Abay iҗadiyiti oquğuçilar näzäridä

0
81 ret oqıldı

Qazaq hälqiniŋ uluq şairi Abay Qunanbaev yazma ädäbiyatniŋ asasini salğuçi, insaniyätniŋ mäniviy ğäznisini yaratquçi süpitidä duniyayüzi ädäbiyatida alahidä orun egiläydu. Ädip äsärliriniŋ mahiyät-ähmiyiti äsirlär ägligidin štkänsiri küçiyip, ularda härqandaq dävir tälivigä җavap beräläydiğan küç-qudrät moҗutluği eniq. Yäni, danişmänniŋ çoŋqur pälsäpäviy täpäkküri tüpäyli, iҗat qilinğan misralar härbir insanniŋ šz hayatida mähsät-muratqa yetiş amillirini, arzu-armanliriniŋ royapqa çiqiş yšnilişini, halavät-parağätkä qol yätküzüş usullirini bälgüläp beridu. Şairniŋ qudrätlik talanti tüpäyli yaritilğan härbir äsäri bebaha ğäznä, mäŋgülük miras häm danaliqniŋ ülgisi süpitidä mälum.

Mälumki, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Qasım-Jomart Toqaevniŋ däsläpki Mäktübidä Abayniŋ 175 jilliq tävälludini җumhuriyät dairisidä käŋ türdä atap štüş toğriliq alahidä qäyt qilindi. Şuniŋğa munasivätlik elimizniŋ җay-җaylirida härhil yšniliştiki çarä-tädbirlär uyuşturulmaqta. Җümlidin yeqinda җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki Maarip keŋişiniŋ uyuşturuşi bilän uyğur tilida bilim elivatqan oquğuçilar arisida štküzülgän «Adämzatniŋ esili – uluq Abay» namliq festival' pikrimizgä dälil bolalaydu. Mäzkür festival'niŋ asasiy mähsiti – Abayniŋ dana häm uluqluğini etirap qilğan halda, šsmürlärniŋ büyük ädip iҗadiyiti bilän härtäräplimä tonuşuşiğa şarait yaritiştin ibarät. Elimizdä hšküm sürgän pävquladdä väziyätkä munasivätlik uşbu konkurs onlayn türidä štküzüldi. Festival' Abayniŋ qara sšzliri häm şeirlirini yadqa eytiş boyiçä ikki yšniliştin tärkip tepip, uniŋğa җumhuriyättiki uyğur tilida bilim elivatqan 96 näpär oquğuçi qatnaşti. Һärbir mäktäp mämuriyiti vä pän muällimliri bu hil ähmiyätlik çarä-tädbirgä nahayiti çoŋ җavapkärlik bilän qariğanliği bizni hoşal qildi.
Yaş ävlat aqınniŋ poema, şeir häm qara sšzlirini yadqa eytişi tüpäyli, ädäbiyatqa iştiyaq-qiziqişi bilän billä, Abay iҗadiyitigä bolğan hšrmät-ehtiramini namayiş qildi. Oquğuçilarniŋ festival'ğa puhta täyyarliq asasida qatnaşqanliğini bayqaveliş täs ämäs. Ösmürlärniŋ bu hil mäs°uliyätçanliği bevasitä muällimlärniŋ ämgäk-äҗrigä munasivätlik ekänligini atap štüşkä ärziydu.
Keläçäk egiliri hayatniŋ baliliq dävridä Abay iҗadiyitiniŋ nämunilirini yadlap šsüvatqanliğini adil qazilar näzärigä tävsiyä qilinğan videolar arqiliq dälillidi. Abay şeiriyitiniŋ yaş muhlisliri arisida küçlük riqabätçilik orun alğaçqa, adil qazilarğa ularni bahalaş asanğa çüşkini yoq. Yäni, yadqa eytilğan şeiriy misralarniŋ oquluş tehnikisi, turaq, ritmikiliq qanuniyätliriniŋ saqlinişi näzärdä tutulğan bolsa, qara sšzlärdä orun alğan pälsäpäviy pikirni çüşinip, dil qetidin štküzgän halda tiŋşiğuçiğa yätküzüş qabiliyiti häm җaraŋliq, yaŋraq eytilişiğa diqqät ağduruldi.
Şunimu alahidä täkitläşkä ärziyduki, oquğuçilarni bahalaşta ularniŋ yaş šzgiçiligi etivarğa elindi. Yäni, oquğuçilar başlanğuç (1 – 4-sinip), ottura (5 – 8-sinip) vä juqarqi (9 – 11-sinip) sinip basquçliriğa täşkilländi. Ularniŋ içidä biz päqät birinçi orun sahiblirinila atap štüşni toğra kšrduq. Ädipniŋ äqliyä sšzlirini yadqa eytiş boyiçä Arina Latipova (Uyğur nahiyäsi, Tügmän ottura mäktiviniŋ 2-sinip oquğuçisi), Malika Manirova (Uyğur nahiyäsi, Tügmän ottura mäktiviniŋ 8-sinip oquğuçisi), Gülfira Seyit (Ämgäkçiqazaq nahiyäsi, Malivay ottura mäktiviniŋ 10-sinip oquğuçisi) käbi qatnaşquçilar ğalip çiqqan bolsa, şairniŋ şeirlirini yadqa eliş boyiçä birinçi orun Alimҗan Diyar (Talğir nahiyäsi, 21-Güldala ottura mäktivi) vä Yultuzay Ruslanniŋ (Uyğur nahiyäsi, Aqtam ottura mäktiviniŋ 10-sinip oquğuçisi) änçisigä tägdi.
Şunimu täkitläş lazimki, konkursniŋ bäzi qatnaşquçiliri täripidin ayrim nuqsan-kamçiliqlarğimu yol qoyulğanliği bayqaldi. Mäsilän, şeirniŋ yaki qara sšzniŋ oquluşiğa täŋkäş qilinğan sazniŋ yadliğuçi avazini besip ketişi, täkrar montaj yasilişi, misralarniŋ ipadilik oquluşidin kšrä, sirtqi täsirgä, yäni fonliq bezilişigä häddidin ziyadä kšŋül bšlüngänligi eçinişliq. Kälgüsi konkurslarda bu hil kamçiliqlarniŋ boy kšrsätmäsligigä diqqät qilinidu, däp ümüt qilimiz.
Җumhuriyät dairisidä bu hil festival'ni uyuşturuş asan ämäs, älvättä. Bolupmu, pävquladdä väziyät käŋ qanat yayğan mäzgildä yüzgä yeqin oquğuçi häm ularniŋ muällimliri bilän munasivät ornitiş, ularniŋ videolirini toplaş işliri helila ämgäkni täläp qilidiğanliği rast. Lekin şundimu bu hil җavapkärlikniŋ hšddisidin şäräplik türdä çiqqan җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ iҗraiy mudiri Zihrullam Qurvanbaqiev, ҖUEMniŋ Almuta şähärlik şšbisiniŋ räisi Äbäydullam Җapparov vä mäzkür täşkilat yenidiki Maarip keŋişiniŋ räisi Şeripҗan İliyarov, Tügmän uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi Häyrinsahan İminova, 21-Güldala ottura mäktiviniŋ muällimi Gülfira Һaşimovaniŋ ämgigini alahidä tilğa elişqa ärziydu.
Hulasiläp eytqanda, mäzkür festival'niŋ juquri däriҗidä štküzülgänligini häm oquğuçilar üçün nahayiti ähmiyätlik ekänligini qäyt qilğumiz kelidu. Çünki kiçigidin Abayniŋ äsärlirini yadlap šskän yaş ävlat arisidin kälgüsidä kšpçilikniŋ mänpiyitini kšzläydiğan, älgä näp-payda kältüridiğan şähslärniŋ yetilişi şübhisiz.
Şairäm BARATOVA,
filologiya pänliriniŋ namziti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ