Roşängül TURSUNNİYaZ: «Uyğur milliy kiyim-keçäklirini duniya sähnisigä elip çiqmaqçimän»

0
1 215 ret oqıldı

Җumhuriyätlik Uyğur teatri «Nava» ansambliniŋ keyinki qetim štküzülgän kontserti  җäriyanida artistlar kiygän milliy kiyim-keçäklär tamaşibinlar diqqitini birdin šzigä җälip qilğan edi. Sän°ätkarlirimizğa äynä şundaq esil soğini täğdim qilğan sahavätlik insan, Şinҗaŋ-Uyğur Avtanom Rayonida yaşaydiğan tiҗarätçi qerindişimiz Roşängül Tursunniyaz yeqinda Almutiğa käldi. Biz, pursättin paydilinip, uni sšhbätkä җälip qilduq.

— Roşängül, äŋ aldi bilän šziŋizni oqurmänlirimizgä tonuşturup štsiŋiz.

— Män 1968-jili Şinҗaŋ-Uyğur Avtonom Rayoniniŋ Ürümçi şähiridä duniyağa käldim. Dadam Tursunniyaz şähirimizdiki yol qatnaş mähkimisiniŋ rähbiri bolup işligän, hazir hšrmätlik däm elişta. Apam Һämrahan Äli — dohtur. Ailidä män yalğuz pärzänt. Ürümçidä ottura mäktäpni tamamlap, dadamniŋ izi bilän meŋiş mähsitidä Şanhäy şähiridiki Yol qatnaş transport hadimlirini täyyarlaydiğan aliy bilim yurtiğa oquşqa çüşüp, uni 1993 — jili muvappäqiyätlik tamamlidim. İnstitutta alğan bilimim tüpäyli män šzämgä işänçä artturup, on jil җäriyanida Almuta – Ürümçi marşruti boyiçä ŞUAR hškümitiniŋ räsmiy väkili süpitidä Almutida paaliyät elip bardim. Bizniŋ asasiy väzipimiz – Qazaqstan bilän ŞUAR arisidiki soda-setiq, tiҗarätçilik işlirida yol qatnaş vasitiliriniŋ işini yahşilaş vä uni täläplär däriҗisidä jürgüzüştin ibarät boldi. Moşu jillar içidä män Almutida şähsiy tiҗarätçilik paaliyitimni başlavättim desämmu bolidu. Җümlidin «Karvan» soda şirkitini açtim. Almutiniŋ «Äl-Farabi», «Adem» qatarliq çoŋ soda märkäzliridä bizniŋ dukanlirimiz eçilip, ularda ŞUARdin elip kelingän här hil mallirimiz setilivatidu. Män şundaqla iş babi bilän Pakstan, Malayziya, Türkiya, Һindstan, Koreya qatarliq mämlikätlärdimu boldum. Biraq meniŋ üçün Qazaqstanniŋ  orni bšläk.

— Gepiŋizgä qariğanda, qazaqstanliq uyğurlar qälbiŋizdä alahidä täsirat qalduruptudä?

— Toğra. Vätänni çoŋ bir däriyağa qiyas qilsaq, şu däriyadin açilinip çiqqan šstäŋ-eriqlar käbi yaqa jutlarda yaşavatqan qan qerindaşlirimniŋ šz tilini, urpi-adätlirini, ädäbiyatini, mädäniyitini saqlap, asrap kelivatqanliğiniŋ bir ipadisini män näq moşu Qazaqstan diyarida kšrdüm. Buniŋdin nahayiti hayaҗanlinipla qalmay, meniŋ bu tävädiki qerindaşlirimğa bolğan hšrmitim çäksiz aşti. Bolupmu Uyğur teatrida paaliyät elip berivatqan artistlarniŋ maharitigä täsänna oqudum vä «Bu qädirdanlarğa munasivätlik meniŋ qandaq yardimim haҗättu…» degän oy maŋa heliğiçä aram bärmidi. Bultu yazda Ürümçigä däm alğili barğan «Nava» ansambliniŋ rähbiri Tayirҗan Hudaybärdiev meniŋdin «Nava» ansambliniŋ äzaliriğa milliy kiyim-keçäk tikip berişimni iltimas qildi. Bu säpirimdä män şu vädämni orunlidim.

— Demäk, sizniŋ milliy kiyim-keçäk tikidiğan şähsiy tsehiŋizmu bar ekändä?

— Şundaq. Buniŋdin bäş jil ilgiri Ürümçidä uyğur milliy kiyimlirini tikidiğan şähsiy tseh açtim. Däsläp «Bizniŋ tseh yetiştürgän mähsulat heridarlarniŋ ehtiyaҗiğa erişämdu, yoqmu?» degän guman bilän jürdüm. Keyiniräk uyğur milliy kiyim-keçäkliriniŋ türlük-tümän layihisini täyyarlap bärgüçi Mämät Tursunmeҗit qatarliq säypuŋ jigitniŋ himmiti tüpäyli tsehimiz paaliyiti tez sür°ättä җanlinip, heridarlirimizniŋ işänçisigä erişişkä başliduq. Bügünki kündä Äsqär Räqip, Tursunay İvrayim, Amangül Sidiq, Mävlan Niyaz, Taşmähämät Batur qatarliq daŋliq sän'ätkarlirimizniŋ milliy puraqqa egä šzliriniŋ sähnä kiyimlirini, şundaqla yaş qiz-jigitlirimizniŋ šyliniş toylirida kiyiş üçün milliy kiyimlärni bizgä buyrutuvatqanliğini mämnuniyät bilän täkitlimäkçimän. Tsehimizda hazirçä Avtonom rayonimizniŋ çät yaqiliridin kälgän on näpär uyğur qiz-jigit işlävatidu. Yeqin keläçäktä iş ornini käŋäytidiğan niyitim bar.

— Yaş bolsiŋizmu, tädbirçanliğiŋiz tüpäyli helä yahşi işlarni ämälgä aşuruvetipsiz. Şuniŋ bilän qatar häyrihahliq paaliyätlärgimu kšŋül bšlüvetipsiz…

— Män heç qaçan bay boluşni arzu qilmiğan. Äzäldin bizniŋ ävladimizda tiҗarätçilär bolmiğan häm bügünki kündimu şundaqla. Meniŋ başqilardin artuq šy-җayim, maşinilirim yoq. Özämgä has bir alahidiligim – başqilarniŋ ğemi bilän yaşaymän. Qolumğa pul çüşsä, şuni ehtiyaҗliq adämlärgä ianä qilip, ularniŋ kšŋlini elişqa aldiraymän. Ägär birigä qilçilik yardimim tägsä, meniŋ üçün buniŋdin artuq bähit yoq. Bu җähättin monu bir vaqiä esimğa çüşüvatidu. İkki jil burun Ürümçi koçiliriniŋ biridä ketip barattim. Şu tap çoŋ koçiniŋ bir buluŋida kiçikkinä naresedini quçaqlap, häsrätlik kšz yaşlirini tšküvatqan yaş är-ayal diqqitimni birdinla җälip qildi. Därru maşinini tohtitip ularniŋ yeniğa bardimdä, halidin vaqip boldum. Ular Qäşqär vilayitiniŋ Yeŋisar yezisidin bolup, jüräk kesiligä muptila bolğan bir yaşliq balisini Ürümçi dohturhaniliriniŋ birigä elip kälgän ekän. Dohturlar baliniŋ jürigini täkşürüp, därru operatsiya qiliş lazimliğini, uniŋ üçün 30 miŋ yüvän keräkligini, eytiptu. Sära hälqidä unçilik pul nädin bolsun! Һeliqi ata-aniniŋ bu müşkül halini aŋlap, bäk eçindim. Täsälla bärgäç, ularni dohturhaniğa apardim vä keräk pullarni tapşurdum. Һazir u bala sällimaza saqiyip kätti. Bähtiyar är-ayalniŋ hoşalliğida çäk bolsunmu! Һär qetimqi heyt bayramlarda Ürümçigä maŋğan yoluvçilar arqiliq ular maŋa çäksiz minnätdarliğini bildürüp, badam, anar qaçilanğan soğa-salimini dayim ävätip turidu.

Bu künlärdä Avtonom Rayonimizniŋ här qaysi җayliridin namrat aililärgä täälluq on säkkiz näpär älaçi oquğuçiniŋ Ürümçidä oquşiniŋ, turuşluq җayiniŋ, tamiğiniŋ hiraҗitini toluği bilän šz zimmämgä aldim. Kälgüsidä ularniŋ aliy bilim elip, hayattin šz ornini tepişiğa yardämlişidiğan oyum bar. Umumän, häyrihahliq paaliyätlär bizdä käŋ ovҗ alğan desämmu bolidu. Bu җähättin män päqät šzämnila mahtimay, daŋliq davaz Adil Һoşurniŋ, şundaqla Äsqär Räqip rähbärligidiki bir qatar sän°ätkar dostlirimniŋ isimlirinimu alahidä tilğa alğan bolar edim. Biz ular bilän birliktä bir näççä jildin beri häyrihahliq paaliyätlär bilän Ürümçi, Qäşqär, Hotän vilayätlirigä berip, yardämgä muhtaҗ aililärgä qolimizni sunup kelivatimiz.

Eytmaqçi, män Almutidiki älliktin oşuq jitim balini šz qoyniğa elip, tärbiyilävatqan sahavätlik insan Aminä haҗim Һaҗibaeva häqqidä kšp aŋliğan edim. Şu hädimiz bilän yeqinda tonuşup, baliliriğa bir qur kiyim-keçäk soğa qildim. Almuta vä uniŋ ätrapidiki uyğur mäktäplirigimu atiğan bir az soğilirim bar. Pursiti kälgändä unimu tapşurarmän.

— Ailiŋiz häm kälgüsi reҗiliriŋiz häqqidä eytip štsiŋiz.

— Män ikki qiz pärzäntni beqip qatarğa qoşuvatimän. Һškümitimiz tiҗarätçilikkä käŋ mümkinçilik yaritip berivatqanliğidin paydilinip, ikki jil burun turistik şirkät açqan edim. Bu künlärdä uniŋ paaliyiti җanlinip, çät äldin kälgän häm çät ällärgä çiqquçi säyahätçilärniŋ hizmitidä boluvatimiz. Tunҗa qizim Hanqiz şu şirkätniŋ mäs°ul hadimi süpitidä maŋa qol-qanat bolup kälmäktä. Känҗä qizim Nusrät Şinҗaŋ Sän'ät institutiniŋ ussulçilarni täyyarlaş bšlümidä tälim elivatidu.

Kälgüsidä ämälgä aşuruşqa tegişlik iş-reҗilirim nurğun, älvättä. Şularniŋ içidä äŋ muhimi – uyğur milliy kiyim-keçäklirini duniya sähnisigä elip çiqiş. Çünki uyğur milliy kiyimliri – tehi eçilmiğan bir tiŋ. Äҗdatlirimizniŋ äzäldin kiygän kiyim ülgilirini, җümlidin här bir vilayät, šlkä kiyimliriniŋ alahidiliklirini näzäriyäviy halda šzläştürüp, tärğip qilişni šzämniŋ bevasitä väzipäm däp çüşinimän. Buniŋ keläçäk ävlatlirimiz üçünmu ähmiyiti zor. Uniŋ üçün milliy kiyim-keçäklirimiz tarihiniŋ tehi heç kimgä mälum bolmiğan talay sirlirini eçip, ularni bügünki zamaniviy kiyim ülgiliri bilän bağlaşturuş väzipiliri aldimizda turidu. Äynä şu çağdila qedimiy uyğur hälqiniŋ milliy kiyimliri duniya sähnisidä šziniŋ munasip ornini egiläydu degän sšz.

— Sšhbitiŋizgä rähmät. İlahim, oyliğan arzu-armanliriŋiz royapqa çiqip, säpiriŋiz oŋuşluq bolsun. Ana diyarimizdiki barliq qerindaşlarğa bizniŋ illiq salimimizni yätküzgäysiz.

Sšhbätläşkän

Gülbahar NASİROVA.

 

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ