Bahar”, Çarinda “Çarin sadasi” vä başqimu ansambl'larniŋ repertuarlirini beyitip, paaliyitiniŋ yüksilişigä ämäliy yardimini kšrsätkänligini kšpçilik minnätdarliq ilkidä tilğa alidu. Juqurida namliri atalğan ansambl'lar tärkividin keyin isimliri hälqimizgä käŋ tonulğan sän°ätkarlar yetilip çiqti. Ularniŋ helisi bu künlärdä Uyğur teatrida ünümlük paaliyät jürgüzüp, tamaşibinlarniŋ alqişiğa sazavär bolmaqta. Şularniŋ biri “Nava” ansambliniŋ muzıka rähbiri Niyazҗan Tursunov: ”Män Azat akiniŋ şagirti bolup, uniŋ bilän 40 jil mabaynida billä işliginim üçün šzämni bähitlik his qilimän. Çünki män ustazimdin sän°ätniŋ nurğunliğan qir-sirlirini egälläş bilän billä hayatniŋ eğirçiliqliriğa bärdaşliq berişni, çoŋ-kiçikni hšrmätläşni, işqa bolğan җavapkärlikni ügändim. Azat aka häqiqiy mänasida šz käspiniŋ mahiri edi. Uni barçä sän°ätkarlarniŋ ustazi desäk, hatalaşmaymiz. Azat aka nahşilarni notiğa, huddi hät yazğandäkla, ildam çüşirätti. U šlümgä qiymaydiğan sahavätlik insandin edi” däydu eğir näpäs elip. Azatniŋ qilğan ğämhorluq-eqidisigä minnätdar mundaq şagirtliri onlap sanilidu.
Azat Burhanov — säkkiz qirliq, bir sirliq talant egisi. U ahaŋ-nahşa iҗat qiliş bilänmu şuğullandi.“Yaşlar val'si”, “Bağ Ösäk”, “Tügminim”, “Ana jut” vä başqimu nahşiliri tamaşibinlar qälbidin illiq orun aldi. Ävzili şuki, Azat Burhanov üç yüzdin oşuq nahşilirini notiğa eliştäk mäşäqätlik işniŋ hšddisidin utuqluq çiqti. Şundaqla birqatar bästikarlarniŋ iҗat qilğan nahşilirini notiğa çüşirip, sähnilärdä yaŋratti.
İstedatliq muzıkant A.Burhanovniŋ yänä bir izgü işi şu boldiki, u şuŋğiçä heçkim qolğa almiğan uyğur häliq nahşilirini jiğip, tallap, rätkä kältürüp, notiğa çüşirip, 1984-jili “Uyğur häliq nahşiliri”, 2007-jili “Uyğur häliq muzıka durdaniliri” namliq kitaplirini näşirdin çiqardi. Ular sän°ätçilär vä moşu sahaniŋ mutähässisliri üçün metodikiliq qollanma bolupla qalmay, keyinki ävlatqa qaldurğan bebaha ğäznä-mirastur.
Azat Burhanovniŋ milliy sän°itimiz sahasida yerim äsirdin oşuq vaqitqa sozulğan härtäräplimilik ünümlük ämgigi šzi hayat vaqtida munasip bahalinip, “Qwrmet” ordeni, bir qançä medal'lar vä kšpligän pähriy yarliqlar, diplomlar bilän täğdirländi. Ändi 2003-jili җumhuriyitimizdä nurğunliğan uyğur milliy häliq fol'klorluq ansambl'lirini qurğanliği, yaş häliq talantlirini tärbiyiligänligi, uyğur hälqiniŋ muzıka sän°itiniŋ gültaҗisi bolğan “On ikki muqamni” qayta tikläşkä çoŋ hässä qoşqanliği üçün Azat Mäşüroğli Burhanovqa Birläşkän Millätlär Täşkilati yenidiki Häliqara ähbaratlaşturuş akademiyasiniŋ akademigi Pähriy unvani berildi vä kšp štmäy Azat mäzkür akademiyaniŋ “Duniya ähbaratşunasliriniŋ elitisi – 2003” häliqara konkursiniŋ laureati atilip, ismi Häliqara ähbaratlaşturuş akademiyasi qamusiniŋ tšrtinçi tomiğa kirgüzüldi. Duniya etirap qilğan mundaq sän°ätkarlirimiz sanaqliqla, hätta yoq desäkmu bolidu. Demäk, namayändilirimizniŋ ismini äbädiyläştürüş vaqti häm käldi, Bu işni Azat Burhanovniŋ tuğulğiniğa 80 jil bolğan moşu jili qolğa alsaq, yahşi bolatti.
Azatniŋ ailisini sän°ätkarlar ailisi däp eytsaq, toğra bolidu. Räpiqisi Nurgül Razievamu muzıka uçiliöesini tamamliğan käspiy sän°ätkar. Birnäççä jil JenPİda šz mutähässisligi boyiçä däris bärdi. Moşu yärdin Uyğur teatriğa işqa täklip qilinip, hormeyster väzipisini atqurğan jilliri “Anarhan“, “ Nurhan”, “Laşman”, “Qaynam” vä başqimu spektakl'larni täyyarlap, tamaşibinlar diqqitigä täğdim qilişta tilğa alarliq işlarni ämälgä aşurdi. Keyin Uyğurşunasliq institutida laborant, ilmiy hadim bolup işligän jillirimu mädäniyitimiz, sän°itimiz toğriliq birqançä ilmiy maqalilarni yazdi. Ularniŋ bäziliri gezit-jurnallarda elan qilindi. Ata-aniniŋ mehir-eqidisi tüpäyli ikki qizimu käspiy sän°ätkarlardin bolup yetildi. Bu künliri Läyligül şähärdiki muzıka mäktäpliriniŋ biridä oqutquçi bolup işlävatsa, Dilbär “Nava” ansambliniŋ dilraba nahşiçiliriniŋ biri. Atiniŋ izi šçmidi, işi davamlişivatidu degän moşu ämäsmu!
Abdukerim TUDİYaROV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ