Biz bilidiğan İminҗan aka

0
429 ret oqıldı

Raşidäm RÄҺMANOVA,
«Uyğur avazi»

1998-jil Qazaqstanda «Häliq birligi vä milliy tarih jili» däp elan qilinip, elimizdä istiqamät qilivatqan millätlär mädäniyitigä beğişlanğan nurğunliğan çarä-tädbirlär štkän edi. Җümlidin Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ märkizi – İşiktä şähiridä Uyğur mädäniyiti küni uyuşturuldi. U çağlarda peşqädäm ustaz, heli märhum Tuğluq İliev nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizigä rähbärlik qilatti. İlşat Һosmanov nahiyälik hakimiyättä bšlüm başquratti. Män bolsam, nahiyälik «Eŋbekşiqazaq» gezitiniŋ hadimi edim. Mädäniyät künini juquri däriҗidä uyuşturuş Tuğluq Mähpiroğliğa tapşuruldi. İlşat aka ikkimiz uniŋğa yeqindin yardäm qilduq. Män hälqimizniŋ tarihi, mädäniyiti, ädäbiyati, sän°iti vä urpi-adätlirigä bağliq maqalilarni gezit betigä täyyarlisam, Tuğluq aka bilän İlşat aka uyuşturuş işliri bilän bänt boldi. Mädäniyät künini štküzüşkä nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ yeza-yezilardiki şšbiliri vä җämiyätlik işlarniŋ aktivistliri toluq qatnaşti. Nätiҗidä İşiktä şähiridiki nahiyälik Mädäniyät šyiniŋ mäydanida «Uyğur šyi» bärpa bolup, bir kün boyi hälqimizniŋ saz-näğmisi yaŋrap, milliy ussulliri, taamliri, urpi-adät vä än°äniliri namayiş qilindi. Mädäniyät künigä Almuta vilayitiniŋ barliq täväliridin mehmanlar qatnaşti. Nahiyäniŋ şu çağdiki hakimi, heli märhum Qudaybergen Orımbetov täbrik sšz bilän mäyrämni eçip, Quddus Ğoҗamiyarov, Mäsim Yaqupov, Һezmät Abdullin, Mahmut Abdurahmanov, Ähmätҗan Һaşiri käbi dšlitimiz mädäniyitigä tšhpä qoşqan ämgäkçiqazaqliq uyğur ziyaliliriniŋ isimlirini pähirliniş ilkidä atap štkän edi. Çarä-tädbirlär davamida yeza okrugliri täripidin täyyarlanğan kšrgäzmilär konkursi elan qilindi. Şu konkursta Malivay yezisiniŋ «Qutadğu bilik» šyimu adil qazilarniŋ juquri bahasiğa erişti. Şu vaqitta uşbu šyniŋ muällipi, uniŋdiki eksponatlarni tepip, bezäş işliriğa rähbärlik qilğan nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Malivay yezisi şšbisiniŋ räisi İminҗan Yunusov bilän tonuşqan edim.
Mana şuniŋdin beri 20 jildin oşuq vaqit štüptu. Bügün İminҗan aka Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini. Yeşiğa yaş qoşulup, çaçliri kümüçtäk aqardi. Yeqindila uniŋ bilän uçraşqinimda, quliğiniŋ säl-päl aŋlimas bolup qalğanliğinimu bayqidim. Amma moşu künlärdä hayatiniŋ 80-baharini qarşi alğan akimizniŋ jürigidiki vätänpärvärlik vä millätpärvärlik his-tuyğuliri tehimu ulğayğandäk. U hazir burunqidinmu aşqan paaliyätçanliq tonutup, jutidiki җämiyätlik işliriniŋ beşida turmaqta. Yeza, nahiyä, hätta vilayät dairisidiki mädäniy çarä-tädbirlärgä burunqidäkla arilişip kelidu.
İminҗan Yunusov Malivay yezisida tuğulup, uşbu yezida yaşap kelivatidu. Uni anisi 50 yaşqa kälgändä duniyağa elip kälgän. 10 pärzäntniŋ känҗisi bolğan ärkä bala ärkin šsti. Altä yaşqa kälgändä atisidin ayrildi. Uni anisi bilän qerindaşliri çoŋ qildi.
İminҗan kiçigidinla sportqa alahidä iştiyaq bağlidi. U mäktäptä oquvatqan çağliridila täntärbiyä päniniŋ muällimi boluşni arman qilatti. Däristin kelip, ğizalinip, šydiki işlirini tez tindurup, yeza stadioniğa jügrätti. Malivay yättä jilliq mäktivini tamamlap, Yarkänt pedagogika uçiliöeda tähsil kšrdi. Bu yärdimu sportni taşlimay, basketbol, futbol, tennis, çaŋğu vä yenik atletika bilän şuğullandi. Ämgäk paaliyitini Bayseyittiki «Qädäm» mäktividä başlidi. Öz väzipisini çoŋ җavapkärlik bilän atqurup, mäktäp kollektivi vä jutdaşliri içidä hšrmät-ehtiramğa egä boldi. Birnäççä jildin keyin kindik qeni tškülgän juti – Malivay yezisidiki şu çağlarda moҗut bolğan 96-ottura käspiy-tehnikiliq uçiliöesiğa sport instruktori bolup işqa çaqirtildi. Keyiniräk paaliyitini Malivay ottura mäktividä davamlaşturup, Almutidiki Dšlät pedagogika institutini sirttin oqup pütärdi. Ariliqta mäktäpniŋ ilmiy mudiri, käspiy ittipaq komitetiniŋ kativi vä başqimu hizmätlärni atqurdi.
Keŋäş dävridä balilarniŋ yazliq künliriniŋ ünümlük štüşi, ularni ämgäkkä ügitiş mähsitidä ämgäk vä däm eliş lager'liri bolidiğan. İminҗan aka Malivayda şu dävirdä qurulğan «Şatliq» ämgäk vä däm eliş lageriniŋ asasini saldi vä uniŋ däsläpki rähbiri boldi.
İminҗan Yunusov hayatiniŋ 50 jildin oşuq qismini yaş ävlat tärbiyisigä beğişlidi. Täntärbiyä pänidin däris bärgän u balilarniŋ җismaniy җähättin küçlük bolup yetilişi, boyiğa sağlam hayat tärizisini siŋdürüşi yolida bar küç-ğäyriti bilän iş-täҗribisini särip qildi. Oquğuçilirini nahiyälik, vilayätlik vä җumhuriyätlik sport musabiqilirigä qatnaşturup, yüzligän yaş sportçiniŋ mukapatliq orunlardin kšrünüşigä qol yätküzdi. Uniŋ eytişiçä, şagirtliridin 600 oğul-qiz härhil sport musabiqilirigä qatnişip, 297si GTO normilirini utuqluq orunlidi. 97 bala altun vä 214 bala kümüç medal'ğa erişti. Ändi Säypul Rähmidinov, Erlan Ospanqulov, Asiyäm Äbäydullaeva, Risalät Zakirova, Vladimir Kosporyan käbi şagirtliri ustaziniŋ izini besip, yaş ävlatni sağlam hayat tärizigä tärbiyiläp kälmäktä.
İminҗan aka sport sahasini täräqqiy ätküzüş yolliri häqqidä nurğunliğan metodikiliq ämgäklär yazdi. Ular nahiyälik, vilayätlik vä җumhuriyätlik gezit-jurnallarda besilip, ustazniŋ iş-täҗribisi ülgä retidä tarqitildi.
İminҗan Yunusov 1980-jili vilayätlik sport komitetiniŋ tävsiyäsi bilän Qazaqstan delegatsiyasi tärkividä Moskvada štkän Olimpiadiğa işqivaz retidä iştrak qildi. 1986-jili maarip sahasidiki ünümlük ämgigi üçün «Çoŋ muällim» unvaniğa sazavär boldi. 1987-jili Moskvada štkän aliy maarip ilmiy mähkimilär hadimliri käspiy ittipaqiniŋ H qurultiyiğa delegat bolup qatnaşti.
1988-jili Çeläktä sportniŋ säkkiz türidin kiçik olimpiada bolup štti. Musabiqilärgä İminҗan aka šziniŋ şagirtlirini qatnaşturdi. Çoŋ täyyarliq bilän kälgän ular sportniŋ barliq türidin mukapatliq orunlardin kšrüngän edi.
1993-jili muällimlärniŋ bilimini mukämmälläştürüş institutida mähsus kurstin štkändä institutniŋ inspektor-metodisti Һebibullam Qaharovniŋ täklivi bilän İminҗan Yunusov Malivay ottura mäktividiki «Qutadğu bilik» uyğur šyidä Qazaqstan vä çät äldin täҗribä almaşturuş üçün kälgän muällimlär üçün vilayätlik seminar štküzdi. Seminar dairisidä başqimu ustazlar dokladlar täyyarlap, institut täripidin broşyura bolup çiqti.
Şu jili Almuta şähiridä säyasiy täqip qurvanlirini äskä eliş märasimi uyuşturuldi. İminҗan aka bu çarä-tädbirgä šziniŋ «Qutadğu bilik» uyğur šyi bilän qatnaşti. Ästä qalğini, rässam Һaşimҗan Qurbanov İminҗan akini märasimniŋ amerikiliq bir mehmini bilän tonuşturidu. Mehman kšrgäzmidin bir qapaq çšmüçini äslätmigä berişni štünidu. Birnäççä aydin keyin Һaşimҗan aka Malivayğa kelip, amerikiliq dostiniŋ uyğurniŋ qapaq çšmüçini çoŋ bir mirasgahqa tapşurğanliğini hävärläydu.
– Һšrmätlik däm elişqa çiqqandin keyin bir künmu šydä oltiralmidim. Tenimdä küç-quvät häm ilham bolğandin keyin millitimniŋ täräqqiy etişi yolida meŋişni toğra kšrdüm. Yeziliq mädäniyät märkizi şšbisini başqurdum. Һazir aqsaqallar keŋişiniŋ räisi hizmitini atquruvatimän, – däydu İminҗan aka šz hayati häqqidä eytip.
Җämiyätlik işlarniŋ turaqliq aktivistiğa aylanğan İminҗan aka on jildin oşuq nahiyälik Uyğur mädäniyät märkizi Malivay yeziliq şšbisigä räislik qildi. Öz jutida vä nahiyä dairisidä štkän barliq mädäniy çarä-tädbirlärgä yeqindin arilaşti. Milliy maarip, mätbuat, sän°ät vä mädäniyitimizniŋ täräqqitiğa ait mäsililärni häl qilişta kšpligän işlarni atqurdi.
– U çağlarda Malivay Bartoğay yeza okruginiŋ tärkivigä kirätti. Okrugniŋ şu vaqittiki hakimi Erkin Dauıtqulov bir küni meniŋ hakimiyätkä kelip ketişimni iltimas qildi. Һakim şu çağda šzini häm menimu oylanduruvatqan mäsilini otturiğa qoydi. Yezidiki nurğunliğan ata-anilarniŋ balilarini hoşna yezidiki rus sinipida oqutuvatqanliğini eytip, ularni yezidiki qazaq vä uyğur sinipliriğa qayturup kelişkä yardäm berişni štündi, – däydu İminҗan aka štmüşni äsläp.
Şu çağda İ.Yunusov mäktäp yeşidiki baliliri bar barliq jutdaşliriniŋ beşini qoşup, ägär anatilliq mäktäplär qollap-quvätläşkä egä bolmisa, aqivitiniŋ yahşiliqqa elip kälmäydiğanliğini çüşändürüp, därhal çarä qolliniş keräkligini yätküzdi. Şuniŋdin keyin ata-anilar oylinip, ularniŋ nurğuni hataliqlirini boyniğa alğan edi. Amma, anatilliq siniplarğa balilarni toplaş mäsilisiniŋ hazir yänä käskinlişip ketişi uni bäkmu qiynaydiğanliğini yoşurmidi millätpärvär akimiz.
İminҗan aka räpiqisi, ämgäk veterani Tšrihan hädä bilän bäş pärzänt tepip, qatarğa qoşti. Ularniŋ barliği uyğur siniplirini tamamlap, aliy mälumatliq boldi.
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ