Komissiya väzipisini ada qilalmidi

0
182 ret oqıldı

(Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ taҗsiman virusqa qarşi
turuş çariliri boyiçä keŋäşmidä sšzligän nutqi)

Atırav vilayitidiki Teŋiz kani äŋ çoŋ oçaqqa aylinip, u yärdä taҗsiman virus infektsiyasiniŋ 1222 ähvali tirkäldi.
Almutida päqät grajdanlar arisidila ämäs, bälki bolupmu meditsina hadimliri arisida ağriğanlar kšp boluvatidu. Җümlidin Märkiziy şähärlik klinikiliq ağriqhanida personalniŋ 60 payiziğa ağriq juqqan.
Yärlik iҗraiy organlarniŋ epidemiologlarniŋ hulasilirigä diqqät bšlmigänligi, şundaqla natoğra mälumatlarni bärgänligi toğriliq faktlar orun aldi.
Mäsilän, paytähttiki nurğunliğan täşkilatlar, hätta karantin şaraitida sanitarliq normilarni buzuşni davamlaşturdi.
Regionlarda ağriqhanilarda orunlarniŋ, meditsina kadrliriniŋ, dora-därmäklärniŋ, meditsina җabduqliriniŋ käskin tapçilliği bayqalmaqta. Һškümät vä hakimlarniŋ väziyätniŋ nazarät astida boluvatqanliği toğriliq işändürüşlirigä qarimay, şundaq ähval orun elivatidu.
Birqatar regionlarda provizorluq statsionarlar plandiki quvitidin oşuq toşup kätti.
2,3 miŋdin oşuq meditsina hadimi virus bilän ağridi. Aşurup eytqanliq ämäs, ular här küni җasarät kšrsätti. Ularniŋ ämgigisiz väziyät halakätlik bolar edi.
Vilayätlärdä špkini sün°iy şamallitiş apparatliriğa, tez yardäm maşiniliriğa vä başqa tehnikiğa bolğan käskin täläp bayqalmaqta.
Başqiçä eytqanda, taҗsiman infektsiyasigä qarşi turuş boyiçä män qoyğan väzipilär orunlanmidi yaki toluq orunlanmidi. Män ilgiri biz tamamän başqa qaidilär küçkä egä bolğan uruşta turuvatimiz, däp eytqan edim. Bu festival' vä forumlarni štküzüş ämäs. Başquruşniŋ tamamän başqa, häqiqiy bohranğa qarşi usuli täläp qilinivatidu.
Çätällik bayquğuçilarniŋ pikriçä, Qazaqstandiki ähval eğir, başquruştin ayriliş girvigidä turuvatidu. Mundaq baha mämlikätniŋ häliqara abroyiğa ziyan yätküzidu.
Väziyät nätiҗidarsiz ähbarat işi bilän muräkkäpläşmäktä.
Bizniŋ ahali bilän alaqida boluş sistemimiz lazimliq däriҗidä işlimäyvatidu, ähbarat sälbiy kün tärtiviniŋ qisimi astida boluvatidu, mediklarniŋ qährimanliq ämgigi munasip kšrsitilmäyvatidu. Buniŋğa Prezident Mämuriyiti, Һškümät vä hakimliqlar äyiplik. Ätimalim, grajdanlirimizniŋ pärvasizliğimu taҗsiman virus ağriğiniŋ šsüşigä säväp bolğandu. Nurğun adämlär sanitarliq normilarğa vä saqliniş çarilirigä riayä qiliştin qaldi. Uniŋ üstigä mundaq ähval kšrsätmilärni orunlaşqa qariğanda, vaqitni oyun-tamaşä bilän štküzüşkä mayil grajdanlirimizniŋ mentaliteti şundaq däp, aqlinivatqan dšlät organliriniŋ yol qoyuşi bilän orun elivatidu. Biraq bu päqät banä.
Väziyätni aldin-ala bayqap-küzitişkä bolatti. Adämlärni çüşinişkä bolidu – härbir adäm işqa berişqa intildi, tiҗarätçilik arqiliq ihtisadiy paravänligini äsligä kältürüşkä tirişti, uruq-tuqqanliri bilän yeqinliriniŋ halini bilişkä aldiridi.
Nätiҗä kšrünüp turidu. Mämlikätni epidemiyaniŋ yeŋi dolquni besivaldi. Väziyät üstidin nazarätni jütirip qoyuşniŋ aldini eliş üçün keçiktürüşkä bolmaydiğan çarilärni kšrüş keräk.
Birinçi. Regionlar türlük, bir-biri bilän uyğunlaşturulmiğan qararlarni qobul qilivatidu. Çarilärni vä çäkläşlärni başquruştimu päriq bar. Moşuniŋ hämmisi җiddiy problemilarni tuğdurup, virusqa qarşi umumiy küräşkä yardäm qilmayvatidu.
Şuŋlaşqa pandemiyagä qarşi kürişiş vä sälbiy iҗtimaiy-ihtisadiy aqivätlärni yoqitiş boyiçä barliq qararlarni Prem'er-ministr rähbärligidiki tegişlik Dšlät komissiyasi dairisidä işläp çiqişni tapşurimän.
Dšlät komissiyasi resurslarniŋ asasiy kategoriyalär boyiçä märkäzläştürülgän halda tähsim qilinişini täminlişi keräk:
ağriqhanidiki orunlar;
meditsina hadimliri vä yardämçi personal;
statsionarlardiki vä apteka tarmiğidiki dora-därmäklär;
zšrür җabduqlar, җümlidin špkini sün°iy şamallitiş apparatliri vä komp'yuterliq tomografiya;
laboratorliq tätqiqatlar;
ayrim saqliniş vasitiliri.
Dšlät väzipisi ağriğanlarniŋ sani boyiçä äŋ pessimistik stsenariyğa asaslanğan halda, salamätlikni saqlaş sahasini asasiy resurslar bilän märkäzdin täminläştin ibarät.
İkkinçi. Һazirqi epidemiologiyalik ähvalni turaqlaşturuş boyiçä pävquladdä çarilärni kšrüş mähsitidä Dšlät komissiyasigä ikki künlük qäräldä biyil mart – mayda küçkä egä bolğan qät°iy karantin kirgüzüş mäsilisi boyiçä täkliplärni işläp çiqip, maŋa tävsiyä qilişni tapşurimän. Bügün biz salamätlikni saqlaş ministriniŋ dokladini tiŋşiduq, uniŋda lokdaun atalmişniŋ birnäççä varianti täklip qilinidu. Biz җümlidin ihtisat täräqqiyatinimu qollap-quvätläşni diqqät bilän qarap çiqişimiz keräk. Mäsilä nahayiti muräkkäp vä җavapkärlik, şuŋlaşqa biz tegişlik halda zšrür qararni qobul qilişimiz lazim.
İş-härikät plani grajdanlarniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy ehtiyaҗini täminläş, biznes mänpiyätliri näzäridin toluq täŋpuŋlaşturulğan boluşi keräk.
Üçinçi. Laboratorluq tätqiqatlarniŋ nätiҗidarliğini aşuruş – bu pandemiyagä qarşi kürişişniŋ nätiҗidarliğini täminläydiğan asasiy tärkiviy qisim.
Һazirqi vaqitta laboratorluq testlaşniŋ ottura quviti bir tävlüktä 28 miŋ testqa yätti.
Qazaqstan 100 miŋ ahaliğa çeqip hesapliğanda, testlaş sani boyiçä tšrtinçi orunda turidu. Başqiçä eytqanda, biz duniya birläşmisidin heçnärsini yoşurmayvatimiz, häqiqiy ähvalni kšrsitivatimiz.
İkkinçi täräptin, bir ähvalğa çeqip hesapliğanda, eniqlaş kšrsätküçi AQŞqa qariğanda — 8, İtaliya vä Rossiyagä qariğanda — 4,5, Kanadiğa qariğanda 3 hässä tšvän.
Şundaq qilip, bir adämgä ağriq juqqanliğini eniqlaş üçün bahasi bir million täŋgigä yeqin 78 tätqiqat jürgüzülidu.
Birqatar amillar ağriqni eniqlaş ähvaliniŋ tšvän boluvatqanliğiniŋ säväpliri bolup hesaplinidu:
PTsR usuli bilän testlaş şärt bolğan toplarni eniqlaşniŋ eniq šlçämliriniŋ yoq boluşi;
süpätsiz test-sistemilar;
PTsR-tätqiqatlarniŋ süpätsiz jürgüzülüşi.
Laboratoriyalär üçün reagentlarni vä başqa materiallarni yätküzüş qärälini keyingä sozuş ähvalliri orun elivatidu.
Äynä şuniŋğa bağliq epidemiologiyalik kšrsätküçlär – yeşi, salamätliginiŋ ähvali vä tavakälçilikkä qarap başqa šlçämlär boyiçä testlaş šlçämlirini keonkretlaşturuşni tapşurimän.
Profilaktikiliq mähsättä vä epidemiologiyalik nazarät mähsitidä PTsR jürgüzüşkä bolğan oşuq täläplärni qayta qarap çiqiş vä qisqartiş keräk.
Grajdanlar laboratoriyalär aldidiki uzun novätlärgä, novätlärdä sanitarliq normilarğa riayä qilinmayvatqanliğiğa asasliq şikayät qilivatidu. Moşuniŋ hämmisi juqturuş tavakälçiligini aşuridu.
Şuŋlaşqa ağriqniŋ juqturuluşiniŋ aldini eliş vä märkäzläştürülgän tähsimatni häm hesapni täminläş mähsitidä PTsR-testni qät°iy onlayn yaki sall-märkäzlär arqiliq yezilip jürgüzüş keräk.
İnfektsiya oçaqlirida, bolupmu yezilarda işläş üçün härikätçan laboratoriyalärni uyuşturuş vä härikätçan hizmätlärni tehimu täräqqiy ätküzüş üçün mäbläğ bšlüş muhim.
Dšlät komissiyasigä laboratorluq tätqiqatlarni jürgüzüşkä ruhsät beriş җäriyanini addiylaşturuşni vä hususiy sub°ektlarniŋ PTsR-laboratoriyalär sanini häm quvitini kšpäytiş üçün räğbätländürüşni vuҗutqa kältürüşni tapşurimän.
Zšrür materiallar bilän täminläş alahidä nazarät astiğa qoyuluşi keräk. Moşu mähsätlär üçün çättin kältürülüvatqan barliq җabduq vä materiallar «yeşil dälhiz» arqiliq štüşi keräk.
Umumän, taҗsiman virusqa qarşi kürişiş strategiyasi toğra vä hämmisi üçün çüşinişlik boluşi, tavakälçilikkä bağliq eniq topqa munasivätlik küç-quvätni häm resurslarni ävzällik tähsim qilişqa asaslinişi keräk.
Yaş çekigä egä vä meditsiniliq problemiliri: qänt diabeti, astma, sil kesili vä başqa ağriqliri bar bolğan tavakälçilik topiğa alahidä diqqät ağduruş şärt. Mundaq grajdanlarni birinçi novättä hovuptin saqlaş keräk.
Һärbir kategoriya üçün meditsina hizmiti täräptin eniq davalaş häm bayqaş yolini işläp çiqiş lazim.
Duniyaviy salamätlikni saqlaş täşkilatiniŋ aktual tävsiyälirigä vä käskin pandemiya dävrini baştin käçürgän ällär täҗribisigä asasliniş häm şuniŋğa qarap davalaş protokolini, tävsiyä qilinğan yandişişlarni, bälgülängän preparatlarni almaşturuş keräk.
Tšrtinçi. Ağriq bälgüsi yoq vä yenik şäkilgä egä bemarlar saniniŋ kšp boluşiğa bağliq şipahanilarğa vä tez meditsiniliq yardäm hizmitigä bolğan jüklimä hässiläp kšpäydi. Moşuni hesapqa alğan halda, däsläpki meditsina-sanitarliq yardämni küçäytişkä alahidä diqqät ağduruş keräk.
Telemeditsinini paydilanğan halda štkür respiratorluq-virusluq infektsiya alamätliri bar ambulatorluq bemarlarniŋ šydä boluşini vä davalinişini toluq täminläş keräk.
Ahalini ähbarat bilän täminläş, marşrutlaşturuş vä psihologiyalik җähättin qollap-quvätläş üçün call-märkäzlärniŋ işini küçäytiş lazim.
Yeza ahalisiğa alahidä diqqät ağduruş zšrür. Ahaliniŋ yerimini degidäk himayisiz qaldurmasliq üçün yezilarda diagnostika qiliş vä davalaşni täminläş printsip җähättin muhim.
Bäşinçi. Bizniŋ asasiy väzipimiz – salamätlikni saqlaş sahasini muhim resurslar bilän täminläş.
Ämäldiki ağriqhana tarmiği oşuq jük bilän işlävatidu. Һäqiqätänmu miqiyasliq väziyät. Regionlar rähbärliriniŋ dokladliri bilän män pandemiyagä qarşi küräş ketip barğan җaylardin alğan ähbarat otturisida nahayiti çoŋ päriq bar. Һäqiqiy ähval toğriliq doklad qiliş keräk, ahir biz şundaq ähvalğa egiğu. Asasliq ähbarat eliş üçün härhil mänbälär moҗut boluvatidu.
Dora-därmäk vä ayrim saqliniş vasitiliri, testlaş üçün laboratoriyalär quviti, komp'yuterliq tomografiya vä špkini sün°iy şamallitiş җabduqliri yetişmäydu.
Salamätlikni saqlaş ministrligi hazirqi ähvalni birtäräp qiliş çarilirini täklip qildi. Biz bügün dokladni vä ministrlik täklip qilğan çarilärni tiŋşiduq, män qollap-quvätläymän. Ändi mäzkür planni nätiҗidarliq ämälgä aşuruş şärt.
Һškümät vä regionlar hakimliri atap kšrsitilgän problemilarni häl qiliş üçün barliq maliyä vä infraqurulumluq resurslarni säpärvär qilişi keräk.
Pandemiyaniŋ ikkinçi dolquniniŋ boluşiniŋ mümkin ekänligini kšzdä tutqan halda, iyul' eyiniŋ ahiriğiçä infektsiyalik orunlarni 50 payiz kšpäytişni tapşurimän.
Buniŋ üçün regionlar barliq rezervlarni, şu җümlidin şähsiy vä idarilik meditsinini paydilinişi keräk.
Һškümätkä bäş kün içidä dora-därmäklär bilän täminläş mäsilisini häl qilişni tapşurimän.
Buniŋ üçün Dšlät komissiyasi härbir yeŋi dora-därmäk türkümini sertifikatsiyaläş qärälini tüp-asasidin qisqartişi vä ağriqhanilarniŋ birinçi novättiki ehtiyaҗi üçün komp'yuterliq tomografiyani, špkini sün°iy şamallitiş apparatlirini, gaz bilän täminläş sistemilirini bir mänbädin setiveliş boyiçä mähsus tärtip küçini uzartişi keräk.
Dšlät komissiyasigä päqät meditsina hadimlirinila ämäs, bälki mähsus organlar, iҗtimaiy qurulumlar hadimlirini hesapqa elip, ayrim saqliniş vasitiliriniŋ mustähkäm maddiy rezervini vuҗutqa kältürüşni tapşurimän.
Şundaqla düŋ-parçilap setiş tarmaqlirida dora preparatliri vä vasitiliri, ayrim saqliniş meditsina vasitiliri bahaliriniŋ sün°iy šsüşigä yol qoymasliq boyiçä barliq çarilärni kšrüşni tapşurimän.
Birqatar ällär vä korporatsiyalär hazir taҗsiman virusqa qarşi istiqballiq vaktsinilarni sinaqtin štküzüvatidu. Vaktsininiŋ mämlikättä käŋ paydilinilişini täminläş üçün uni setivelişqa aldin-ala şärtnamä tüzüş mäsilisini qaraşturuş keräk.
Altinçi. Meditsina personaliniŋ käskin yetişmäslik problemisini häl qiliş keräk.
İnternaturidin štkän uçumkarlarni җälip qiliş, epidemiologlar bilän infektsionistlarniŋ tezläştürülgän halda çiqirilişini täminläş, ähval helä yahşi yärlärdin mutähässislärni mämlikätniŋ ähval naçar regionliriğa ävätiş keräk.
Şundaqla pidaiylarni җälip qiliş imkaniyitini üginiş lazim.
Mediklarniŋ qiziqişini saqlaş, ämgäk üçün yahşi şarait yaritiş, şundaqla meditsina personalini šz vaqtida almaşturuş nahayiti muhimdur.
Aldinqi säptä boluvatqan vä taҗsiman virus bilän ağriğanlar bilän bolğan mediklarni räğbätländürüşni davamlaşturuş zšrür.
Mediklarni maddiy räğbätländürüşni tähsim qiliş üstidin nazarätni küçäytiş keräk.
Yättinçi. Juqumluq harakterğa egä bolmiğan başqa ağriqlar üçün planliq yardämni täminläş lazim.
Һär ehtimalğa qariğanda, COVID-19 hayatimizda uzaq vaqit moҗut bolidiğan ohşaydu. Pandemiya käskin vaqitta planliq yatquzuş, başqa ağriqlarni täkşürüş vä profilaktika qiliş keyingä qaldurulğan edi.
Amma bu keyin ahaliniŋ umumiy salamätligigä sälbiy täsir yätküzüşi mümkin.
Şuŋlaşqa yeŋi şaraitta planliq onkologiyalik, kardiologiyalik, pul'monologiyalik vä başqa behätär meditsiniliq yardäm kšrsitiş çarilirini işläp çiqiş keräk.
Buniŋda telemeditsina, jiraqtin mäslihät beriş imkaniyitini җanlanduruş, dora-därmäklärni šz vaqtida yätküzüş vä zšrür täkşürüşlärni jürgüzüş muhimdur.
Säkkizinçi. Һakimlar, ministrlar ämäliyatta addiy adämlärdin çätläşti, grajdanlarniŋ ärizä-şikayätlirigä vä muraҗiätlirigä šz vaqtida diqqät bšlmäydu, ändi adämlärniŋ kšpçiligi bolsa, kimgä muraҗiät qilişini bilmäy, ümütsizlänmäktä. www.coronavirus2020.kz saytiğa kelip çüşkän 40 miŋğa yeqin soalniŋ päqät üçtin birigila җavap berilgän.
Äynä şundaq munasivätniŋ aqivitidä yeŋi infodemiya, oçuqtin-oçuq feyklar vä sahta ähbarat eqimi päyda bolup, ular bizniŋ işimizni tehimu muräkkäpläştürüvatidu.
Һakimlar bilän ministrlarğa byudjetni qayta qarap çiqişni vä barliq haҗiti yoq çiqimlardin – konferentsiyalärdin, «dügläk üställärdin», täntänilik çarä-tädbirlärdin, konsaltingliq vä PR-hizmätlärdin vaz keçişni tapşurimän. Bu ahça epidemiyagä qarşi real küräşkä särip qilinişi keräk.
Toqquzinçi. Ahali üçün bahalarniŋ turaqliq vä ärzän boluşini saqlaş zšrür.
İş bilän täminläş vä ihtisadiy aktivliqni qollap-quvätläş mäsililiri nahayiti muhim ähmiyätkä egä. İhtisadiy šsüşni äsligä kältürüş boyiçä kompleksliq plan toluq orunlinişi keräk.
Biz bu mäsililärni 10-iyul'da Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisidä täpsiliy qarap çiqimiz.
Mäzkür mäsililär härbir hakimniŋ alahidä nazaritidä boluşi şärt.
Dšlät komissiyasigä här küni җaylardiki ähvalni nazarät qilip, ularni diqqät näzärdä tutuşni tapşurimän.
Һakimliqlar mähsulat işläpçiqarğuçilar vä tiҗarätçilär birläşmisi bilän qoyuq šzara härikättä boluşni davamlaşturuşi keräk.
Oninçi. Pandemiya mämlikätni, җümlidin mälumatlar nurğun toplinidiğan salamätlikni saqlaş sahasini räqämläştürüştiki barliq kamçiliqlarni açti, ähvalni täkşürüş bolsa, heliğiçä qol bilän işläş arqiliq jürgüzülüvatidu. Äynä şuniŋğa bağliq män tegişlik idarä rähbiri Asqar Jumağalievqa äskärtiş elan qilimän.
Bizdä moşu kämgiçä epidemiya boyiçä toluq räqämlik mälumat yoq, bu toğra hesapqa eliş vä resurslarni nätiҗidarliq tähsim qiliş imkaniyitini bärmäyvatidu.
Ağriğanlarni vä ular alaqida bolğanlarni räqämlik täkşürüşniŋ hoquq aspektlirini operativ häl qiliş zšrür. Alaqä operatorlirida täyyarliq vä imkaniyät bar, biraq dšlät organliri täşkiliy mäsililärni häl qilmidi.
Dšlät komissiyasigä moşu mäsililärni eniqlap, meditsinida räqämlik tehnologiyalärni çapsaniraq işqa qoşuş üçün därhal çarilärni kšrüşni tapşurimän.
Umumän, räqämlik šzgiriş boyiçä planlanğan barliq çarilär vä dšlät hizmitiniŋ türliri nahayiti çapsan vä yeŋi süpätlik däriҗidä ämälgä aşuruluşi keräk.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ