Җämiyätlik işänçä keŋişiniŋ novättiki mäҗlisi

0
542 ret oqıldı

Tünügün Nur-Sultanda Milliy җämiyätlik işänçä keŋişiniŋ üçinçi mäҗlisi štti. Onlayn-tärtiptä štkän mäҗliskä Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaev qatnaşti.
Mäҗlisniŋ kün tärtivi insan kapitalini täräqqiy ätküzüş, җümlidin bilim vä salamätlikni saqlaş mäsililirigä beğişlandi.
Mäҗlistä Dšlät rähbiri, Milliy җämiyätlik işänçä keŋişiniŋ räisi Qasım-Jomart Toqaev sšzgä çiqti.
Prezident šz sšzidä taҗsiman virus pandemiyasiniŋ qazaqstanliqlar üçün çoŋ sinaq bolğanliğini qäyt qildi. U yeqinda teçliq mitinglirini štküzüş qaidilirini täŋşäydiğan qanunni imzaliğanliğini täkitlidi. Ändi ularni štküzüş üçün hakimliqlarniŋ ruhsiti lazim ämäs – hakimiyät orunlirini teçliq miting štküzüş niyiti toğriliq hävärdar qiliş kupayidur.
Qasım-Jomart Toqaev şundaqla saylam toğriliq vä säyasiy partiyalär toğriliq qanunlarğa kirgüzülgän tüzitişlärni imzaliğanliğini äslitip štti. Mäzkür hšҗҗätlär yaşlar bilän hanim-qizlarğa parlament vä mäslihätlärgä yol “açidu”.
Prezident bügünki mäҗlis kün tärtiviniŋ insan kapitalini täräqqiy ätküzüşkä, җümlidin bilim vä salamätlikni saqlaş mäsililirigä beğişlanğanliğini täkitlidi. Dšlät rähbiriniŋ sšziçä, Qazaqstan bilim däriҗisi boyiçä duniyada arqida qelivatidu – buniŋğa nurğunliğan çüşändürüşlärni kältürüşkä bolidu, biraq asasiy säväp bšlünüvatqan mäbläğniŋ yetärlik ämäsligidä vä islahatlarniŋ sistemiliq bolmayvatqanliğida.
– Biz bir oquğuçiğa jiliğa miŋ dollarğa yeqin mäbläğ särip qilimiz. Qazaqstan mäktäplirigä yahşi җabdulğan siniplar keräk. 2025-jili 800 yeŋi mäktäp, yeza tayanç mäktäpliri üçün 114 internat, 700din oşuq sportzal seliş planlinivatidu. Yänä bir muhim väzipä – şähär vä yeza mäktäpliri otturisidiki päriqni qisqartiş. PISA mälumatliri boyiçä, ularniŋ otturisidiki päriq 1,5 jilni täşkil qilidu, – dedi Prezident.
Qasım-Jomart Toqaev bilim vä salamätlikni saqlaş sahalirini täräqqiy ätküzüş mäsililiriniŋ päqät dšlät hesaviğila ämäs, bälki dšlät-hususiy şeriklik asasida häl qilinişi keräkligini täkitlidi. Äksiçä, Prezidentniŋ sšziçä, demografiyalik dinamikini hesapqa alğanda, Qazaqstan härqaçan arqida qalğuçi mämlikät bolidu.
– Yänä bir amil – pedagog märtivisi. Biz ularniŋ märtivisini härtäräplimä qollap-quvätlişimiz – ularni ataqliq vä җämiyitimizdä hšrmätkä egä adämlär qilişimiz keräk. Biz pedagoglirimizniŋ ämgigigä beğişlanğan mähsus medal' täsis qilimiz. Şundaqla bilim, salamätlikni saqlaş vä iҗtimaiy sahalarda ünümlük ämgäk qilivatqan adämlär üçün “Halıq alğısı” medali täsis qilinidu.
Prezident pedagogikiliq oquş orunliriğa çüşüş üçün täläpni basquçluq asasta aşuruş keräkligini täkitlidi.
– Uniŋ mäptunkarliğini aşuruş üçün kälgüsi pedagoglar stipendiyasini 26 miŋ täŋgidin 42 miŋ täŋgigiçä aşuruş keräk. Pedagoglarni mähsus aliy oquş orunliri oqutuşi şärt. Bilim vä pän ministrligi bu yšniliştä qarar qobul qilidu, däp oylaymän. Män aliy oquş orunlirimizniŋ futboldiki 1-2-3-ligilar ohşaş mähsus ligilarğa bšlünüşi toğriliq qararni qollap-quvätläymän. Şu çağda ular bir-biri bilän riqabätkä çüşkän bolar edi, riqabät – sšzsizki, räğbätländürgüçi amil, – dedi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident şundaqla oquş orunliri rähbärlirini tayinlaş toğriliq mäsiligimu tohtaldi.
– Һškümät balilar bağçiliri, mäktäplär vä kolledjlar mudirlirini tayinlaşniŋ yeŋi oçuq sistemisini vuҗutqa kältürüşi keräk. Män barliq sahalarda almaşturuşniŋ boluşiniŋ, “jütirip qoyğan ävlat” toğriliq sšzlärniŋ bolmasliğiniŋ täräpdari, – dedi Dšlät rähbiri. – Һäqiqätänmu bilimlik, käspiy җähättin täyyar, vätänpärvär käypiyattiki vä psihikiliq җähättin sağlam yaşlar vä ottura yaştiki adämlär dšlät hakimiyiti sistemisida almaşturuluşi keräk. Yäni ularni Parlament, Һškümät, hakimliq bolsun hakimiyät sistemisiğa tartiş lazim. Män dšlät hizmiti sistemisida paydiliniş üçün yeŋi talantlarni izdäp tepişqa çaqirimän.
Qasım-Jomart Toqaev därisliklär süpitigimu diqqät ağdurdi.
– Uzundin buyan pişip yetilgän muhim mäsilä – därisliklär süpiti. Bizdä därisliklärniŋ süpiti nahayiti tšvän däriҗidä, – dedi Prezident vä ämälgä aşuruş qançilik muräkkäp bolsimu “diplom besip çiqiriş idarilirini” yepişni tapşurdi.
Dšlät rähbiri ilim-pänni mäbläğ bilän täminläş mäsilisigä tohtaldi.
– Qazaqstan 2025-jilğa qädär ilim-pänni mäbläğ bilän täminläşni İçki umumiy mähsulatniŋ bir payiziğiçä yätküzidu. Buniŋda mämlikät “keräk ämäs ämgäklärni” mäbläğ bilän täminlälmäydu. Küç-quvät vä resurslarni meditsina-biologiyalik tätqiqatlarğa, agrar-sanaät pänigä, yeŋi tehnologiyalärgä, sün°iy intellektqa vä energiya nätiҗidarliğiğa särip qiliş keräk. Problema päyda qilivatqan mäsilä – tätqiqatlar üçün җabduqlarniŋ yetişmäsligi. Meniŋ tapşurmam boyiçä institutlarni maddiy-tehnikiliq täminläş boyiçä yeŋi programma eçildi, amma u mäbläğ bilän toluq täminlänmigän, problemini yeşiş keräk, – däp tapşurdi Prezident.
Dšlät rähbiriniŋ sšziçä, iҗtimaiy, gumanitarliq vä yeza egiligi pänliridä küçlük alimlarniŋ käskin yetişmäsligi bayqalmaqta. Bu problemini birläşkän tätqiqatlar üçün çät ällärniŋ yetäkçi alimlirini җälip qiliş hesaviğa häl qilişqa bolidu.
– Elimizniŋ çoŋ karhaniliriniŋ tehnologiyalik mäydanlirini – kompaniyalärni aliy oquş orunliri, ilmiy tätqiqat institutliri bilän “bağlaşturuş” keräk, dedi Prezident.
Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev sšziniŋ ahirida hazir biologiyalik behätärlikniŋ kšpligän ällär, җümlidin Qazaqstan üçünmu muhim mavzu bolup hesaplinidiğanliğini bildürdi. Çünki taҗsiman virusniŋ qaytidin ovҗ elişiğa täyyar boluş keräk. Prezident Qazaqstanda sanitariya-epedimiologiyalik nazarätniŋ vä infektsiyalik täkşürüş sistemisiniŋ aҗizliğanliğini qoşumçä qildi – bu mämlikättiki islahatlarniŋ izçil ämäsligidin yüz bärdi. Dšlät rähbiri adättiki ülgigä qaytip kelişni täklip qildi – Qazaqstanda sanitariya-epidemiologiyalik hizmät küçäytilidu.
Qasım-Jomart Toqaev şundaqla mämlikätniŋ baş sanitar vraçi vakalitiniŋ käŋäytilidiğanliğini täkitlidi.
– Һayatniŋ šzi bu islahatni täläp qilivatidu, – däp bildürdi Prezident.
Dšlät rähbiriniŋ pikriçä, Qazaqstan taҗsiman virusqa qarşi küräştä duniyaniŋ başqa älliri bilän hämkarliqni tehimu küçäytişi keräk. Buniŋ üçün “mämlikätlärara ülgilär” lazim. Qasım-Jomart Toqaev Һškümätkä jil ahiriğiçä Qazaqstanniŋ biologiyalik behätärligi toğriliq qanunni täyyarlaşni tapşurdi. Bu duniyada hovup tuğduruvatqan biologiyalik ähvalğa bağliq zšrürdur.
Milliy җämiyätlik işänçä keŋişiniŋ mäҗlisidä şundaqla җämiyät ärbabi Murat Äbenov, BTSDigital bilim beriş layihiliriniŋ rähbiri Sayasat Nurbek, bilim vä pän ministri Ashat Aymağambetov vä başqilar sšzgä çiqti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ