Kompleksliq plan tästiqländi

0
136 ret oqıldı

Һškümättä ihtisatni elimiz biznesi bilän birliktä äsligä kältürüş boyiçä 2020-jilğa bälgülängän kompleksliq plan qobul qilindi.

Һškümät mäҗlisidä milliy ihtisat ministri Ruslan Dälenov ihtisadiy šsüşni äsligä kältürüş boyiçä 2020-jilğa bälgülängän kompleksliq plan layihisini tävsiyä qildi. Kompleksliq plan ihtisat sahalirini qollap-quvätläş boyiçä operativ çarilärni šz içigä alidu. Mäsilän, seliq räğbätliri, nesiyä berişni käŋäytiş, infraqurulumni täräqqiy ätküzüş, içki işläpçiqirişni, tiҗarät sahasini qollap-quvätläş vä iş bilän täminläşni saqlaş çariliri äynä şular җümlisidindur.
Ministrniŋ sšziçä, kompleksliq plan barliği bolup säkkiz sahani – mähsulatni qayta işläş sanaiti, kan-metallurgiya vä agrar-sanaät kompleksliri, quruluş sahasi, grajdanliq aviatsiya, logistika, turizm, kiçik häm ottura tiҗarät vä hizmät sektori, şundaqla ularğa arilaş sahalarni šz içigä alidu.
Mähsulatni qayta işläş sanaitidä sahani mäbläğ bilän täminläş mehanizmliri käŋiyidu. Mäsilän, mähsulatni qayta işläş karhaniliriğa Milliy bank programmisi boyiçä imtiyazliq mäbläğ bšlünidu.
Mähsulatni qayta işläş sanaiti sub°ektliri “Biznesniŋ yol häritisi-2025” programmisi boyiçä imtiyazliq nesiyä alidu. Uniŋdin taşqiri Sanaätni täräqqiy ätküzüş fondi qurulidu. Fond arqiliq mähsulatni qayta işläş karhaniliriğa üç payiz stavkisi boyiçä nesiyä berilidu.
Kan-metallurgiya kompleksida qoşulğan baha seliğini 80 payizğiçä qayturuş dairisi kšpäytilidu. “Bajhana territoriyasidä qayta işläş” tärtivi üçün bajhana nazariti җäriyani addiylaşturulidu.
Agrar-sanaät kompleksi sahasida sinaq süpitidä “etizdin pokäygiçä” printsipi boyiçä mäbläğ bilän täminläş mehanizmi җariy qilinidu. Bu çarä yeza egiligi mähsulatiniŋ turaqliq setivelinişini vä setilişini täminläşkä qaritilğan.
Quruluş sahasida ağriqhanilar vä başqa ob°ektlarni çapsan layihiläş häm seliş üçün mähsus normilar işlinidu.
Ämgäk baziridiki ähvalni çapsan yahşilaş üçün işsizliq märtivisini royhätkä elişni addiylaşturuş kšzdä tutuluvatidu. “İş bilän täminläşniŋ yol häritisini” ämälgä aşurğanda, šz işi bilän bänt ahalini җälip qilişqa vä kiçik häm ottura tiҗarätni käŋäytişkä alahidä diqqät bšlünidu.
Bilim beriş sahasida zamaniviy distantsiyalik tehnologiyalärni qolliniş bilän jiraqtin oqutuş metodikisi mukämmälläştürülidu. Därisliklär vä metodikiliq qollanmilar räqämlik formatta paydilinilidu. Salamätlikni saqlaş sahasida kšrülidiğan çarilär profilaktika vä grajdanlar salamätligini qoğdaşqa qaritilidu.
Uniŋdin taşqiri jil ahiriğiçä abroyluq alimlar bilän ekspertlarni җälip qilip, biologiyalik behätärlik keŋişi qurulidu. Maddiy-tehnikiliq bazini mustähkämläş arqiliş milliy sanitarliq-epidemiologiyalik hizmätni küçäytiş çariliri kšrülidu.
– Atap kšrsitilgän täkliplär biznes sahasiniŋ väkilliri täripidin härtäräplimä muhakimä qilindi. Mäzkür çarilär ihtisat sahalirini kompleksliq qollap-quvätläşkä qaritilğan. Ular sirttin bolidiğan sälbiy täsirlärni azaytiş imkaniyitini beridu vä iş bilän täminläşni saqlap qalidu. Şundaqla ihtisat sahaliridiki mäsililärni operativ häl qiliş, içki işläpçiqirişni vä tiҗarätçilikni qollap-quvätläş imkaniyitini beridu. Şuniŋ arqiliq ihtisadiy aktivliqniŋ äsligä kältürülüşigä yardäm qilidu, – däp täkitlidi Ruslan Dälenov.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ