Moy qäläm mahiri

0
51 ret oqıldı

Ruslan Zäynidinoğli Yüsüpov 1950-jili Ğulҗa şähiridä duniyağa käldi. Moy qäläm egisi, 1984-jildin Keŋäş İttipaqi vä Qazaqstan Җumhuriyiti Rässamlar ittipaqiniŋ äzasi. Rässamniŋ ämgäkliri Qazaqstan Җumhuriyiti Mädäniyät ministrligi rässamlar kšrgäzmiliriniŋ direktsiyasidä, Frantsiya, Germaniya, AQŞ, Yaponiya, Җänubiy Koreya, Hitay, Türkiyaniŋ şähsiy kollektsiyaliridä orun alğan. Uniŋ ämgäkliriniŋ reproduktsiyaliri Qazaqstanniŋ täsviriy sän°ät tarihini äkis ättüridiğan kšpligän kitap vä al'bomlarğa kirgän.
Tonulğan rässam Ruslan Yüsüpov iҗadiyät mäydaniğa štkän äsirniŋ 80-jilliri käldi. 1970-jili N.V. Gogol' namidiki Almuta rässamlar uçiliöesida, andin 1979-jili A.N. Ostrovskiy namidiki Taşkänt dšlät teatr-rässamlar institutida tähsil kšrdi.
Rässamniŋ iҗadiyiti häqqidä gäp qilğanda, uniŋ dadisi, ataqliq rässam Zäynidin Yüsüpovni äslimäy mümkin ämäs. U Ruslan Yüsüpovniŋ täğdiridä häm durus hayat yolini tallaşta, şundaqla uniŋ talantini eçişta häm täräqqiy ätküzüştä alahidä rol' oynidi. İnsanğa tuğuluşidin äta qilinğan talant vä qabiliyiti yetärlik ämäs. Uni eçiş vä täräqqiy ätküzüş üçün ata-aniğa häm yaş talant egisigä nurğun tär tšküş haҗät. 1955-jili Yüsüpovlar ailisi Şinҗaŋ-Uyğur Avtonom Rayonidin Qazaqstanğa kšçüp çiqidu. Zäynidin Yüsüpovniŋ asasiy mähsiti käspiy rässam boluş vä balilirini aliy oquş orunlirida oqutuş boldi. U moşu arminini ämälgä aşuridu vä uniŋ barliq baliliri bilimlik bolup yetilidu. Һätta ikki oğli ata izini besip çiqidu. Ruslan Yüsüpov rässam mutähässisligini egilisä, Şšhrät Yüsüpov käspiy memarçi atilidu. Ularniŋ Qazaqstan sän°itidä munasip orni bar. Buniŋ üçün ularğa uzun jillar davamida iҗadiy izdiniştä bolup, harmay-talmay ämgäk qilişqa toğra käldi.
Rässam 1973-jili däsläp җumhuriyätlik kšrgäzmigä qatnişip, keläçäk iҗadiy yoli häqqidä җiddiy oylinidu. U alğa qoyğan mähsätkä yetiş üçün birinçi novättä bilim vä täҗribiniŋ haҗätligini çüşinidu. Näq moşu mähsät uni Taşkänt şähiridiki teatr-rässamlar institutiğa elip kelidu.
Ruslan Yüsüpov aliy oquş ornini tamamliğandin keyin T.Jürgenov namidiki sän°ät akademiyasidä oqutquçi bolup işläydu. Käspigä sadiq rässam moşu yärdä hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä ämgäk qilidu. Moy qäläm kafedrisidiki şiҗaätlik ämgigi uniŋğa šz käspini çoŋqur vä härtäräplimä bilidiğan mutähässis süpitidä hšrmät vä abroy elip kelidu. Nurğunliğan şagirtliri Qazaqstanniŋ daŋliq rässamliriniŋ qataridin orun aldi.
Ruslan Yüsüpov ustazliq paaliyiti bilän billä iҗadiyättinmu qol üzmidi. Yäni u šziniŋ barliq bilim-qabiliyitini vä küç-ğäyritini täsviriy sän°ät sahasiğa beğişlidi.
R.Yüsüpov iҗadiyät yolida härhil basquçlarni besip štti. Täräqqiyatniŋ yeŋi yollirini izdäş, yätkän utuqqa qanaätlänmäslik rässam üçün muqäddäs väzipigä aylinidu. Buniŋ hšddisidin çiqiş yolida nurğun ämgäk qilidu, mahirliqniŋ barliq qir-sirliriğa çšküşkä intilidu, šz käspini tehimu çoŋqur šzläştürüşni hayatiniŋ asasiy mähsiti qilip qoyidu.
Däsläpki basquçta Ruslan Yüsüpov asasän metafora vä allegorika yšnilişliridä paaliyät elip baridu. Uniŋ sürätliri çoŋqur oy-pikirlik, kšpmänaliq. Bezäşkä bolğan intiliş — keyinki planda (hätta räŋlärgä bay ämgäklirimu az ämäs). Bu rässam sürätni çirayliq selişqa intilmaydu yaki estetikiliq pütünlük häqqidä oylanmaydu degänlik ämäs. İttipaqliq mäzmun – rässam üçün äŋ muhim närsä. U tamaşibinni sürätlärdä metaforiliqni, ğälitilikni kšrüşkä dävät qilidu.
Mäsilän, «Bovamniŋ tügmini» ämgigidä insan barliqqa kältürgän, bärpa qilğan şeiriyät duniyasi täsvirlängän. Uniŋ obrazliq strukturisiniŋ asasiğa baliliq dävirniŋ hatiriliri, ana jut häqqidä täsvirlär kirgän. Turmuş tärizi šziniŋ estetikiliq mäzmuni bilän rässam üçün nahayiti qimmät. Rässam üçün ana jutida, yeqin adämliri arisida yaşaş vä his qilişni biliş nahayiti muhim. Mäsilän, “Yarkänt” (1980-j.) räsimidä ana jutqa bolğan muhäbbät turğusini seziveliş täs ämäs. Rässam Yarkänt şähiriniŋ ätrapini qedimiy җäŋçilärniŋ figuriliriğa ohşaydiğan kon°onniŋ ğäliti şäkilliridä täsvirligän. U häliqniŋ tarihini, äҗdatlarniŋ rohini äslitidu. Yäni «ular bizni yenimizda jürüp, himayä qilidu» degän ideyani bayqavelişqa bolidu. Bu yärdä rässamniŋ animizmğa muraҗiät qilğinini kšrimiz.
Ruslan Yüsüpovniŋ moy qäläm ämgäkliriniŋ asasiy ideyasi — ählaqiy, rohiy kriteriylarni izdäş, duniyani filosofiyalik turğidin täsävvur qilişqa intiliştidur. Realistik moy qäläm usulliridin çevärlik bilän paydilinip, u muräkkäp räŋ berişni bilidu. Uniŋ ämgäkliri çüşinişlik häm täsvirläş tiliniŋ konstruktiv boluşiğa qarimay, ularni his qiliş üçün oylinişni, çoŋqur tählilni täläp qilidu.
Rässamniŋ milliy rässamçiliq mirasqa muraҗiät qiliş turğusidin realistik usulda işlängän ämgäkliri nahayiti qiziqarliq. Mäzkür yšniliştä uniŋ muvappäqiyät qazanğanliği bayqilidu. R.Yüsüpovniŋ äsärliridä qedimiy dävirniŋ rohiy mirasi rässamniŋ zamaniviy kšzqarişi arqiliq ipadilinidu. Bu äsgäkniŋ filosofiyalik mahiyitini tehimu aşuridu.
Rässamniŋ šz paaliyitigä qanaätlänmigänligini uniŋ “qara” dävirdiki ämgäkliridä eniq kšrüşkä bolidu. Ötkän äsirniŋ 90-jilliri rässamda kšpiräk šziniŋ kimligigä qiziqiş päyda bolidu. Moşu dävirdä muällipniŋ içki duniyasi birinçi planğa çiqidu. Yäni adämniŋ duniyadiki väzipisi, milliy җähättin kelip çiqişini tählil qilişi, insanniŋ täbiät bilän munasiviti qatarliq mavzular mistikiliq harakterğa egä boluşqa başlaydu. Rässam bäzidä syurrealizm uslubidin: fantastikini, alogizmni, täbiätniŋ parodoksalliq ähvalidin paydilinişqa tirişidu. U şäkillärniŋ šzgirişini eniq täsävvur qiliş mähsitidä, uni ahiriğiçä yätküzüşkä intilidu. Һayatniŋ, täğdirniŋ eğir häqiqätlirini, kündilik hayattiki qährimanliqqa yatmaydiğan paҗiälirini kšrsitiş üçün qara boyaqni dadil qollinidu. Bir-biri bilän maslişip, umumiy garmoniyani hasil qilidiğan täbiät, adäm obrazliri rässamniŋ asasiy täsvirläş vasitisigä aylinidu. (“Täbiät balisi”, “Çaqiriq” – 1990; “Oka”, “Avtoportret”, “Äҗdatlar yeri” – 1991).
Moşu dävirdä çapsan täräqqiy etivatqan art җäriyan uyğur rässamliridin šz iҗadiyiti üstidä çoŋqur oylinişni täläp qildi. Yaş rässamlar üçün yeŋi ideyalär, yeŋiliqlar haҗät boldi. Bir sšz bilän eytqanda, rässamlar novättiki intilişqa, sän°ätniŋ buniŋdin keyinki täräqqiyatiniŋ çapsanlişişiğa muhtaҗ edi. Bu yärdä iҗatkarlarğa äŋ aldi bilän ilhamlanduridiğan mänbä haҗät boldi.
Sšzsizki, Şärqiy Türkstan hälqiniŋ mädäniy mirasi barliq rässamlar üçün “energiya mänbäsi” boldi vä helimu bolup qalğusi.
Ruslan Zäynidinoğli 1992 – 1994-jilliri tarihiy Vätinimizniŋ qedimiy şähärlirigä iҗadiy säpärgä atlinidu. Moşu vaqitta u moy qäläm vä kompozitsiya pänliri boyiçä Ürümçi sän°ät institutiğa ustazliq paaliyitigä täklip qilinidu. Tarihiy җaylarni ziyarät qiliş rässamğa birqatar ämgäklär türkümini yaritişqa türtkä bolupla qalmay, bälki uniŋ iҗadiyitigä sezilärlik šzgirişlirigä elip käldi. U Turpan, Yarğul, Tuyuq, Tarim, Yarkänt, Qäşqär ohşaş çoŋ şähärlärni ziyarät qilip, Täklimakan çšlini aylinip çiqidu. Rässamniŋ qälbidä ana-Vätängä, adämlärgä šz hälqiniŋ mädäniyitigä bolğan muhäbbät vä hšrmät tuyğusi oyğinidu. Ändi u šz ämgäkliridä qedimiy danaliqni äkis ättürüş ideyasini birinçi planğa qoyidu.
Ruslan Yüsüpov bu qetimqi säpärdin qaytip kälgändin keyin birqatar räsimlär türkümini yaritidu. Ular räsimdin yeŋi mäzmun, yeŋi şäkilni häm alahidä usulni täläp qilidu. Päqät kšrgänni etnografiyalik äkis ättürüş uni qanaätländürmätti. Moşu yärdä filosofiyalik vä kosmogoniyalik problemilar päyda boldi. Bu dävirdä rässamniŋ iҗadiyitidä käskin šzgirişlär yüz beridu. Sän°ätşunas alim Ämir Jadaybaevniŋ täkitlişiçä, qedimiy uyğur hälqiniŋ vätini rässam Ruslan Yüsüpov üçün tügimäs küç häm ilham hädiyä qilğan mänbägä aylinidu.
Rässam Şinҗaŋ-Uyğur Avtonom Rayoniğa qilğan säpiriniŋ yäküni boyiçä Almutida 1998 — 1999-jilliri “Muqäddimä”, “Ähval” namliq ikki kšrgäzmä uyuşturdi. Bu häqiqiy mänasida qedimiy miras sirlirini eçiş açquçini tapqan, sän°ätkä tamamän yeŋiçä kšzqaraşta bolğan zamaniviy rässamniŋ hesaviti boldi.
Moşu dävirdä rässam ŞUARdila ämäs, bälki uniŋ sirtidimu kšrgäzmilärni uyuşturidu. Uniŋ kšrgäzmiliri muvappäqiyätlik štidu: 1994-jili Portugaliyadä “EKSPO-97”, 1998-jili AQŞta “Qazaqstan sän°iti”, 1999-jili Sankt-Peterburgta “Maharät därisi” vä başqilar şular җümlisidindur. Rässamniŋ bäzi ämgäkliridä šz hälqiniŋ tarihiğa munasivätlik qälb nidasi, yäni birliridä qedimiy mädäniyätkä qayil boluş tuyğulirini sezivalalaymiz. Simvolizm, äpsanä, sufizm ideyasi uniŋ härbir ämgigidä orun alğan desäk, mubaliğä bolmaydu. Rässam šz iҗadiyitidä asasän sän°ätniŋ pütünlügi printsipiğa ämäl qilidu. Şäriqtä moy qäläm, muzıka vä şeiriyätniŋ bir-biridin bšlüp qaraşqa bolmaydiğan çüşänçä ekänligi kšpçilikkä yahşi mälum. Moşu nuqtäiy näzärdin alğanda, R.Yüsüpovniŋ iҗadiyitidä muqam sistemisi šz äksini tapqan. Sufizm yšnilişidä bir muqamdin ikkinçi muqamğa kšçüş şärtini “yoldiki härikät” süpitidä tähmin qilidu. Sefi ad-Din isimliq alim muzıka boyiçä traktatni «Çämbärlär kitavi» däp atiğan.
R.Yüsüpovniŋ tarihiy Vätinimiz mavzusiğa sizilğan räsimlär türkümi muqam süpitidä qobul qilinidu. “Çämbär” printsipi Ruslan Yüsüpovniŋ ämgäkliridä däsläpki dävirdin başlap moҗut (“Çaqiriq” – 1990-jil; “Teçliq asmini”, “Äҗdatlar yeri” – 1991-jil; “Örük nemä üçün çeçäklidi” – 1993-jil vä başqilar). Rässamniŋ keyinki dävirdiki kompozitsiyaliridä «Çämbär» tehimu yarqin harakterğa egä bolidu. (“Dävir şamili” – 1995-jil; “Uçuğdaş” – 1996-jil; “Sehirliq gül” – 1998-jil).
Buniŋdin taşqiri rässam häliq rivayätlirigä, äpsanilarğa pat-pat muraҗiät qilidu. Buniŋğa R.Yüsüpovniŋ “Yär yüzi”, “Yär näpisi” namliq äsärlirini misalğa kältürüşniŋ šzi kupayä. Şundaqla uniŋ “Şambala bälgüsi” ämgigimu moşu mavzuğa beğişlanğan. Uniŋda täsvirlängän ibadäthana häqiqätänmu Yarğulda moҗut. Şambala – mšҗüzilik Danişmänlär eli häqqidä rivayät. Rässamniŋ “Turpan türkümidiki” äsärliri häliqniŋ tarihi toğriliq addiy hekayilär ämäs, bälki çoŋqur filosofiyalik oy muҗässämlängän ekzotikiliq boşluq.
Rässam ämgäkliridiki räŋlärgä tohtilidiğan bolsaq, uniŋda häliqniŋ mental'liq şärtlirini bayqavelişimiz mümkin. “Qizil” dävirniŋ Turpan türkümidiki ämgäklärdä barliq җayda qizil räŋ besimiraq. Mundaq kolorit qedimiy Şäriq rohliriniŋ käskin kürişini ipadiläydu. “Qara” dävirni rässam qara vä tum kšk räŋdä makrokosmos bilän bağlaşturidu. İslamda bu mäŋgülükni bildüridu. Mahir rässam şundaqla aq, kšk räŋlärni qollinidu. Bu muhäbbät vä bähitniŋ bälgüsidur.
Şuni täkitläş keräkki, yeŋi sän°ät, җiddiy janrliq šzgirişlär dävridä ottura ävlatniŋ päqät birnäççä rässamiğila çoŋ ävlat rässamliriniŋ bäzi än°änilirini saqlap qeliş vä täräqqiy ätküzüş mümkin boldi. Bu yärdä biz moy qälämniŋ klassikiliq janrliri – portret vä natyurmortni näzärdä tutuvatimiz. Ruslan Yüsüpov mäzkür janrlarda җoşqun ämgäk qilivatidu. Rässamni adättä buyum ämäs, uniŋ filosofiyalik ähmiyiti kšpiräk qiziqturidu.
Ruslan Yüsüpovniŋ Qazaqstan Җumhuriyiti Mädäniyät ministrliginiŋ qollap-quvätlişi bilän 2012-jili yoruq kšrgän al'bomi rässam iҗadiyitidiki zor muvappäqiyät bolup hesaplinidu. U Qazaqstan Rässamlar ittipaqiniŋ 80 jilliğiğa beğişlanğan täntänidä Qazaqstan Rässamlar ittipaqiniŋ medali bilän, 2018-jili җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi täsis qilğan «Sahavät» medali bilän mukapatlandi.
Rässam helimu ämgäktin qol üzgini yoq, uniŋ alğa qoyğan mähsät-muddialiri yetip aşidu. İlahim, şular çapsaniraq royapqa çiqqay!

Һakimҗan GÜLİEV,
mädäniyätşunasliq pänliriniŋ namziti.

 

Sän°ät asminidiki laçin

1970-jili män däsläp Almutiğa kälgändä, Zäynidin akini kšrüşkä aldiridim. Çünki u vaqitta bu akimiz häliqqä käŋ tonulğan rässam edi. Män u kişi bilän yeqindin tonuşuş mähsitidä “Gornıy Gigant” mähällisidiki šyigä bardim. Bu meniŋ Zäynidin aka bilän däsläpki kšrüşüşüm edi. Keyin bu ailä bilän qoyuq arilişidiğan bolduq. Şu päyttä Zäynidin aka oğli Ruslanniŋ rässamçiliq uçiliöeda oquvatqanliğini eytqan. Täliyimgä yarişa, keyiniräk Ruslan bilänmu tonuşup, ikkimiz yeqin ağinä vä käsipdaş bolduq. Ta moşu kämgiçä qoyuq arilişip kelivatimiz. Ötkän äsirniŋ säksininçi jilliri män Sankt-Piterburgtiki rässamlar akademiyasini tamamlap, Almutidiki Jürgenov namidiki sän°ät akademiyasigä işqa kälginimdä Ruslan uşbu därgahta ustazliq qilivatqan ekän. İkkimizniŋ kšzqarişi vä içki duniyarimiz җähättin ohşaşliği kšp edi. U realizm yšnilişidä iҗat qilivatatti. Uniŋ härbir salğan ämgäkliri barliği kšz aldimda. Öz iҗadiyitini uyğur hälqiniŋ tarihiğa beğişliğan u, umumän, Qazaqstan täsviriy sän°itiniŋ täräqqiyatiğa salmaqliq ülüşini qoşti. Ruslan pütkül šmridä iҗat bilän şuğullinipla kälmäy, bälki šziniŋ bay täҗribisini yaş rässamlarğa beriştin yaliqmidi. Pedagogika sahasidimu mevilik ämgäk qildi. Män uni sän°ättiki qoş qanatliq laçinğa ohşitimän: bir qaniti jivopis' bolsa, ikkinçisi şu sahadiki ustazliq paaliyiti. Bu ikkila sahani çoŋqur bilgäçkä, u egiz kškkä pärvaz qilalidi. Şu säväptin uni studentlar vä ustazlar nahayiti hšrmätläydu. Özi bolsa, nahayiti kämtär, kiçik peyil, qol yätküzgän utuqlirini heçqaçan eytqusi kälmäydu. Ruslanni yätmiş jilliq tävälludi bilän täbrikläymän, uniŋğa salamätlik, uzaq šmür, bähit, iҗadiy utuqlarni tiläymän. İlahim, uniŋ moy qälimi heç vaqitta qurmisun!

Qayranbay Jumahun QOJAKINOĞLİ,
rässam, Qazaqstan Җumhuriyitigä hizmät kšrsätkän ärbap, akademik.

 

Maŋa ğämhorçi bolğan

1962-jili ata-anilirim bilän Vätinimiz Şärqiy Türkstandin Qazaqstan Җumhuriyitigä kšçüp kälduq.
Biz Qazaqstanğa çiqip, Qarağanda vilayitigä orunlaştuq. Meniŋ dadam yazğuçi-jurnalist Һüsäyin Һäsän vä anam Qämärnisahan u yärdä kolhozniŋ melini baqidu.
Qoy beqip jürüp, dadam “Dala qizi” povestini yazidu. Kün käçkä yeqinlişip qalğan edi. Män dadam bilän kigiz šyniŋ sirtida oltirattuq. Şu päyttä yenimizğa bir maşina kelivatqinini bayqiduq. U maşina kelip tohtidi. Boyi egiz, aq üzlük, kšzliri yoğan aq plaö kiygän adäm maşinidin çüşüp bizgä yeqinlaşti. Dadam u kişiniŋ aldiğa jügräp berip, quçaqlişip kšrüştidä, jiğlap kätti. Һeliqi adäm, yäni Zäynidin akam dadam bilän kiçik çeğidinla huddi aka-ukidäk šskän ekän.
Zäynidin akam ailisi bilän bizdin burun, yäni 1955-jili Keŋäş İttipaqiğa çiqidu. Qazaqstanğa kšçüp kälginimizni aŋliğan u bizni Qarağanda vilayitidin izdäp tepip, Almuta şähiridiki Gornıy Gigant mähällisigä kšçirip kelidu. Şu jilliri bäş baliliq Zäynidin akamniŋ Taşkäntniŋ N.Ostrovskiy namidiki rässamçiliq häm teatr institutida oquvatqan vaqitliri ekän. Biz Gornıy Gigant mähällisigä orunlaşqandin tartip Yüsüpovlar ailisi bilän qoyuq arilişip kälduq. Zäynidin akam bilän Tursunbuvi hädämniŋ baliliri bilän däsläpki qetim yeqin tonuştum. Bäş aka-uka, huddi bäş barmaqtäk, šm, mehrivan balilardin edi. Mehrigül siŋlimiz keyiniräk tuğuldi.
1964-jili män Gornıy Gigant mähällisidiki ottura mäktäpniŋ 1-sinipiğa bardim. Şu jilliri Ruslan akamniŋ mäktäptä ahirqi sinipida oquvetip, rässamçiliq uçiliöeğa täyyarliq qilivatqan päyti ekän. Män bara-bara räsim sizişqa qiziqişqa başlidim. Zäynidin akam meniŋ bu häväsimni kšrüp, bäk hursän boldi. Ruslan akam bolsa, meni härdayim šzi bilän etyud sizişqa elip baridiğan boldi. Tağmu-tağ, bağmu-bağ Ruslan akamniŋ käynidin qalmay, mänmu täsviriy sän°ätniŋ qir-sirliriğa çšküşkä başlidim. Män štälmigän uluq sayniŋ suliridin Ruslan akam meni hapaş qilip štküzätti.
Äynä şundin buyan u meni qanitiğa elip, ğäyhorçi bolup kelivatidu. Zäynidin akam bolsa, šziniŋ qisqa šmridä kšpligän nadir äsärlärni yaratti. “On ikki muqam”, “Nazugum”, şundaqla “Ğeni batur”, “Quddus Ğoҗamiyarov”, “Qoşqarbaev”, “Portret çabana”, “Murat Һämraev”, “Gülvira Razieva” ohşaş hälqimizniŋ kšrnäklik väkilliriniŋ portretliri şular җümlisidindur. Äynä şundaq esil rässamniŋ izini besip, çiriğini šçärmäy kelivatqan käsipdişim, Qazaqstan Rässamlar ittipaqiniŋ äzasi, kšpligän häliqara layihilärniŋ muällipi Ruslan Yüsüpovqa bolğan hšrmitim bšläkçä.
Ruslan Yüsüpovniŋ ahirqi jillarda sizğan äsärlirini Qazaqstan Rässamlar ittipaqi 2012-jili “Jivaya zemlya” degän kitaviğa kirgüzdi. Bu, älvättä, biz üçün çoŋ hoşalliq.
1982-jili Almuta hškümät teatr häm rässam institutiğa çüştüm. Şu jilliri Ruslan akam uşbu bilim därgahida moy qäläm häm kompozitsiya pänliridin däris berätti.
Meniŋ iҗadiy šsüşümgä säväp bolğan ustazlirim Zäynidin akamniŋ aldida baş egip tazim qilğum kelidu. Ularniŋ yol-yoruği häm qollap-quvätlişi nätiҗisidä kšpligän kšrgäzmilärgä qatnişip, Qazaqstan Rässamlar ittipaqiniŋ äzasi boldum. Bügünki kündimu Yüsüpovlarniŋ ailisi bilän qoyuq arilişip kelivatimän. Biz üçün tävärrük bu ailigä barliq yahşiliqlarni tiläymän.

Örkäş ҺASANOV,
Qazaqstan Rässamlar
ittipaqiniŋ äzasi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ