«Män — kim! Sän kim?»

0
25 ret oqıldı

Telefon җiriŋlap kätti.
— Allo?!
— Allo?!
— Allo, män — Kim!!!
Bu ğäliti soal meni mäŋditip qoydi.
Allo, siz kim?
— Meniŋ Kimligimni bilmämsän?
Telefonniŋ u yeqidiki avazda ränҗiş ahaŋi sezilätti.
— Rastla tonumidim.
Tonuşlardin biri karantinda içi puşup, çaqçaq qilivatqan bolsa keräk, däp oylidim.
— Meniŋ Kim ekänligimni pütün duniya tonuğanda, seniŋ bilmäydiğanliğiŋğa häyranmän?!
— Käçürüŋ, rastla kim ekänligiŋizni bilmäydekänmän!
Özämni natonuş kişiniŋ aldida birär guna štküzüp qoyğandäk qolaysiz ähvalda qaldim.
— Sändäklärniŋ Kimligimni bilişigä män muhtaҗ ämäs!..
— Öziŋizğu kimligiŋizni soravatqan.
Tehimu naqolay ähvalda qelip bu җavapni aran eytalidim.
— Sorimidim, Kim ekänligimni äskärtivatimän!..
Andaqta, siz kim?!
— Һäy, haŋvaqti! Kimligimni bilmäydiğan sändäklärgä šzämni bir tonutup qoyay!
Kimligiŋizni bilälmäyvatimän. Tonuşluq bärsiŋiz yahşi bolatti?!
— Һäy, sän meni kim däp oylavatisän?!
Şu, kim ekänligiŋizni oylavatimän…
— Mana, ändi bir närsä bilgändäk qilivatisän!
Sšhbätdişimniŋ avazi säl yumşiğandäk qildi.
— Yaq, tehi heçnärsini çüşänmidim.
— Meniŋ Kim ekänligimni bilsäŋ, šzäŋniŋ kim ekänligini tonuydiğan bolisän!
— Sšhbitimiz moşu teriqidä davamlaşsa, sizniŋ kim ekänligiŋizni bilälmäy, šzämniŋmu kimligi ästin kštirilip ketidiğan ohşaydu.
— Һäy, şumtäk! Öziniŋ kimligini bilmäydiğanlar meniŋ Kimligimni sürüştä qilidiğanğa häqqi yoq!
Quliğimda yaŋriğan bom avaz meni çšçütüp qoydi.
Şundimu ğäyrät qilip, soridim.
— Siz kim?!
Mana, uluq adämni ändi tonuduŋ. Män — kim! Sän kim?
Sšhbitimiz moşu yärgä kälgändä, «güp» qilğan avazdin çšçüp kättim.
Noutbukni quçaqliğan boyi divandin domilap çüşüptimän. Komp'yuter mışkisini quliğimğa telefon nogiyi qilip tutuvaptimän.
Noutbukni kštirişimgä ekrani lappidä yandidä, uniŋda « Şimaliy Koreya rähbiri Kim Çen In duniyadin šttimu?» särlävhilik maqalä mätini kšzümgä çeliqti.
Tohta, şunda peqir (oŋumdimu çüşümdimu tehiçä päriq qilalmidim) pütünsürük bir dšlätniŋ rähbiri bilän telefon arqiliq sšzläşkän ohşimamdu ?! «Män — kim!» däp tonuşluq berip, isim-şäripidin hävärdar qilip tursimu, män kalva uni soal teriqisidä qobul qilğan ekänmän.
Andin çüşümdiki «Män — kim! Sän kim?» degän sšzlirini äslidim.
Oylinip qaldim. Dävir aldidiki täŋsizliklärni bayraq qilivalğan ohşaymiz, hä ? Yarilişimizdiki Täŋri aldidiki täŋligimizni untiğan biz, bändilär, «Män kim? Sän kim?» säviyäsi bilän yaşavetiptimiz…
Aznat TALİPOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ