Qasım-Jomart Toqaev, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti: Qazaq hälqiniŋ täğdiri tarih tarazisida turidu

0
474 ret oqıldı

(Dšlät rähbiriniŋ җumhuriyätlik «Ana tili» gezitiğa mähsus bärgän sšhbiti)

— Һšrmätlik Qasım-Jomart Kemelulı, bügünki taŋda duniyani täşvişkä selivatqan taҗsiman virusi, äpsus, bizniŋ elimizğimu oŋay boluvatqini yoq. Pandemiya däsläp başlanğandila Öziŋizniŋ rähbärligiŋizdä dšlät nurğunliğan iҗtimaiy-ihtisadiy çarä-tädbirlärni qolğa aldi. Uni häliq bilidu. Elimizdä elan qilinğan pävquladdä ähval ikki ayğa yeqin muddätkä sozuldi. Karantin tärtivi tehi davamlişivatidu.
Umumän, keyinki vaqitlarda karantin tärtivigä qarimay äldä virus tarqimaqta. Һazirniŋ šzidä ağriq juqturğanlar sani 20 miŋğa yätti. Yüzdin oşuq adäm vapat boldi. Häliq täşviş içidä qaldi. Virus härhil däriҗidiki hakimiyät väkillirinimu aylinip štmidi. Äl içidä «Һškümät virusniŋ tarilişini nazarättin çiqirip qoydi, şuŋlaşqa ağriqhanilarda orun yetişmäyvatidu» degängä ohşaş sšzlärmu bar. Ändişä ilkidä qalğan häliqqä qandaq sšz eytisiz? Һäqiqätänmu, moşu virusqa qarşi küräştä mäğlubiyätkä uçrap qalmiduqmu?

— Һäqiqätänmu, bu virus bizniŋla ämäs, pütkül duniyadiki insaniyätniŋ hayatini šzgärtti. Eğir ağriqniŋ aldida täräqqiy ätkän dšlätlärmu därmansiz boluvatidu. Uniŋğa hämmimiz guva. Täräqqiy ätkän Evropa älliri, çoŋ dšlät AQŞ, Aziya alpliri — Yaponiya, Hitay, Җänubiy Koreya vä başqimu dšlätlär bohranğa duç bolğandäk.
Ändi hazir «biz moşu virus bilän küräştä mäğlubiyätkä uçravatimiz yaki Һškümät ähvalni nazarättin çiqirivaldi» deyişkä bolmaydu. Özäŋlarğa mälumki, Nur-Sultan, Almuta vä Çimkänt şähärliridä juqumluq ağriqlarğa beğişlanğan üç ağriqhana tez-arida selindi. Başqa regionlardiki ağriqhanilar barliq haҗät närsilär bilän täminländi. Bemarlarni davalaşqa dohturlirimizniŋ bilimi yetidu. Һazir aqhalatliq ävzäl җanlar keçä-kündüz moşu ağriqqa qarşi küräşniŋ aldinqi sepidä turidu. Dšlät täripidin haҗät mäbläğ bšlündi.
Bir närsini täkitläp štäy, hakimiyättikilärmu – šzäŋlär ohşaş gšş vä süyäktin yaralğan adämlär. Lavazimdiki hadimlar iş babiğa bağliq birqatar grajdanlar bilän uçrişişi keräk, şuŋlaşqa häliq içigä komandirovkilarğa çiqidu. Şundaq ähvallarda virusni juqturuvelişi mümkin. Һä, ularmu ağriydu, davalinidu. Һakimiyättä jürgänlär arisidin 15kä yeqin adäm ağrip qaldi. Һazirqi statistika boyiçä virus juqturğanlar sani 20 miŋğa yätti. Yäni ularniŋ kšpçiligi — addiy häliq. Bu yärdiki mäsilä kimniŋ qandaq juqturğanliğida ämäs. Şu grajdanlarniŋ ağriğini eğirlaşturmay teziraq saqiyip çiqişi üçün imkaniyät yaritiş. Ağrip qalğanlarni ämäldar yaki addiy häliq däp bšlüp qaraşqa bolmaydu. Qazaq «Kemidikiniŋmu җeni bir» däydu. Biz bir äldä turup, bir havani jutup, bir җämiyättä yaşavatqandin keyin heçkimmu bu ağriqtin šzini toluq himayä qilalmaydu. Bir säyyarini makanliğanliqtin šzgä äldiki därt bizgä kälmäydu däp beğäm oltiralmaymiz. Pandemiya çegariğa qarimaydu. Saqlansaqla šzimizni, yeqinlirimizni ağriqtin himayä qilalaymiz. Şuŋlaşqa grajdanlarni karantin tärtivini qattiq saqlap, taziliqqa riayä qilişqa çaqirimän. Bu – štkünçi basquç, vaqitliq sinaq. Biz moşu virustin vä ihtisadiy bohrandin keyin qandaq täräqqiy etimiz, nemä qilişimiz keräk degän mäsililärgä alahidä diqqät bšlginimiz toğra.
— Һä, җämiyät ornida turmaydu, täräqqiy etişi lazim. Pursiti kälgändä җiddiylişip qalğan, keläçäktä nemä bolidu däp häliq җavavini kütüvatqan birqatar çoŋ mäsililär ätrapida sšz qozğisaq. Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübiŋizdä qazaq tiliniŋ paydiliniş dairisini käŋäytiş mäsilisigä alahidä tohtalğan ediŋiz. Öziŋiz bilisiz, biyil yoruq kšrüvatqiniğa 30 jil tolğan «Ana tili» millät näşri däsläpki sanidin başlap ana tilniŋ yoqi bilän barini eytip kelivatidu. Dšlät tilimiz millätlärara munasivät tiliğa aylinişi üçün qandaq qädämlär taşlinişi keräk däp oylaysiz?
— «Ana tili» geziti – qazaq tiliniŋ җämiyättiki ähmiyitini aşuruş, uniŋ dairisini käŋäytiş mäsilisini dayim qozğap kelivatidu. Bu näşir milliy mänpiyätkä vapadar, tilimizğa ğämhorçi bolmaqta. Moşundaq pidakaranä ämgäkliriŋlar üçün gezitta işlävatqan jurnalistlarğa, dayim pikirlär eytip kelivatqan yazğuçilar bilän alimlarğa minnätdarliğimni izhar qilmaqçimän.
Moşu ottuz jil içidä qazaq tilini täräqqiy ätküzüşkä munasivätlik heçnemä qilinmidi deyişkä bolmaydu. Ana tilimizniŋ paydiliniş dairisini käŋäytiş üçün nurğun işlar ämälgä aşuruldi. Uniŋğa heç guman yoq. Buni sirt kšz tänqitçilärmu eytivatidu. Biraq ularniŋ kšpçiligi bu җäriyanğa hoşal bolup kätmäydu. Çünki, ändi qazaq tiliniŋ täräqqiyatiğa tosalğu bolup, äl içidä käŋiyişini tohtitiş mümkin ämäs ekänligini sezidu.
Qazaq tiliniŋ ähvali häqqidä eytqanda, dšlitimizniŋ asasini salğan, Tunҗa Prezident – Elbası Nursultan Äbişoğli Nazarbaevniŋ ämgigini alahidä täkitläş štüş lazim. U elimizdä dšlät qurğuçi millätniŋ sani qançä az bolğiniğa qarimay, Qazaqstanniŋ Mustäqilligini elan qildi. Şundaq qiyin dävirniŋ šzidä Nursultan Nazarbaevniŋ bevasitä täsiri bilän Parlament qazaq tilini dšlät tili däp җakalidi.
Һäqiqätän, til mäsilisiniŋ çoŋ säyasiy mäzmuni vä ähmiyiti bar. Til mäsilisigä bepärva qarisaq, dšlätçiligimiz bilän milliy behätärligimizgä hovup päyda qilivelişimiz mümkin. Buniŋğa Ukrainini misalğa kältürsäk, yetärlik däp oylaymän. Dšlät tilini täräqqiy ätküzüş işida hissiyatqa berilip, uniŋ paydiliniş dairisini küç bilän käŋäytişkä intilişniŋ äksi täsiri bolidiğini eniq. Çünki uniŋ aqiviti millätlärara toqunuşqa elip kelişi mümkin. Şuniŋ bilän billä bu turğuda geosäyasiy ähvalnimu näzärdin sirt qaldurmasliğimiz keräk. Bolupmu, Rossiya bilän ariliqtiki çegarimizni duniyadiki äŋ uzun çegara ekänligini yadimizdin çiqarmiğinimiz durus. Geografiya – geosäyasätniŋ ähmiyätlik amili.
Biraq bu dšlät tiliğa munasivätlik işlarni tohtitip qoyuş keräk degänlikni bildürmäydu. Äksiçä, vaqirap çeqirimay, hissiyatqa berilmäy, izçilliq bilän davamlaşturuş keräk. Bu җähättin Özbäkstan täҗribisini kältürüşkä bolidu. Ular šzlirigä has yumşaq müҗäzi bilän, şuarvazliqqa berilmäyla haҗät vaqtida rus tilini paydilinipmu til mäsilisini toluq häl qildi. Meniŋ häyran qalidiğinim, moşu kämgiçä Özbäkstanniŋ dšlät organlirida rus tili qollinilidu. Һätta ularniŋ birpütün tarihidimu moşundaq bolğan. Özbäklär җämiyätlik munasivätlärni säyasätländürmäy, ämgäk bilän sodiğa ävzällik berip, HH äsirniŋ beşidila az häliqtin Märkiziy Aziyadiki äŋ çoŋ millätkä aylandi. Şuŋlaşqa uluq Abayniŋ šzbäk hälqigä munasivätlik eytqan parasätlik oy-pikri hazirqi tehnologiya äsiridimu šz aktualliğini yoqatmiğanliğini bayqaymiz. Özbäklär säyasätkä humar ämäs, ular ämgäk qilğanni halaydu. Bu häliq koçida şiarvazliq bilän namayişqa çiqmaydu. Äksiçä, bärpakarliqqa başlaydiğan ämgäk bilän şuğullinivatidu.
Tarihtin savaq elip oltirip, biz tehnologiyalär bilän robotlar baş rol' oynaydiğan yeŋi dävirdiki qazaq hälqiniŋ paravän hayati toğriliq oylişimiz keräk. Duniya tüp-asasliq šzgirişlär aldida turidu. Şuŋlaşqa yadimizda yoq kona zamanni arman qilmay, lingvistikiliq mädäniyätniŋ ätrapini peqirapla jürmäy, tarihimiznimu täşviq qilip, än°änilirimizni saqlap oltirip, alğa intilişimiz keräk. Bizniŋ dšlät tiliniŋ ähvalini qayta-qayta kštirip, uniŋ müşkül ähvali toğriliq eytivärginimizdin šzgä ällär, bolupmu Märkiziy Aziyadiki dšlätlär çüşänmäy, häyranliq bilän qaraydu. Һazir – häqiqätän az sšzläp, kšp iş qilidiğan päyt. Undaq bolmiğan ähvalda biz šzimizni häliqara җamaätçilik aldida kamçil millät süpitidä kšrsitimiz. Nemä qiliş keräk?
Birinçidin, qazaq tilida sšzläş mahtiniş boluş üçün җämiyättä uniŋğa bolğan haҗätlikni aşurğinimiz toğra. Dšlät hizmitigä, uniŋ içidä häliq bilän bevasitä işläydiğan lavazimlarğa tayinlaş päytidä käspiy bilimi bilän billä qazaq tilini yahşi bilidiğan grajdanlarğa ävzällik beriş keräk. Parlamentta yaki mätbuat konferentsiyaliridä dšlät tilida sšzläp, pikir almaşturalmaydiğan dšlät hadimi çüşänçisi, äŋ aldi bilän, qazaq grajdanliri arisida — anahronizmğa aylinişi keräk.
İkkinçidin, biz qazaq tilini yahşi bilidiğan šzgä millät väkillirini qollişimiz keräk. Ularni Parlamentqa, vakalätlik organlarğa saylap, dšlät hizmiti sistemisidiki aliy lavazimlarğa tayinlap, dšlät mukapatliri bilän täğdirläp oltarğinimiz durus. Moşundaq grajdanlar qazaq tiliniŋ däriҗisini millätlärara qolliniş däriҗisigä kštirişkä yardämlişidu.
Üçinçidin, qazaq tilini qolliniş җäriyanida fonetikiliq vä orfografiyalik hataliqlarni ävätivalidiğan vätändaşlirimizğa çüşinişlik bilän qarap, tolerantliq tonutuşimiz lazim. Mundaq grajdanlar yaşlirimiz arisidimu az ämäs. Ularniŋ intilişini külkä qilmay, äksiçä, qollişimiz toğra.
Tšrtinçidin, televiziyalik vä radio hävärliriniŋ süpitini aşuruş. Bu ähbarat mähsulatliri Rossiya programmiliriniŋ kšçärmisigä ämäs, äksiçä, җämiyätlik oyniŋ qaynar kšzigä aylinişi şärt. Ärzän oyun-külkigä qariğanda, milliy ideyagä hizmät qilidiğan yerimizdin küç-quvät alğan programmilarni kšpäytiş lazim.
Meniŋçä, Märkiziy Aziyadiki hoşnilirimizniŋ täҗribisi bizgä paydiliq vä ülgilik bolidiğandäk. Qazaq tiliniŋ märtivisini aşuruş yolida kinematografiyaniŋmu orni alahidä. Bizgä tarihiy vaqiälärni täşviq qilidiğan, hazirqi җämiyätnimu täsvirläydiğan süpätlik mähsulatlar haҗät. Qirğiz kinoçiliri «Qurmanjan datka» degän mänaliq, mahiyiti bar, hoşalliqqa bšläydiğan fil'm çüşärdi. Şuniŋğa bari-yoqi 1,5 million dollar häşläptu. Ändi bizniŋ kinematografistlar buniŋdin alliqançä kšp mäbläğ soraydu. Ändi çüşärgän kinoliri süpiti härdayim kšŋlümizdin çiqmaydu. Eçinarliq yeri, hazir bizniŋ kinoçilarmu eğizbirlikni kšrsätmäyvatidu. Bu – iҗadiyätni tohtitidiğan ähval.
Älvättä, eğizni quruq çšp bilän sürtüşkä bolmaydu. Meni elimizdiki blogosferaniŋ qazaq tiliğa qarap qädäm besişi hoşal qilidu. Amma biz tar millätçilik vä radikalizmğa yol bärmäsligimiz keräk. Şundaqla qazaq tilini täräqqiy ätküzimiz däp rus tiliniŋ märtivisini çäklimişimiz keräk. Juqurida eytqinimdäk, til mäsilisiniŋ asasida çoŋ säyasät bar. Şuŋlaşqa bu җähättin aldiraqsanliq bilän yalğan şiarvazliq dšlätçiligimizgä sälbiy täsirini täkküzüşi mümkin. Umumän, aliy oquş orunlirida täbiiy pänlärni rus tilida oqutuveriş toğra. Moşu yärdä Malayziyaniŋ täҗribisi ülgä bolidu. Bu dšlät däsläptä ingliz tilidin baş tartip, keyin oylinip uni aliy oquş orunlirida vä diplomatiyalik munasivätlärniŋ vasitisi süpitidä qaldurdi. Bizniŋ yaş ävlat qazaq tili bilän billä rus tilini ärkin šzläştürgini toğra.
Bu — vaqit tälivi. Mäktäplärniŋ başlanğuç siniplirida qazaq tiliğa ävzällik berilgini toğra. İngliz tili bolsa, 5-6-siniplardin başlap mäktäp programmisiğa kirgüzülgini durus.
Һazir demografiyalik ähvalniŋ šzi qazaq tiliniŋ payini jiğiş yšnilişigä qarap täräqqiy etivatidu. Yäni, biz alğa qoyğan mähsitimizgä җäzmän yetimiz. Moşundaq mahiyiti çoŋqur, äl täğdirini häl qilidiğan çoŋ işta aldiraqsanliqqa yol bärmäsligimiz keräk. Äksiçä, härbir härikitimizni äqilgä selip, zimmimizdiki tarihiy җavapkärlikni mümkinqädär his qilip işlişimiz durus. Moşundaq tsivilizatsiyalik qädämlärniŋ nätiҗisidila qazaq tili ilim-pän tiliğa aylinidu.
— «Ämgäk bilän tapqan nan tatliq» degän äҗdatlirimizdin kelivatqan tämsil bar. Tünügünla çoŋlarniŋ hekayiliridinmu ämgäkkä, ämgäk adimigä degän alahidä hšrmätni bayqattuq. Һazir häliqniŋ ämgäkkä җandili bilän arilişişi üçün Sizniŋ tapşurmiŋiz bilän Һškümät birqatar programmilarni qolğa elip, ularni layiq däriҗidä ämälgä aşuruvatidu. Äl bilän yärni ämgäk bilän kšrkäytiş üçün qandaq yeŋi qädämlär vä layihilär haҗät?
— Duniya җamaätçiligi qazaq hälqini aq kšŋül, alämşumul hadisilärni šziniŋ qeliplaşqan filosofiyalik kšzqarişi arqiliq qobul qilalaydiğan millät süpitidä bilidu. Çidamliq bilän kšyümçanliq – qenimizda bar hususiyät. Moşu Uluq dalağa däsläp kälgän säyahätçilär aldi bilän bizniŋ moşu alahidiliklirimizni kšrsätkän. Şuniŋ bilän billä biz Abayniŋ šçmäs äsäri – «Qara sšzliridä» eytilğan šz kamçiliqlirimiznimu yahşi bilimiz. Eytmaqçi, moşu yärdä Murat Ävezovniŋ «Qara sšzlärgä» «Äqliyä» degän ikkinçi nam beräyli degän täklivini qollaydiğanliğimni täkitlimäkçimän.
Äpsus, ayrim ähvalda bizniŋ ämgäkkä bağliq munasivätlirimizgä tänqidiy kšzqaraş bilän qaraydiğanlar az ämäs. Bu ähval meniŋ kšŋlümgä azar bärmäydu. Biz җämiyätniŋ ämgäkçilärgä bolğan kšzqarişini tüp-asastin šzgärtişimiz lazim. Һärbir ämgäk hšrmätkä sazavär boluşi şärt. Şuŋlaşqa män «Halıq alğısı» degän dšlät mukapitini tayinlidim. Ändi ämgäktiki utuği üçün berilidiğan «Eŋbek Daŋqı» ordeniniŋ märtivisini kštiriş üçün qarar qobul qildim.
Bultu Aqordida mähkimilär vä yezilardiki addiy işçilarni mähsus çaqirip, mukapatliduq.
Biz moşundaq ämgäk adämlirigä degän hšrmätni aşurup, häliq muhäbbät bilän qaraydiğan ähvalni yaritişimiz keräk. Şu arqiliq yaş ävlat җämiyätniŋ hšrmitigä bšliniş üçün aliy dšlät lavazimini egilimäy turupla šz işini puhta qilsa, şu yetärlik ekänligini çüşinişi keräk. Һškümät meniŋ tapşurmam boyiçä İş bilän täminläşniŋ yol häritisini täyyarlidi. Uni ämälgä aşuruş üçün tähminän 1 trillion täŋgä häşlinidu. Yeqinda män Һškümätniŋ vaqitliq iş orunlirini eçişqila häväs bolup, turaqliq iş orunlirini kšpläp eçişni näzärdin sirt qalduruvatqanliğini tänqit qildim. Bügünki taŋda äldä 2 millionğa yeqin adäm šzini šzi iş bilän täminlävatidu. İşsizlar sanimu kšp.
Bu – nahayiti җiddiy iҗtimaiy mäsilä. Uni tez häl qilmisa bolmaydu. Ämgäkkä ügitiş ideologiyasi ataqliq aqın-yazğuçilirimiz äsärliridä imkanqädär šz äksini tepip, aldinqi qatarda täşviq qilinişi keräk däp hesaplaymän. Һazir «Toyıŋ toyğa wlassın» däp nahşa eytip, toy oynap jüridiğan vaqit ämäs. Bügünkidäk tehnologiyaniŋ zamanida toyniŋ gepini, bir-birini mahtap, tamaq yäp, qaça boşatqanğa razi käypiyatta boluş aditidin qutuluş keräk. Һätta, moşundaq hätärlik pandemiya päytidä ayrim grajdanlirimiz maŋa hät yezip, toy štküzüşkä mümkinçilik beriş tälivini qoymaqta. Dšlätniŋ šzi šlärmänlik bilän hayat käçüridiğan päytkä kälduq. Şuŋlaşqa ämgäk qiliş – hayat käçürüşniŋ än°änisigä aylinip, baş väzipä hesaplinişi şärt. Toy oynaydiğan ämäs, oy oylaydiğan dävir bilän bätmu-bät kälduq. Bu dävir – äqil-oyniŋ, ilim vä bilimniŋ, ämgäkniŋ dävri.
— Һazir duniya šzgärgän. Qandaqla ähval bolmisun, alämşumullaşturuş kšçidin qelip, işik-derizini him yepip oltiralmaymiz. İşik-derizni him yepip, çegarini miqlap, därvazimizğa qulup asidiğan taş dävri ämäs. Barmisaq, kälmisäk – äl yerilidu, almisaq, bärmisäk – däm siqilidu.
Dšlätlärara ähvalni yahşi bilidiğan mutähässis süpitidä duniyaviy millätlär mozaikisiğa šz reŋimiz bilän, qazaqçä bolmiş-täbiitimiz bilän qoşuluş üçün qandaq qädämlär taşlaş keräkligini eniq çüşändürüp bärsiŋiz…
— Һäqiqätän duniya šzgärdi. Qozğalmaydiğandäk bilingän alämşumullaşturuş җäriyani pandemiyaniŋ täsiridin milҗiŋlap qaldi. Mämlikätlär šzini šzi himayä qilişqa, «härkim šz künini šzi kšrsun» degän qaidigä ähmiyät berişkä başlidi. Häliqara munasivätlärdä millätçilikkä bät buraş tendentsiyasi bayqalmaqta. Män buni 2008-jili tähmin qilğan edim. Biraq u päyttä meniŋ kontseptsiyamni säyasätçilär vä alimlar qobul qilmidi. Һätta, taҗsiman virusqa qarşi vaktsina täyyarlaş işimu häliqara hämkarliqtin sirt «härkim šzi üçün» qaidisi boyiçä ämälgä aşurulmaqta.
Duniyada täŋdişi yoq BMT šziniŋ namiğa layiq birpütün häliqara täşkilat süpitidä pandemiya päytidä paaliyätçanliq kšrsätmidi. Çoŋ derjavilar arisida ziddiyätlär küçiyivatidu. Regionlardiki toqunuşlar җiddiylaşmaqta. Bu – regionluq mämlikät süpitidiki Qazaqstan üçün naqolay tendentsiya.
Bizniŋ ihtisadimiz sanktsiyalik uruşlar bilän säyasiy toqunuşlardin çiqimğa uçrimaqta. Elimiz šziniŋ teçliqpärvärligi bilän regionluq behätärlikkä ülüş qoşuşqa täyyar ekänligini dayim kšrsitip kelivatidu. Elbasımiz yadroluq quralğa qarşi härikätniŋ karvanbeşi häm ammiviy quralsizliniş säyasitiniŋ häqiqiy täräpdari süpitidä pütkül duniyağa tonuldi.
Mustäqillik jilliri moşu yšnilişni küçäytiş üçün nurğun iş atquruldi. Äŋ muhimi – dšlät çegarimizniŋ mustähkämligi. Qazaqstanniŋ Rossiya bilän, Hitay bilän vä Märkiziy Aziya älliri bilän aridiki çegarisiniŋ qanuniy türdä räsmiyläştürülüp, bälgülinişiniŋ häqiqiy mänada tarihiy vä säyasiy ähmiyiti zor. Çegara mäsilisidä hšҗҗätlik türdä ikkitäräplimä şärtnaminiŋ bolmasliği härqandaq eğir vä käŋdairilik qarimu-qarşiliqlarğa elip kelidiğanliğini kšrüvatimiz. Jiraqtinmu, yeqindinmu misallar az ämäs.
Qazaqstanniŋ häliqara diplomatiyadä teçliq duniya toğriliq härdayim šziniŋ çüşänçisi, šzigä has alahidiligi bar. Tunҗa Prezidentimiz N.Nazarbaev kšpvektorluq, täŋpuŋluqni saqliğan taşqi säyasättä Rossiya bilän strategiyalik hämkarliqni, şeriklikni küçäytişkä vä regionluq integratsiyağa alahidä ähmiyät bärdi. Bu – durus tallaş. Degän bilän alämdiki ähval bir qelipta turmaydu, çoŋ dšlätlärniŋ geosäyasiy mähsiti šzgärmäktä. Moşundaq ähvalda Qazaqstan birinçi novättä šziniŋ milliy mänpiyitini himayä qilişi җäzmän. Şuŋlaşqa män Evraziyalik ihtisadiy ittipaqniŋ biyilqi 19-mayda štkän sammitida integratsiyani Qazaqstanniŋ mustäqilligigä nuqsan kälmäydiğan ähvaldila qollaydiğanliğini oçuq eyttim.
— Җämiyätlik tärtip mäsilisi toğriliq soalni aylinip štüp ketälmäymiz. «Muştum üzgä täkkiçä» demokratiya saqlinidiğanliği eniq. Teçliq namayişlarğa çiqidiğan grajdanlarniŋ şähsiy behätärligi bilän җämiyätlik tärtipni saqlaş qandaq rätlinidu?
— Teçliq jiğinlar bilän mitinglarğa qatnişiş – Qazaqstan grajdanliriniŋ konstitutsiyalik hoquqi. Konstitutsiyaniŋ kapaliti süpitidä grajdanlarniŋ hoquqini täminläş – meniŋ väzipäm. Bu häqqidä bultuqi Mäktübimdä eyttim.
Parlament «Teçliq jiğinlar toğriliq» yeŋi qanun qobul qildi. Җämiyätlik ekspertizidin štkän mäzkür qanun, meniŋ oyumçä, elimizdiki demokratiyani ilgirilitiş üçün taşlanğan muhim qädäm. Ändi teçliq jiğinlarni štküzüş üçün ruhsät sorimayla bäş kün ilgiri yärlik hakimiyätkä äskärtsä yetärlik. Moşundaq jiğinlarni štküzüş üçün birqatar mähsus orunlar bšlündi. Miting uyuşturğuçilardin җämiyätlik tärtip bilän grajdanlarniŋ teçliğini buzmasliq täläp qilinidu. Şundaqla ular Konstitutsiyagä qarşi kelidiğan şiarlar bilän çiqmasliği, millätlärara vä iҗtimaiy ziddiyät päyda qilmasliği şärt. Bu – qeliplaşqan ähval. Bolupmu AQŞta vä başqimu täräqqiy ätkän ällärdiki ahirqi vaqiälärni ästä saqlişimiz lazim.
Häliqara hoquq qoğdaş täşkilatliridin grant alidiğan bäzi grajdanlirimiz qobul qilinğan qanunni asassiz tänqit qilidu. Ularniŋ pikriçä, Qazaqstanda «Mitingqa qaçan çiqimän? Kim bilän çiqimän vä qäyärdä štküzimän? Uni šzäm bilimän» degän baş-baştaqliq qaidisi boluşi keräk ekän. Bolupmu, ularniŋ mitingiğa çät äl grajdanliri vä kamalätkä tolmiğan balilarniŋ qatnişişini täläp qilişi çäktin çiqqanliq däp hesaplaymän. Ularniŋ oyliri bälgülük. Undaq adämlärgä teçliq bilän turaqliq haҗät ämäs. Häliq äŋ aldi bilän mämlikät huliniŋ mustähkämligini çoŋqur җavapkärlik bilän his qilişi keräk. Şuniŋ bilän billä mämlikät šz grajdanliriniŋ qanuniy täläplirigä qulaq selişi, mäbläğ vä hoquq mümkinçiliklär dairisidä ularğa yardäm beriş väzipisi bar.
Yaşlar üçün iҗtimaiy lift qeliplaşturuş keräk. Dšlät başquruş işidiki vä ideologiya sahasidiki hataliqlarni därhal tüzätkän toğra. Ägär iş moşundaq maŋsa, sšzsiz adalätlik ornaydu. Män buni saylamaldi programmamda eytqan. Şuŋlaşqa mitingniŋ haҗitimu bolmay qalidu.
Ahirqi vaqitlarda elimizdä «mitingçiliq» baş kštärmäktä. Kšpiräk grajdanlirimiz sirttiki birävlärniŋ iğvaliriğa ägişip jüridu. Bu – regionluq riqabät küçiyivatqan häliqara arenida Qazaqstanni naqolay ähvalğa qoymaqta.
Qazaqstan bilän Özbäkstan – Märkiziy Aziyadiki äŋ çoŋ dšlätlär. İkki äl arisida käŋdairilik hämkarliq küçäymäktä. Bu yärdä ihtisadiy riqabätniŋmu bolidiğanliğini yoqqa çiqarmaymiz. Moşu ähvalni yadimizda saqlişimiz keräk. Qazaqstan šziniŋ karvanbeşi pozitsiyasini saqlap qelişi keräk. Uniŋ üçün elimizdä turaqliq boluşi lazim. Ägär içki mädäniyitimizgä salsaq, u turaqliqni härbiy qurulumlar ämäs, birinçi novättä, häliqniŋ šzi täminlişi haҗät.
— Pandemiya bolsun, başqimu ähvallar bolsun, äl äŋ aldi bilän ziyaliniŋ sšzigä qulaq selip, oyini bilgüsi kelidu. Umumän, millät qiyin künlärdila ämäs, šziniŋ pütkül meŋip štidiğan yolida passionar şähslärni arqisidin ägişidu. Bu җähättin ziyalilar hazir šz rolini durus atquruvatidu däp hesaplamsiz? Bügünki taŋda ularniŋ җämiyättiki väzipisini qandaq bilimiz?
— Һäqiqiy mänadiki, ilğar pikirlik ziyalilarniŋ pikri iҗtimaiy ziddiyätlär päytidä muhim rol' oynaydu. Adämlär äqil-parasiti arqiliq içki hissiyatiğa qulaq selip, šzigä haҗät nätiҗä çiqirip, štkän işlardin savaq alidu. Bolupmu, bu ilgiridin kelivatqan än°änisi bar bizniŋ җämiyät üçün nahayiti muhim. Pandemiya päytidä dšlät säyasitini ämälgä aşuruşqa qoşqan ülüşliri üçün ziyalilarğa, şuniŋ içidä akademik Tšregeldi Şarmanovqa minnätdarliğimni izhar qilimän. Şundaqla bizniŋ ataqliq aqın-yazğuçilirimizniŋ ahirqi päytlärdiki vaqiälärgä paal qatnişip, yaşlarğa hayat täҗribisini ügitip, mayak ohşaş yol kšrsitidu däp oylaymän.
Һazir pütkül duniya pandemiya aqivätliri bilän kürişivatidu. Duniyaviy ihtisat kšz aldimizda halsizlinip, häliqniŋ hayat käçürüş aditi šzgärdi vä moşu җäriyanlar kün tärtividiki muhim mäsililärgä aylandi. Mana, moşundaq päyttä yaş ävlatqa abroyluq äqil-oy egiliriniŋ pikri havadäk haҗät.
Һämmimizni, bolupmu yaşlarni «Ändi qandaq hayat käçürimiz?» degän soal täşvişländüridu. Moşundaq päyttä bizniŋ kšzqarişimiz, bolmişimiz, moşu hayat käçürüvatqan yeŋi zamanniŋ tälivigä mas kelişi keräk. Yäni tarihiy turğudin yeŋilanğan qädriyätlärgä qädäm taşlişimiz şärt. Bizgä hazirqi zamanniŋ hovup-hätärlirigä taqabil turidiğan parasät kontseptsiyasi haҗät. Aliy zamaniviy tehnologiya, robotlar, sün°iy äqil dävridä äqil-mäslihät çüşänçisi alahidä ähmiyätkä egä bolmaq.
Yeŋi zamanda har-nomus, uyat käbi insaniy hususiyätlärgä haҗätlik bolamdu? Meniŋ oyumçä, bu – ziyalilar muhakimä qilidiğan käŋdairilik filosofiyalik mäsilä. Ülgä alğidäk milliy qädriyätlär bolmisa, maşinilar bilän robotlar duniyasida jutulup ketidiğinimiz sšzsiz.
— Һšrmätlik Qasım-Jomart Kemelulı! Dšlät başquruş nahayiti zor җavapkärlikni jükläydu. Bir jil — kšp vaqit ämäs. Şuniŋğa qarimay moşu basquçni tätqiq qilğan tonulğan säyasätşunas Nurlan Seydin җanapliri Siz başqurğan muddät häqqidä «İşänçä bilän sinaqqa tolğan jil boldi» däp yäkün çiqiriptu. Moşu yärdä äl başqurğan şähs süpitidä dšlätniŋ keläçäkkä degän işänçisigä qandaq baha bärgän bolattiŋiz?
— Һämmiŋlarğa mälumki, Qazaqstan Prezidenti hizmitini atqurğan bir jil oŋay bolmidi. Moşu vaqitni nahayiti җiddiy sinaqlarni yäŋgän jil däp eytişqa bolidu. Män häliqniŋ qollap-quvätlişini his qildim. Bu maŋa küç-quvät berip, dšlät başquruş işini utuqluq jürgüzüşimgä täsir qildi. Jil boyi säyasiy vä ihtisadiy sahalar boyiçä nurğunliğan islahatlar ämälgä aşuruldi. Bu säyasät keläçäktimu davamlişidu. Elimizni buniŋdin keyinmu yüksäldürüşkä, täräqqiy ätküzüşkä ideyalirim bar, u ideyalarni häliq ämäliyatta his qilğinini halaymän.
Biz mämlikät süpitidimu, millät süpitidimu bir orunda tohtap qalmasliğimiz keräk. Undaq ähvalda mämlikät täräqqiy ätmäydu. Uniŋ zärdavi dšlätçiligimizgä tegidu. Eğir tegidu. Aççiq bolsimu eytay, biz, qazaqlar, moşu җiddiy alämdä, rastini eytqanda, heçkimgä haҗät ämäs. Öz dšlitimizgila haҗät. Moşu addiy qaidini heçkaçan yadimizdin çiqarmasliğimiz keräk. Duniyadiki Qazaqstanniŋ utuqlirini kšrälmäydiğan säyasätçilär, hätta dšlätlär bizdin jiraqlap kätmidi, ätrapimizdin kätmäy, här qädimimizni nazarät qilip turidu. Şuŋlaşqa elimizni gülländürüş – päqät bizniŋ qolumizda. Bizniŋ moşundaq bir sinaq dävirdä hatalişişqa heçbir hoquqimiz yoq. Yänä dšlät qurğuçi millät süpitidä bu mäsilini, birinçi novättä, šzimiz çoŋqur çüşinişimiz lazim. Sävävi, qazaq hälqiniŋ täğdiri tarih tarazisida turidu…
— Һšrmätlik Prezident җanapliri! Җämiyättiki türlük säyasiy-iҗtimaiy, mädäniy-mäniviy ähmiyiti bar mäsililärgä bağliq mähsus vaqtiŋizni bšlüp, Millät näşrigä sšhbät bärginiŋiz üçün alahidä minnätdarliğimizni izhar qilimiz. Mustäqil Qazaqstanniŋ duniyaviy geosäyasiy käŋliktiki yoli oçuq bolğay! Elimizniŋ içi җaŋҗaldin, sirti düşmändin aman bolsun!
Sšhbätläşkän Janarbek ÄŞİMJAN.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ