Äsärliridä nazuk qälbniŋ illiq täpti bar edi

0
517 ret oqıldı

Yazğuçi vä alimä Patigül Sabitovaniŋ tuğulğiniğa —75 jil

Kšpçilik oqurmänlär Patigül Sabitovani kšrnäklik yazğuçi vä alimä süpitidä bilidu. Ägär u hayat bolğinida, biyil 75 yaşqa tolatti.

Yeqinda äynä şuniŋğa munasivätlik yazğuçi vä alimäniŋ hatirisigä beğişlanğan «Jürigidä oti bar edi» kitavi näşir qilindi. Üç qisimdin ibarät bolğan mäzkür kitapniŋ birinçi qismida yazğuçi toğriliq hatirilär, ikkinçi qismida yazğuçiniŋ şeir vä hekayiliri, üçinçi qismida alimäniŋ maqaliliri orun alğan. Qoşumçä berilgän  fotosürätlär bolsa, ädipniŋ besip štkän yoliniŋ ayrim basquçlirini äkis ättüridu.

Tšvändä gezithanlar diqqitigä täğdim qilinivatqan maqalilarmu märhum hatirisigä beğişlinidu.

Käsipdaş bolğanliğim bilän pähirlinimän

Patigül Sabitova toğriliq yezişqa tutuş qilğanda, ihtiyarsiz uniŋ şairä vä alimä süpitidiki kšp qirliq istedatini, pak häm vijdanliq alahidiliklirini eçip beräläymänmu, däp oylidim. Undaq deyişimniŋ sävävi, biz ikki ailä — meniŋ ailäm bilän Rabik İsmayilovniŋ  ailisi qoyuq arilişattuq. Meniŋ ağinämniŋ müҗäz-hulqi helila muräkkäp. Şuniŋğa qarimastin, Patigülniŋ uniŋğa sšyümlük räpiqä, Җämilä vä Şšhrät isimliq äҗayip pärzäntlärgä mehrivan ana bolğanliği här qandaq insanni hursän qilatti.

Patigül bilän män štkän äsirniŋ atmişinçi jilliriniŋ başlirida tonuştum. Rabik meni Taşkänttin kälgän rejisser Ğopur Hämidullaev bilän billä šz šyigä täklip qildi. Özäm äslidä rus tilliq uyğur bolğanliqtin, hälqim väkilliri bilän ändila munasivät bağlaşqa kirişkändim. Şu küni Patigülniŋ qolidin yegän mäŋpärniŋ tämi moşu kämgiçä eğizimda…

1966-jili män Qazaqstan Pänlär akademiyasiniŋ Uyğurşunasliq bšlümigä işqa orunlaştim. U yärdä Patigül Sabitovamu işläydekän. Bu yärdä u tamamän başqa kişi edi: dayim jiğinçaq, kam sšzlük, sšhbätdişini tiŋşaşni biliş bilän härkimdä yahşi täsirat qalduratti. Uyğur ädäbiyatiğa bağliq mäsililär  muhakimä qilinğanda yaki qandaqtu-bir iş toğriliq pikir eytiş toğra kälsä, uniŋ kün tärtividiki mäsilinila ämäs, bälki şuniŋğa bağliq ädäbiyatimizda, җümlidin ädäbiyatşunasliğimizda yüz berivatqan җäriyanlarni yahşi bilidiğanliği bilän alahidä päriqlinip turatti.

Şundaq päytlärdä meniŋda, «Uniŋ tarihiy vätinimizdin kälginigä ançä kšp vaqit bolmidi — rus tilini mukämmäl bilmäydiğan kişi äynä şu tilda yezilğan ädäbiyatşunasliqqa ait jirik ämgäklärniŋ mäzmunini nädin bilidu», degän oy päyda bolatti. U šziniŋ tirişçanliği, ämgäk sšygüçlügi bilän QazPİni äla bahalarğa tamamlap, aspiranturiğa qandaq yollanma alğan bolsa, alim süpitidimu šzidiki şu alahidiliklärni täntänä qazandurup, başqilardin qelişni halimatti.

Alimlar — İ.Keŋesbaev, B.Qarataev, Ä.Qaydarov, M.Һämraev, Ğ.Sädvaqasov, A.Şämieva, kompozitorlar — Q.Ğoҗamiyarov, İ.Mäsimov, häliq artistliri — R.İlahunova, N.Mämätova vä başqimu Qazaqstanniŋ mäşhur ärbapliri bilän uçrişişlar — buniŋ hämmisi Patigül üçün mälum räviştä qandaqtu-bir universitet bolup, uniŋ äqliy ihtidarini şäkilländurüştä, duniyağa kšz qaraşlirini mustähkämläştä šz rolini oynidi.

Ädäbiyatşunasliq — çoŋqur, bäzidä qamusluq bilimni, u yaki bu bädiiy äsärgä mümkinqädär ob°ektiv, printsipial baha berişni täläp qilidiğan muräkkäp pän. Män Uyğurşunasliq institutiniŋ ädäbiyat vä sän°ät bšlümidä pat-patla bolup turidiğan ilmiy bäs-munazirilärdä Patigül Sabitovaniŋ pikirlirini zehin qoyup tiŋşattim. U muhakimä qilinivatqan mäsiligä çoŋqur çšküp, andin ätrapliq tählil qilatti.

Uniŋ balilarğa beğişlanğan ämgäklirini oquğinimda, meni yazğuçiniŋ balilar psihologiyasiniŋ äŋ nazuk täräplirini bilidiğanliği häm uni şularniŋ tili bilän täsvirläp berälişi qayil qilatti. Ädäbiyatşunas alim mäşhur uyğur yazğuçisi Ziya Sämädi iҗadini käŋ ügändi vä u toğriliq nurğunliğan maqalilarni yazdi.

Patigül Sabitova — ilmiy dairidä käŋ tonulğan vä abroy-inavätkä egä alimä edi. Bolupmu uniŋ kšp qirliq istedatini qazaq ayal-alimäliri juquri bahalatti.

Patigül Sabitova hälqimiz väkilliri arisida birinçilärdin bolup, «Dostluq» ordeni bilän mukapatlandi. Şundaqla u Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqiniŋ häliqara «Alaş» mukapitini uyğurlar arisida birinçilärdin bolup alğan yazğuçidur.

1992-jili män Q.Ğoҗamiyarov namidiki җumhuriyätlik dšlät Uyğur muzıkiliq komediya teatriniŋ tärkividä Şinҗaŋ-Uyğur Avtonom Rayonida bolğinimda häm Turpan şähiridiki «Üzüm säylisigä» iştrak qilğinimda, kšpligän kişilär Patigül Sabitova toğriliq sorap, šzliriniŋ salimini yätküzüşni iltimas qilğan edi. Buniŋğa, älvättä, män intayin hoşal boldum häm käsipdaş süpitidä uniŋ bilän billä hizmät qilivatqinimğa pähirländim.

Başta eytqinimdäk, Patigül bilän Rabik ikkisi bir qiz, bir oğul tärbiyiläp šstürdi. Җämilä šzidä anisiniŋ gšzälligini äkis ättürgän bolsa, Şšhrät anisiniŋ izini besip, iҗatkar süpitidä qäläm tävritip kälmäktä.

Meniŋ märhum räpiqäm Elena Gennad'evna Patigül bilän yeqin munasivättä štti. Kšp vaqitlarda uniŋ bilän mäslihätlişip, u yaki bu uyğur taamini qandaq täyyarlaşniŋ retseptini, usulini soratti. Räpiqämdin ayrilğandin keyin, Patigül bilän Rabik meni pat-pat šyigä çaqirip, yalğuzluğumni bilindürmäskä tirişti.

Patigül Sabitova šzidä uyğur hanim-qizliriniŋ äŋ yahşi hususiyätlirini äkis ättürgän yazğuçi vä şairä häm istedatliq alimä edi. Muhimi, u ismi çoŋ härip bilän yezilidiğan nuraniy Ana.

Ähmätҗan QADİROV.

Kšzliridä mehrivanliq çaqnatti

Patigül hädä Sabitovani män šzämniŋ qerindişim, uruq-tuqqinim süpitidä kšrättim. Bizniŋ šydä qandaq çarä-tädbir bolmisun — mäyli bu hoşalliq vaqiä yaki kšŋülsiz halät — hädimiz şularniŋ hämmisiniŋ iştrakçisi edi.

Patigül hädini män däsläpki qetim başlanğuç siniplarda oquvatqinimda kšrgän edim. Künlärniŋ biridä Murat akam biz —  inilirini, koçilarni aylandurup keliş üçün säyligä elip çiqti. Biz trolleybusqa oltirip, Seyfullin vä Paster koçiliriniŋ dohmuşiğa kälduq. Keyin qandaqtu-bir qorağa kirduq. Aldimizğa Rabik aka çiqti. Män uni ilgiri bir näççä qetim kšrgän edim. Keyin uniŋ käynidä intayin çirayliq ayal kšründi. U  yeqimliq avazda bizni šygä täklip qildi. Özidiki moşu yeqimliq alahidilikni Patigül hädimiz šmriniŋ ahiriğiçä saqlap qalalidi. Һär qandaq kişini šzigä mäptun qilidiğan mundaq yeqimliqni män moşu kämgiçä başqa kişilärdä, bolupmu hanim-qizlarda bayqimiğan edim. Patigül hädiniŋ kšzliridä dayim mehrivanliq çaqnap turatti.

Ötkän äsirniŋ atmişinçi jilliriniŋ ahiri — yätmişinçi jilliriniŋ başlirida Patigül hädä bilän Rabik aka bizniŋ šyimizdä pat-pat bolatti. Şu jilliri hädäm Saadätniŋ toyi boldi, aridin bir az vaqit štüp, dadimiz duniyadin štti. Patigül hädä äynä şu toy vä däpin qiliş märasimliriğa baştin-ayaq qatnişip, apamniŋ yenida boldi. Şuŋlaşqa kšpçilik Patigül hädimizni kšrnäklik yazğuçi vä alim süpitidä tonusa, bizgä — Һämraevlar ailisigä u äŋ yeqin kişilärniŋ biri bolidiğan.

Keyiniräk Rabik akiniŋ ailisi Şalyapin koçisidiki, biz bolsaq, Jandosov koçisidiki šylärniŋ birigä kšçüp barğanda, bizniŋ munasivitimiz tehimu qoyuqlaşti.    

Rabik aka bilän meniŋ akam Murat ikkisi intayin yeqin bolidiğan. Bu šz novitidä, Patigül hädä bilän yäŋgäm Gülnisaniŋ šz ara arilişişiğa türtkä boldi. Patigül hädä, bolupmu, apam bilän yeqin edi, uniŋ bilän sšzlişişni, muŋdişişni yaqturatti. Biz Taşkäntkä kšçüp kätkändimu yaş җähättin helä päriqlängän bu ikki ayalniŋ alaqisi üzülmidi. Ular pat-patla telefon arqiliq muŋdişip turatti.

Keyin biz qaytidin Almutiğa kšçüp kälgändä, Patigül hädä intayin hoşal boldi. Anam ikkisiniŋ guŋur-muŋur gäpliri yänä uzaq vaqit davamlaşti.

1989-jili Uyğurşunasliq institutiğa işqa orunlaşqinimda, män u yärdä päqät Kommunar Talipov bilän Patigül Sabitovani tonattim. Kommunar aka institut mudiriniŋ orunbasari bolğanliqtin, män uniŋ bilän päqät hizmät babiğa bola munasivät bağlattim. Patigül hädäm bilän bolsa, kona tonuşlarçä uzaq sšhbätlişättuq. Һädimiz meniŋ institutqa kälginimgä intayin hoşal bolğan edi häm meniŋ Murat akamniŋ izi bilän meŋip, uniŋ işini davam qilişimğa pikirdaşliq bildürätti. Apamnimu heç qaçan yadidin çiqarmatti, dayim uniŋ hal-ähvalidin hävär elip turatti.

2001-jili Murat Ävezovniŋ vä finlyandiyalik tärҗiman Yukkä Mallinenniŋ qollap-quvätlişi bilän män birinçi qetim Sloveniyagä, Häliqara PEN  klubniŋ konferentsiyasigä atlandim. U yärdä män hazirqi zaman uyğur ädäbiyati toğriliq doklad qilişim lazim edi. Moşu işta Patigül hädä Sabitova maŋa yardäm qolini sundi. Һädimiz, biz, qazaqstanliqlar, üçün ançä tonuş bolmiğan ŞUARdiki kšpligän yazğuçilarniŋ tärҗimä- halliri häm ularniŋ äsärliri toğriliq qimmät bahaliq mälumatlarni toplap bärdi. Mäsilän, meniŋ üçün şu vaqitta Abdurehim Ötkür vä Zordun Sabir iҗadiyiti kšp җähättin yeŋiliq boldi.

Patigül hädä apam 85 yaşqa tolğanda, «Uyğur avazi» gezitigä çoŋ maqalä yazdi. Һädimiz apam bilän şunçä jillar davamida qoyuq arilişip jürgänliktin, uniŋ šmür-bayanini, hayat yolini yahşi bilätti. Maqalä yoruq kšrgändä, apam, älvättä, intayin hoşal boldi. Addiy ayal gezit sähipiliridä çiqimän däp, hiyaliğimu kältürmigän edi. Biraq şu addiy ayal mäşhur alim Murat Һämraevni duniyağa elip kälgän edi. Maqalä muällipi moşu häqiqätnimu täsvirläp bärgän edi.

Patigül hädä apamni qançilik hšrmätlisä, šz novitidä apamniŋmu uniŋğa nisbätän izzät-ehtirami şunçilik bälänt edi. «Patigülniŋ qançilik däriҗidä alim vä yazğuçi ekänligini bilmäymän, — dätti apam. — Lekin hanim-qizlar äslidä şundaq boluşi keräk. Һäqiqätän uniŋ šzini tutuşni bilişi, sšzläş alahidiligi, seni diqqät bilän tiŋşişi, kiçik peyilliği här qandaq kişini šzigä җälip qilidu. Buniŋğa uniŋ milliy taamlarni äҗayip ustiliq bilän täyyarlaşni bilidiğanliğini qoşsaq, päqät uniŋdin ülgä elişla keräk». Murat akam bäzidä intayin çoŋ däriҗidiki mehmanlarni çaqirğanda, uyğur taamlirini täyyarlaş üçün Patigül hädini täklip qilatti.

Rabik aka bilän Patigül hädiniŋ dästihinidin däm tartqan här qandaq kişi hädimizniŋ aşpäzlik maharitigä intayin juquri baha berätti. Bu mehmandost ailidä mänmu nurğun qetim bolğan häm çoŋ alimä vä yazğuçiniŋ şundaq tämlik taamlarni täyyarliğanliğiğa apirin äylättim. Һädimizniŋ här bir tamaqni täyyarlaşqa qançilik kšŋül bšlidiğanliğini uniŋ «Yäkşänbä küni» namliq hekayisidinmu bilivelişqa bolidu.

Һädimiz intayin kämtar, kiçik peyil insan edi. Päqät keyinki jillardila män uniŋ kimniŋ qizi, kimniŋ nävrisi ekänligidin hävär taptim. Ömriniŋ ahiriğiçä meniŋ hädäm šziniŋ printsipliriğa sadiq bolup qaldi. Ahirqi qetim män uni yoruq duniya bilän hoşlişiştin bir näççä kün ilgirila kšrdüm. Ağriği eğir bolsimu, u buni bilindürmäskä tirişatti. Kšzliri bolsa, burunqidäkla mehrivanliq bilän çaqnap turatti.

Hämit ҺÄMRAEV.

Tävärrük sulaliniŋ munasip väkili

Öziniŋ äqil-parasiti vä bilimi bilän Qoramni ikkinçi Buhara süpitidä tonutqan Savutahunum Qazaqstan uyğurliri arisidin çiqqan däsläpki märipätpärvär diniy ärbap bolsa, uniŋ oğli Teyip haҗi uyğur elida ilğar mädäniyät vä märipätni tärğip qilidiğan «Uyğur uyuşmisini» quruşniŋ täşäbbuskari häm yetäkçisi boldi. Bügün biz yarqin hatirisini äslävatqan Patigül hädä Teyip haҗi qizi Sabitova äynä şu tävärrük sulaliniŋ munasip väkilidur. Patigül hädiniŋ täğdiri moşu sulaliniŋ täğdirigä ohşap ketidu. Özi uyğur elida tuğulup, çoŋ bolğan bilän, täğdirniŋ täqäzasiğa bağliq ata-bovisiniŋ eli bolğan Qazaqstanğa kšçüp çiqişqa mäҗbur bolidu. Täbiät äta qilğan talanti vä tirişçanliği tüpäyli bu qutluq diyarda häm şair, häm yazğuçi, häm alim süpitidä tonulğan birinçi uyğur ayali bolup, ata-boviliriniŋ tutqan qutluq yolini davamlaşturidu.

Män Patigül hädini şair, yazğuçi, alim süpitidä mäktäptä, keyin QazPİniŋ uyğur bšlümidä oquğan çağlirimdin, Uyğurşunasliq institutida billä işligän vaqitlirimdin başlap bilgän bolsam, insan süpitidä uni säl keyiniräk yeqindin bildim.

Tar dairidiki adämlärgä mälumki, uyğurniŋ mäşhur märipätçisi Änvär Һaҗievniŋ daçisi adättiki däm alidiğan җayla ämäs, şundaqla milliy maarip, mädäniyät toğrisida muzakirilişidiğan җay edi. Grek tilidiki «akademiya» sšzi bir bağniŋ nami bolup, u yärdä ataqliq grek filosofi Platon pikirdaşliri, şagirtliri bilän sšhbät elip barattekän. Şuniŋğa qiyaslisaq, Änvärniŋ daçisi Änvärniŋ akademiyasi edi. Änvär šziniŋ kšŋligä yeqin kişiliri bilän pat-pat bu yärdä baş qoşuşni yahşi kšrätti. Bu akademiyaniŋ äŋ aktiv iştrakçisi Rabik aka edi. Rabik akini Änvär alahidä qädir tutatti. Daçidin qaytqanda, Rabik akini šyigä aparğaç, Patigül hädä yayğan dästihanniŋ ätrapida oltirip qalattuq. Vaqitniŋ käçligigä qarimay, Patigül hädä bizni huddi šzi çaqirip kütüvatqan mehmanliri ohşaş illiq qarşi alatti. Şu çağlardin başlap män Patigül hädini nahayiti eğir-besiq, tämkin vä mehrivan adäm süpitidä bilişkä başlidim. Uniŋ şeiriy vä näsriy äsärliridiki sämimiylikni, mehrivanliqni, eğir-besiqliqni çoŋ sulaliniŋ täbiitidin vä tärbiyisidin ekänligini çüşändim. Bu hil aliyҗanap hislätlär Patigül hädiniŋ sšzidinla ämäs, bälki här bir härikitidinmu bilinip turatti. Rabik akiniŋ şoh müҗäzigä Patigül hädiniŋ eğir-besiq müҗäzi äҗayip maslişip kälgän edi. Ularniŋ yenik häzil arilaşqan šz ara gäplirigä biz zoqlinip oltirattuq.

Bu yärdä yänä şuni alahidä täkitläp štüşkä ärziyduki, sšz boluvatqan ailä uyğurlar tarihidiki birinçi alimlar ailisi, yänä kelip, šzliriniŋ namzatliq dissertatsiyalirini bevasitä uyğurşunasliq boyiçä yaqliğan alimlar ailisi edi. Mundaq boluşimu maŋa täsadipi ämästäk bilindi. Sävävi, hayatini uyğurşunasliqqa beğişliğan Rabik akiniŋ šzigä šmürlük җüpti süpitidä tehi tünügünla tarihiy vätinimizdin çiqqan, ana vätänniŋ täpti kelip turidiğan, šzigä pikirdaş, mäsläkdaş Patigül hädä ohşaş uyğurniŋ gšzilini tallimasliği häm şuniŋğa ohşaşla Patigül hädiniŋ ilmiy, publitsistikiliq ämgäklärni uyğurçä häm rusçä ohşaşla ravan yazidiğan, štkür pikirlik Rabik aka ohşaş uyğur jigitini tallimasliği mümkin ämäs edi.

Patigül hädä šziniŋ hayatida aldiğa qoyğan mähsätlirigä mälum däriҗidä yätkän bähitlik adäm. U şähsiy hayatida Rabik aka bilän inaq, ülgilik ailä qurup, bir qiz vä bir oğulni çirayliq šstürüp, qatarğa qoşqan bolsa, ilmiy hayatida pän namziti däriҗisigä yätti, iҗadiyitidä Qazaqstandiki äŋ çoŋ ädäbiy mukapatlarniŋ biri — häliqara «Alaş» ädäbiy mukapitiğa uyğur ädipliri içidin birinçi bolup erişişkä muyässär boldi. Umumän, Patigül hädä šziniŋ ilmiy paaliyiti vä iҗadiyiti arqiliq Savutahunum sulalisiniŋ daŋqini tehimu aşurdi, ata-boviliri ohşaş uyğur maaripi vä mädäniyiti tarihida šçmäs iz qaldurdi. Patigül hädiniŋ 70 jilliq tävälludiğa Ürümçidin büyük rähbär Ähmätҗan Qasimiyniŋ räpiqisi Mahinur hanimniŋ mähsus kelişi äŋ aldi bilän bizniŋ talantliq, ämgäkçan hädimizniŋ tarihiy vätinimizdimu qazanğan çoŋqur hšrmitidin deräk bärsä, ikkinçidin, här ikki tävädiki uyğurlar üçün tävärrük bolğan sulaligä bolğan ehtiramniŋ bälgüsi edi.

Ruslan ARZİEV.

Seni çüşümdä kšrimän…

Apa! Meniŋ qädirdanim, mehrivanim, ğämgüzarim! Män seni seğinip jürimän. Däsläp män seniŋ bizni mäŋgügä taşlap kätkiniŋgä işänmäy jürdüm. Telefon җiriŋlisila, uniŋda sän yeqimliq avaziŋ bilän: «Qizim, qandaq ähvaliŋiz», däp soraydiğandäk tuyulatti. Sävävi, bu uzun jillardin beri biz üginip kätkän adät. Päqät sänla maŋa «qizim» däp, muraҗiät qilattiŋ. Şuŋlaşqa hazirmu bäzidä «qizim» degän sšzüŋ quliğimğa aŋlanğandäk bilinidu maŋa.

Män seniŋ meni başqilarğa qariğanda hämmä җähättin çüşinidiğiniŋni yahşi sezättim. Biraq buni säzdürmäskä tirişidiğiniŋnimu bilättim. Şuŋlaşqa seniŋdin ayriliş meniŋ üçün intayin eğir boldi. Hudağa şükri, yaratquçi goya seniŋ yoquŋni bilindürmäskä tirişqandäk maŋa pärzänt quçuş bähtini äta qildi. Ägär u duniyağa kälmiginidä, män šzämniŋ nemä bolidiğinimni täsävvur qilalmaymän…

Oğlum boy yätkändä, älvättä, «Meniŋ momam qandaq insan bolğan», däp soraydu. Män şu çağda: «Nazuk, amma bäzi ärlärdä yoq müҗäz-huluqqa egä ayal edi. Uniŋdiki җoşqunluq, küç-ğäyrät, hayatbähşlik küç kişilärni mäptun qilatti. U šzigä jüklängän mäs°uliyätlärniŋ hšddisidin çiqip, mümkinqädär šz hälqi üçün hizmät qilişqa intilatti. Һämmä biliduki, u kšp närsilärni ämälgä aşurup ülgärdi. Turmuşta päyda bolidiğan muämmalar seniŋ momaŋni päqät tavlatti, uniŋ ğäyritigä — ğäyrät, küçigä küç qoşatti…» däp җavap berimän.

Apa, yadiŋdimu tšrt-bäş jil uda qerindişim Şšhrät ikkimizni här yazda İssiqkšlgä aparğiniŋ. Keyiniräk, män institutta oqup jürginimdä, inim ikkimizni aldi bilän Yurmaladiki SSSR Yazğuçilar ittipaqiniŋ iҗatkarlar šyigä aparğiniŋ. Şuniŋdin paydilinip, bizgä Leningrad (hazirqi Sankt-Peterburg) vä Moskvalarni kšrsätkiniŋ. Seniŋ: «Qolumdin kälgiçä, silärgä arzu qilğan yärlärni kšrsätmäkçimän», degän sšzliriŋ heli yadimda, apa.

Äzäldin šzäŋ säyahät qilişni yahşi kšrättiŋ. Dadam ikkiŋlar Yär Ottura deŋizi ätrapidiki mämlikätlärni arilap käldiŋlar. Seniŋ ätrapiŋda dayim yahşi kişilär jürätti. Seŋiŋda kişilärni šzäŋgä җälip qilidiğan qandaqtu-bir küç bolğaçqa, ular saŋa, huddi pärvanilärdäk intilatti. Buni män bu tävädila ämäs, bälki seniŋ tuğulup šskän diyariŋ — Ğulҗa, Turpan, Ürümçidä bolğinimizdimu bayqidim.

Ailimizdiki barliq işlar saŋa bağliqliğini, birär-yerim mäsililär päyda bolsa, ularni häl qiliş päqät seniŋ qoluŋdin kelidiğanliğini hämmimiz yahşi bilättuq. Moşu täräptin alğandimu sän äҗayip, mšҗüzisiman insan ediŋ. Biz seniŋ bilän dayim pähirlinättuq.

Rast, bäzidä seni ränҗitip qoysam, helä vaqit zuvan açmaydiğan aditiŋmu bolidiğan. Biraq şähla kšzliriŋgä tiklinip qarap, kšzümgä yaş alğinimda, seniŋmu şunçilik yeqimliq, mehrivan kšzliriŋ nämlişätti häm biz birdä ana vä bala, birdä hädä vä siŋil käbi quçaqlişip, hämmini untattuq. Bäzidä män miskin bolup, soallirimğa җavap tapalmay, qiynilip jürginimdä, sän yardämgä kelättiŋdä, šzäŋniŋ aniliq vä ayal süpitidiki mäslihätliriŋni berip, meniŋ ähvalimni yenikläştürättiŋ.

Seni äsläp, seniŋ toğriliq štkän zamanda sšz qilğum kälmäydu. Çünki sän bäri bir yenimda, män hätta seniŋ näpäs elivatqiniŋni his qilimän. Nemä degän çirayliq sän, apa. Kšzliriŋ bolsa, hšsni-җamaliŋni yorutup, tehimu gšzälläştürmäktä. Moşu qiyapät, moşu kšrünüş qandaqlarçä yoqap ketişi mümkin? Ana-bala aҗralmas birlikni täşkil qilmamdu? Şundaq ekän, qandaqlarçä şu birlikniŋ bir qismi yoqap ketişi mümkin?

Җenim, apa, meniŋ saŋa eytidiğan nurğun sšzlirim bar edi. Seni quçaqlap, mehrivan kšzliriŋgä qarap, tehi toymiğandimğu! Җenim apa, sän dayim meniŋ bilän billä. Kündüzi kšrmisäm, keçisi çüşümdä kšrimän…

Җämilä İSMAYİLOVA.

Sahipҗamal sšygü rämzi

Ot oqlar zärbidin yurtlar kšksi qan,

Qan tamğan qiliçtin an şümär hunhar.

Kelidu şehitgah ara äyni an,

Qan keçip, ärşigä šrligän tulpar.

 

Nuraniy çävändaz ilkidä Qur°an,

İman — tuğ, äqidä, har-nomus — äläm.

Dedi u: «Җan qizim, bärduq kšp qurvan…

Al! Mändin yaldama — mana bu qäläm.

 

Sän qiliç tutmiğin, qäläm bolsun yar,

İnsanğa barçidin ilim-pän qimmät.

Һayvandin qädirsiz bolur hakisar,

Җahalät ilkidä qalsa gär millät.

 

Alladin — hidayät, Räsuldin — käräm,

Vuҗudi qälbiŋni quçsun, qizim qut.

Bilimlik pak adäm äziz-muhtäräm,

Һär dayim pändimni yadiŋda bäk tut!».

 

Dediyu Baba roh boldi häm ğayip,

Nuräpşan nur siyma küngä qetildi.

Quvnaq qiz häyranä çüştin äҗayip,

İlkidä nur qäläm kškkä etildi…

***

Äl — kšrki, yurt-hšsni sahipҗamal qiz,

İlimdin taҗ kiysä — äŋ aliy himmät.

Äҗdatlar rohidin çüşsä yağdu-iz,

Şu nurdin munävvär bolğusi millät.

 

Millätniŋ pähri — hä, aqilä ayal,

Aniliq mehridin suv içär ilim.

Alimä-şairä — äl işqi hiyal,

İlmiy iş, näzimgä ulaşti bilim.

 

Bir qolda — bšşügu, birsidä — qäläm,

Şam bilän şam boldi, taŋ bilän yultuz.

İlimdin tiklidi mäğrur tuğ-äläm,

Baba roh ilkidin qäläm alğan qiz.

 

Kšksidä parlidi «Dostluq nişani»,

Äl beşi has šzi äyligän täkdim.

Äl ara yüksäldi abroyi-şani,

Degäç u: «Äl bähti — bu meniŋ bähtim!».

 

Alaşliq oğlanlar alqidi yänä,

«Qizim!» däp aliqanda kštärdi qazaq.

İҗadi — qoş qanat, yüksäldi, äynä,

Uyğurniŋ han qizi — sumruğ hur-azat.

 

Şatlandi ähli yurt, sšyündi Vätän,

İlimdin gül qisqaç nur sahipҗamal.

Baba roh aldida berilgän qäsäm —

Märipät yolida quçti qut-kamal.

 

Eh, täğdir — millätkä qiyanliq qismät,

Җay aldi Ärşiniŋ kaşanisidin.

Pakliq häm izgülük — ilahiy nusrät.

Ahun bova sšydi peşanisidin.

 

Uniŋdin sšz qaldi — näzim vä nava,

Yadnamä oquydu här kün taŋ saba —

Sahipҗamal sšygü rämzi — Patigül!

ALMASBEK

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ