Salahiyätlik alim, dilkäş insan edi

0
35 ret oqıldı

Ataqliq tarihçi, uyğurşunas alim, jurnalist, tärҗiman, uzundin buyan tili bir, dili bir, dini bir uyğur bilän tatar häliqliri otturisida bir dostluq kšrügi bolup kelivatqan Munir İbrahimoğli Erzin alämdin štti.
Män Munir aka bilän štkän äsirniŋ 70-jilliridin tonuşup, bu mubaräk zat bilän mana säl kam ällik jil mabaynida, huddi yeqin qerindaşlardäk, aka-uka bolup štüveduq. Äynä şu štkän äsirniŋ 70-jilliri män “Kommunizm tuği” vä uniŋ qoşumçisi “Yeŋi hayat” gezitliriniŋ birläşkän tärҗimä bšlümidä işlättim. Bir küni bšlümgä çuği kiçik, štkür kšzliridin äqil vä päm-parasätlikligi bilinip turidiğan bir kişi kirip, hämmimiz bilän illiq salamlaşti. Şu çağda Tursun aka Däriya: «Bu inimiz Munir Erzin bolidu. Pänlär akademiyasiniŋ Uyğurşunasliq bšlümidä işläydu. Uyğur hälqiniŋ mätbääçilik tarihi üstidä җiddiy ilmiy iş bilän şuğullinivatidu», däp biz bilän salamlaşqan kişini maŋa tonuşturdi.
Mana şuniŋdin buyan Munir aka bilän yeqin, qädinas dostlardäk šttuq. Munir akiniŋ yeşi meniŋdin helila çoŋ bolsimu, lekin bir-birimizgä bolğan hšrmät, yeqinçiliq munasivitimiz davam qilip kälgän edi.
Munir akiniŋ šzi bilän muŋdaşqidäk, sirdaşqidäk dostliri baqi duniyağa säpär qilğanliqtinmu, kšpiräk maŋa telefon qilip: «Yadikar, qerindişim, tuqqinim avaziŋizni seğinip qaldim», däp pat-pat telefon qilip turatti. Mänmu telefon qilip, uniŋ hal-ähvalini sorap turattim.
Biyil qişta Munir aka novättiki qetim telefon qilip: «Yadikar qerindişim, salamätligim kšŋüldikidäk bolmayvatidu. Kšzüm kšrmäydu, aldimdiki närsini ğuva päriq qilimän. Män šmürboyi jiqqan birä miŋ parçidäk rus, hitay, ingliz, yapon, uyğur, tatar tillirida näşir qilinğan härhil kitaplar bar. Bu nahayiti muhim ähmiyätlik, kšpinçisi uyğur tarihiğa ait kitaplardur. Moşu kitaplarni bir işäşlik kişigä tapşursam däymän», däp mändin mäslihät soridi.
Mänzä, «Munir aka, yahşi oylapsiz, bu iş bilän җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi şuğullansa, alimlirimizniŋ, şair-yazğuçilirimizniŋ topliğan kitaplirini bir kitaphaniğa җämläp paydilansa bolatti», degän pikirni eyttim. Munir aka bu pikrimni maqul kšrdi.
Moşu qetim Munir aka bir närsini säzgändäk, «ändi bizniŋ yeşimiz yetip qalğan adämmiz. Büyük Allah helimu maŋa uzaq šmür bärdi. Ändi qaraŋ, män 92 yaşqa tolup, 93 yaşniŋ üzini kšrüvatimän», däp qaldi.
Män Munir akiniŋ rohini kštirip, uniŋ toğriliq illiq, sämimiy gäplirimni eyttim.
Buniŋdin helä jillar ilgiri ataqliq uyğur alimi, şair vä yazğuçi, tärҗiman Abdurehim Ötkürniŋ, “Ğäznilär bosuğisida” degän kitavini bir buradirimdin elip oqudum. Ataqliq alimniŋ bu kitavidiki “Uyğur ädäbiyati bilän tatar ädäbiyatiniŋ šzara täsiri” degän maqalisi diqqitimni tartti. Män därhal Munir akiğa telefon qilip Abdrim Ötkürniŋ juqarqi maqalisi häqqidä hävärdar qildim. Munir aka nahayiti hayaҗanlanğan halda: «Yadikar, sizgä malal kälmisä, şu maqalini äräp-uyğur yeziğidin kirill uyğur yeziğiğa kšçirip bärsiŋiz, män bu materialni tatar tiliğa tärҗimä qilip Qazanğa, Pänlär akademiyasigä ävätip berättim. Bu materialdin tatar alimliri çoqum hävärdar boluşi keräk», dedi.
Män aqsaqalniŋ iltimasini därru orunlidim. Munir aka maqalini oqup çiqip, «Abdurehim Ötkür šziniŋ “Uyğur ädäbiyati bilän tatar ädäbiyatiniŋ šzara täsiri” degän maqalisida bu ikki qerindaş häliq ädäbiyatiniŋ bir-birigä bolğan iҗabiy täsirini nahayiti dälil-ispatlar bilän yorutuptu», däp bäk hoşal bolğan edi.
Ötkän jili Munir aka maŋa telefon qilip, meni šyigä täklip qildi. Män därhal yetip bardim. Munir aka kälginimgä hoşal bolup, «Yadikar, bir päs muŋdişayli. Mana qaraŋ, härqandaq millätniŋ keläçigi milliy maaripqa, andin şu millätniŋ ziyaliliriğa bağliq bolidu. Һä, milliy maarip täräqqiy qilidekän, u halda millätniŋ rohiy duniyasini çirmavalğan qalaqliq, nadanliq, hurapatliqqa ohşaş mäniviy illätlärni süpürüp taşlap, ilim-pängä yol açqili, millätniŋ mädäniyät säviyäsini šstürüp, duniyadiki ilğar, alğa kätkän millätlärniŋ qatariğa štküzgili bolidu. “Uyğur avazida” moşu milliy maaripni täräqqiy ätküzüş toğriliq kšpligän maqalilar yezildi. Bu hoşallinarliq bir iş. Täbiät qanuniyiti nuhtisidin eytqanda, duniyada šlmäydiğan heçnärsä yoq. Mäyli җansizlar, mäyli җanliqlar bolsun, hämmisi bäribir šlidu. Biraq bir närsigä, yäni ilimgä çaŋgal salalmidi, ilimni jutalmidi, ilim insaniyät duniyasida šlümgä qarşi qudrätlik bir küç süpitidä äbädiy yaşaydu. Һä, Murat Һämraevtäk, Kommunar Talipovtäk ilim ählini häliq untumaydu. Män hizmätdaş bolğan bu alimlarniŋ ismini uyğur hälqi mäŋgü untumaydu, ularniŋ yarqin qiyapiti häliq qälbidä äbädiy yaşiğusi», degän gäplärni qilğan edi.
Şuni alahidä täkitläş keräkki, Munir aka uyğur mätbääçilik tarihiğa muraҗiät qilğan tunҗa alimdur. Munir aka uzun jillar davamida toplanğan materiallar asasida 1980-jili “Uyğur Keŋäş mätbuatiniŋ tarihi” degän çoŋ monografiyasini näşir qilsa, 1983-jili “Uyğur Keŋäş mätbuatiniŋ vuҗutqa kelişi vä täräqqiyati» mavzusida dissertatsiyasini utuqluq yaqlidi.
İstedatliq alim “Uyğur Keŋäş mätbuatiniŋ tarihi” monografiyasini aldi bilän uyğur tilida, keyin rus tilida näşir qildi. Munir aka bir top käsipdaşliri qatarida rus vä uyğur tillirida däsläp näşir qilinğan “Uyğurlarniŋ qisqiçä tarihini” täyyarlaşqa iştrak qildi vä kšpligän ilmiy maqalilarni yazdi.
Älvida, Munir aka, büyük Allah yatqan yeriŋizni yumşaq, rohiŋizni җännättä qilsun! Amin!

Yadikar SABİTOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ